Ohjelman tavoitteeksi kerrotaan parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta perusterveydenhuollossa hyödyntämällä julkisen ja yksityisen sektorin palveluita. Omalääkäri-nimisen ohjelman toimikausi on 19.11.2024-1.4.2027. Seurantaryhmään on kiinnitetty toistaiseksi vain yksi ihminen, hän on Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Juha Auvinen, joka on puhunut julkisuudessa omalääkärimallin puolesta.

Auvinen johti jo aikoinaan työryhmää, joka teki sosiaali- ja terveysministeriön tilauksesta selvityksen omalääkärimallista vuonna 2022.

Omalääkärimallien edistäminen on osa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa.

Juuso sanoi, että tutkimustieto näyttää, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu ja potilastyytyväisyys paranevat ja lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenevät. Omalääkärimalli on paitsi hoidollisesti myös taloudellisesti järkevää. Myös Grahn-Laasonen mainitsi mahdollisuuden hillitä kustannuksia.

IKONEN sanoi, että omalääkärimallin kehittäminen ei tarkoita pakottavaa lainsäädännön kehikkoa. Alueilla on jo omia malleja. Nyt halutaan tukea erilaisten mallien eteenpäinviemistä.

Grahn-Laasonen sanoi, että ei ole tarkoitus, että koko Suomessa on yksi yhteen muottiin puristettu omalääkärimalli, vaan hyvinvointialueiden omaa kehitystyötä ja omia toteutuksia aiotaan nyt hyödyntää.

Grahn-Laasosen mukaan myös Kela-korvausten kautta on mahdollista rakentaa omalääkärimallia. Tähän liittyy Kelan kanssa tehtävä kokeilu.

– Kun Kela-korvauksia hyödynnetään omalääkärimallin valmistelussa, siinä on sellainen etu, että voidaan myöskin samanaikaisesti edistää valinnanvapautta ja asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan hoitoonsa, hän totesi medialle.

Kaisa Juuson mukaan tavoite on, että jo tämän hallituskauden aikana olisi useita hyvinvointialueita, joilla omalääkärimalli olisi käytössä.

Jo nyt hyvinvointialueet voivat toteuttaa omalääkärimallin.

SOSIAALITURVAMINISTERI Sanni Grahn-Laasonen tarkensi Demokraatille lehdistötilaisuuden jälkeen, että hyvinvointialueilla toimivan omalääkärimallin lisäksi hallitus käynnistää Kela-korvaus-lähtöisen omalääkärimallin valmistelun, jossa on mahdollista esimerkiksi hyödyntää Kela-korvauksia siihen, että Suomessa voisi olla myös ammatinharjoittajapohjaisia lääkäreitä, eli lääkäreitä, jotka toimisivat itsenäisinä ammattinharjoittajina.

– Tämähän on hyvin tuttu malli kaikista naapurimaista. Ei tarvitse mennä Ruotsia kauemmaksi, niin löytyy kivijalkalääkäreitä, perhelääkäreitä ja omalääkäreitä itsenäisinä ammatinharjoittajina. Tämä on ollut myös vahva viesti lääkärikunnan suunnalta, että miksi ei Suomessakin, Grahn-Laasonen toteaa.

Hän muistuttaa, että Länsi-Uudellamaalla on tällä hetkellä käynnissä ammatinharjoittajapohjainen omalääkärimalli.

Eduskunta käsittelee torstaina keskustan ja Liike nytin sote-välikysymystä. Tuskin on sattumaa, että hallitus kertoo juuri ennen välikysymystä uusista toimista soten kehittämiseksi.

– Omalääkärimalli on jo vahvasti hallitusohjelmassa. Soteen liittyvää valmistelua tehdään koko ajan. Tämä on ihan johdonmukaista jatkumoa hallitusohjelman toteuttamiselle, Grahn-Laasonen kommentoi.

Sattui vain tälle viikolle?

– No tämä päätöshän syntyi toissa viikolla kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmässä. Tämä on hallitusohjelman mukainen eli johdonmukaista työtä soten korjaussarjan toteuttamiseksi, että saadaan ihmisille parempia palveluja, lisättyä hoidon saatavuutta ja parannettua laatua.