Talous
7.7.2023 09:44 ・ Päivitetty: 7.7.2023 09:39
Mistä apu EU:n lannoite- ja mineraalipulaan? Siilinjärvi ja Yara tulevat hätiin
Pohjois-Savo saattaa löytää uuden alun vihreästä siirtymästä ja EU:n omavaraisuushankkeista. Siilinjärven Yaran mineraalivarannoille on nyt kysyntää.
Vihreä siirtymä – tai hallituspuolueiden termeillä ”puhdas siirtymä” on saanut Suomessakin aikaan jo pienen kaivos- ja louhosteknologiabuumin.
– Liikenteen sähköistyminen, jossa tarvitaan akkuja, aurinkovoima ja tuulivoima kasvattavat valtavasti mineraalien ja metallien tarvetta, sanoo Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Samalla Venäjän hyökkäys Ukrainaan mylläsi muun muassa lannoitteiden ja muiden raaka-aineiden markkinat uusiksi.
Asia on erityisen tärkeä EU:lle, joka tuottaa maailman mineraaleista vain kolmisen prosenttia, mutta kuluttaa niistä viidenneksen.
Omavaraisuuden lisääminen ja ulkopuolisesta riippuvuudesta poistuminen on EU:lle tärkeä tavoite, ja siihen yksi apu voi löytyä täältä.
Suomessa on harvinaisia metalleja ja mineraaleja, joita muualta Euroopasta ei löydy, kuten fosfaatti, jota tarvitaan lannoitteiden valmistuksessa. Suomi on myös Euroopan suurin nikkelin tuottaja.
USEIMMAT uudet kaivoskohteet ovat maakunnissa, joita ehdittiin pitää jo taantuvina alueina.
Keski-Pohjanmaan Kaustisille on tulossa Euroopan isoin litiumkaivos. Litiumia tarvitaan sähköautojen akkuihin. Kobolttia jalostetaan Kokkolassa.
Toinen alan keskittymä löytyy Pohjois-Savosta. Norjalainen Yara omistaa Kuopion kupeessa, Siilinjärvellä sijaitsevan EU:n ainoan fosfaattikaivoksen.
Alueella on myös kemiantehtaita, joiden päätuotteet ovat lannoitteet ja fosforihappo.
– Louhimme Siilinjärvellä maailman puhtainta apatiittimalmia, jonka sisältämä fosfori käytetään lannoitteiden ja rehufosfaattien valmistuksessa. Kemiantehtaiden sivuvirroista saamme kipsiä ympäristönsuojeluun ja fluoripiihappoa alumiinin valmistukseen, kertoo kaivoksen johtaja Antti Savolainen.
Aikaisemmin Siilinjärven kaivoksen ja tehtaat omisti valtionyhtiö Kemira GrowHow, mutta vuonna 2007 se myi ne Yaralle suuren kritiikin saattelemana.
Viljelijät ovat protestoineet Yaran markkina-asemaa siitä lähtien. Yhtiön kotimainen tilaus- ja hinnoittelupolitiikka on tänäkin kesänä ollut muun muassa etujärjestö MTK:n hampaissa.
Savolainen muistuttaa, että Yara on investoinut oston jälkeen Suomeen 1,5 miljardia euroa, josta pelkästään Siilinjärvelle noin miljardin verran.
YARA työllistää Siilinjärvellä noin 400, kumppanit mukaan lukien 700 henkilöä. Uusin louhos, Jaakonlammen louhos sijaitsee päälouhoksen pohjoispuolella ja sen ympäristölupaprosessi on kesken.
”Toimintamme on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2035, mikäli voimme hyödyntää Jaakonlammen esiintymän. Uusia malmivaroja löytyy koko ajan ja niiden puolesta toimintamme
voisi jatkua 2060-luvulle saakka, kertoo Savolainen.
”Fosfori on elintärkeä alkuaine kaikelle elävälle. Kasvit tarvitsevat fosforia kasvaakseen ja muodostaakseen satoa. Fosfaatti on luokiteltu EU:n kriittiseksi raaka-aineeksi. Kierrätysravinteet eivät tänä päivänä riitä täyttämään ruoantuotannon tarpeita, siksi mineraalilannoitteita tarvitaan maailman lisääntyvän väestön ruokkimiseen.”
Siilinjärven kaivos tuottaa noin miljoona tonnia fosfaattirikastetta, mikä vastaa noin 15 prosenttia EU:n kulutuksesta. Siilinjärven kunta saa Yaralta noin seitsemän
miljoonan euron yhteisöverot ja ensi vuodesta lähtien myös kaivosveroa.
Kaivosteollisuuden liikevaihto Suomessa on yhteensä noin kuusi miljardia euroa. Ala työllistää 5 500 ihmistä.
Teksti: Heino Ylisipola
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.