Järjestöjen edustajat antoivat omia vinkkejään ja ohjeitaan yli 70-vuotiaille hallituksen tämänpäiväisessä koronatilannekatsauksessa.

Miksi ylipäänsä yli 70-vuotiaille on oma ohjeistus tarpeen? Tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta totesi monen ihmetelleen tätä. Syy on yksinkertainen hänen mukaansa: ikä on merkittävä riskitekijä altistua koronavirukselle.

– Ikävuosien karttuessa puolustuskyky heikkenee kunnosta riippumatta. Ikääntyneillä on myös enemmän perussairauksia. Suurin osa menehtyneistä on juuri 70-vuotiaita.

– Muistutan, älkää peruko lääkärikäyntejä. Jos sairastut, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.

– Suojaa kertakäyttöisellä maskilla tai liinalla hengitystäsi ja muista käsihygenia.

Luoma toivoi, että jokainen löytää itselleen mielekästä tekemistä sen lisäksi, että yhteydenpito läheisiin ja ystäviin jatkuu.

– Päivittäinen liikkuminen ja säännöllinen ruokarytmi on kaikille tärkeää. Jos osaat, hyödynnä verkon palveluita, sillä virtuaalisesti voi käydä esimerkiksi näyttelyssä tai jumalanpalveluksessa, katsoa leffoja tai kuunnella äänikirjoja.

Johtaja Päivi Topo Ikäinstituutista huomautti, että joillekin rajoitusten aika on tuntunut raskaalta, toisille elämän rauhoittuminen on ollut plussaa.

– Nyt on aika pysähtyä kiittämään itseään. Olemme saaneet pidettyä yhdessä tartunnat kurissa, ja yli 70-vuotiailla on ollut tässä keskeinen rooli.

Ikäinstituutti on koonnut vinkkejä, mikä on auttanut iäkkäitä jatkamaan arkea. Topon mukaan niissä näkyy pitkän elämän kokemus.

– Mielen voimavaroja kannattaa vahvistaa erityisesti poikkeusaikana. Monen arkiliikkuminen on nyt vähentynyt. Kannustan kaikkia suuntaamaan ulos, pienikin hetki virkistää ja lisää vastustuskykyä.

Topo myös kehotti kuntia varautumaan koronan jälkeiseen aikaan, sillä iäkkäiden avun tarve kasvaa.

Mielenterveys on koetuksella kaikilla. Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Mieli ry:stä kertoi, että ikäihmisten yhteydenotot Kriisipuhelimeen ovat lisääntyneet. Huolta on niin omasta kuin läheisten terveydestä, yksinäisyys vaivaa ja ihmiset kaipaavat arkirutiineja.

– On erittäin tärkeää, että viranomaisten ohjeissa omalle harkinnalle annetaan liikkumatilaa tehdä turvallisia valintoja, Aalto-Matturi korosti.

Mielenterveyttä kohentavat hänen mukaansa esimerkiksi ulkoilu, luonnossa liikkuminen, taide-elämykset ja erityisesti ihmissuhteiden ylläpito.

– Olisi tärkeää, että myös kotipalveluissa ja hoivapalveluissa olisi aikaa keskustelulle.

Aalto-Matturi pitää tärkeänä, että jokainen osaisi olla armollinen itselleen ja muille. Hänen mukaansa moni ikäihminen on tuntenut syyllisyyttä siitä, että on joutunut lähtemään ulos muiden pariin hoitamaan pakollisia asioita.

Hänen mielestään tärkeä viesti iäkkäille on, ettei yksin tarvitse jäädä. Siihen esimerkiksi järjestöt ovat kehittäneet keinoja. Aalto-Matturi pohti, voisiko puistojumppia suunnata nyt erityisesti ikäihmisille.

– Korostan, etteivät iäkkäät ole vain avun kohteita, ja monella heistä toimintakyky on erinomainen. Ikäihmisillä on merkittävä rooli kriisistä selviytymisestä. Elämän taidot ovat rakentuneet pitkän ajan aikana, ja he tietävät, miten vaikeuksista selvitään. Heillä on kokemusasiantuntijuutta, jota kannattaa arvostaa ja käyttää hyväksi.

Koronaepidemia on räjäyttänyt suomalaisten innon ulkoilla joskus ruuhkaksi saakka. Suomen Ladun kohteissa käynnit ovat lisääntyneet peräti 48 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen arvioi, että uusille ulkoilu- ja retkeilykohteille tulee lisää tarvetta, koska koronaepidemia saattaa muuttaa suomalaisten liikuntatottumuksia pysyvästi.

Suomen Latu laati heti koronapandemian alussa vastuullisen ulkoilijan etiketin, joita noudattamalla liikkuminen on kaikille turvallista. Könönen kannustaa yli 70-vuotiaita lähtemään rohkeasti nauttimaan ja elpymään luonnosta monin eri tavoin. Sauvakävelysauvat voi esimerkiksi kaivaa taas esiin.

– Suosituimmissa kohteissa on erityisesti viikonloppuisin ruuhkaa, mutta lähialueen metsäkin voi kätkeä sisäänsä uutta ja yllättävää.

Korona-ajassa on käynyt ilmi, että Suomesta puuttuu kattava, erityisesti iäkkäämpiä palveleva verkkopalvelu, josta saisi koottua tietoa ulkoilukohteista, tai jopa ulkoiluseurasta. Könösen mukaan Suomen Latu on valmis auttamaan sellaisen toteuttamisessa.

Eri järjestöjen nettisivuilta löytyy vinkkejä keinoista pitää yllä niin fyysistä kuin psyykkistäkin terveyttä.