Esimerkiksi hallituskumppani SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malmin lauantaisen kannanototon mukaan sunnuntailisien poistaminen vaarantaisi työmarkkinoiden toiminnan ja johtaisi työntekijäkatoon monella alalla.

Työaikalain mukaan sunnuntaityöstä maksetaan tuplapalkka.

Vihreiden poliittisen ohjelman luonnoksessa oli kirjaus, jonka mukaan ”Haetaan kolmikantaisesti (hallitus ja työmarkkinaosapuolet) malli sunnuntailisien uudistamisesta vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita työntekijöiden kokonaisansioita laskematta.”

Lopulta puoluekokous äänesti kirjauksen nurin. Demokraatti tavoitti Iiris Suomelan tänään kommentoimaan puoluekokouksen tapahtumia.

Miksi sunnuntailisiin ei lopulta kajottu?

– Se oli puoluekokouksen kanta hyvin yksiselitteisesti. Noin kolmen neljäsosan enemmistö salista äänesti asian poistoa. Varsin selvin numeron esitys jäi sitten pois. Esityshän oli aika epätarkasti muotoiltu uudistus. Silti edes tällaista epätarkkaa uudistuskirjausta ei kannatettu – ehkä osittain juuri sen epätarkkuuden takia.

Veikö puoluejohto asian äänestykseen?

– Ei. Kyllä tämä tuli vahvasti puoluekokousväeltä. Meidän puoluekokousedustajat eivät halunneet tällaista kirjausta poliittiseen ohjelmaan. Pidin hyvänä, että asiasta äänestettäisiin.

Itse puolustitte mediassa esitystä ennen päätöksentekoa. Kannatatteko asiaa vielä?

– Ajattelen, että uudistuskirjaus oli siinä määrin epämääräinen, että se ymmärrettiin laajasti väärin. Ymmärrän hyvin, mistä tulkinnat syntyivät, koska kirjaus oli todella epätarkka ja epämääräinen. Sen takia oli mielestäni ihan hyvä, että se poistettiin sunnuntaina.

– Tarkoitushan ei ollut poistaa sunnuntailisää, vaan tehdä uudistus, jossa tarkastellaan lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia rinnakkain. Esityksessä oli kuitenkin niin paljon epäselvyyksiä ja epätarkoituksenmukaisuuksia, että kirjaus oli hyvä poistaa. Enää ei edes oikein ole sellaisia kolmikantapöytiä, joissa tällaisia asioita voisi käsitellä, sillä keskitetty sopiminen lakkasi vuonna 2016 Elinkeinoelämän keskusliiton vetäytymisen myötä. Senkin vuoksi kirjauksessa oli merkittäviä haasteita

Mikä olisi tarkka muotoilu tai asia, jota vielä voisitte kannattaa?

– Ajattelen, että on kaikista tärkeintä keskittyä julkisen sektorin pienipalkkaisten naisvaltaisten alojen palkkakuopan poistamiseen. Se on se meidän tärkein tavoitteemme.

Tarkoittaako tämä sitä, että tällä hetkellä itse asiassa vastustatte sunnuntailisien poistoa?

– Mielestäni on selvää, että julkiselta sektorilta lisää ei pitäisi poistaa. Vaikka se laista poistuisi syystä tai toisesta, lisän pitäisi edelleen olla olemassa. Tämähän on se asia, joka selkeästi jäi siinä kirjauksessa epäselväksi. Eli vaikka tämä poistettaisiin laista, se ei tarkoittaisi, että puolue kannattaisi lisän poistamista kaikilta ammattiryhmiltä. Tässä syntyi mielestäni se laaja väärinymmärrys, että me haluaisimme poistaa lisän kokonaan kaikilta ammattiryhmiltä.

Uskotteko todella, että jos sunnuntailisät poistettaisiin laista, että ne silti voisivat säilyä?

– Tämä on jälleen yksi syy, minkä takia se kirjaus oli hyvä ottaa pois. On toki olemassa riski, että siinä kohtaa sunnuntailisää ei saataisi säilyttää kaikilla niillä ammattiryhmillä, joilla se olisi tarkoituksenmukaista säilyttää.

– Ylipäätään tässä oli taustalla sellainen ajatus, että lauantaina ja sunnuntain välistä eroa olisi hyvä tarkastella. Yksi keino tähän olisi katsoa lauantailisien korottamista. Mutta kun tämä oli vähän epätarkka uudistuskirjaus ja kun siellä ei lauantaita ollut edes mainittu, ymmärrän hyvin, mistä näitä väärinkäsityksiä syntyi.

Voisi ilmeisesti tällä hetkellä sanoa, että olette itsekin viikonlopun jälkeen suoraan sanottuna toisella kannalla, mitä olitte sitä ennen?

– Tämä kirjaus oli epäonnistunut siinä, että siitä oli mahdollista jäädä tällainen käsitys. En ole missään vaiheessa kannattanut sunnuntailisän poistoa varsinkaan julkiselta sektorilta. Varsinkin se käsitys, että kyse olisi kokonaan poistamisesta, on mielestäni väärä. Tästä asiasta olisi pitänyt heti alussa olla selkeämpi, se on selvä.

Kun hallitusta leimataan ”vasemmistohallitukseksi” ja vihreillä on kannattajia oikealta ja vasemmalta, haettiinko avauksella oikealta laidalta kannattajia tai ääniä takaisin?

– En osaa tarkalleen sanoa, mistä tämä ehdotus on alun perin tullut. Taustalla on varmasti ollut se havainto, että meillä on sellaisia aloja, joissa lauantailisät voivat olla hyvin pieniä. Sitten sunnuntaina taas on tuplapalkka lakisääteisesti. Silloin lauantaina voi olla haastava löytää työntekijöitä ja sitten taas sunnuntaina työtä ei tämän tähden tehdä ollenkaan. Tätä asiaa on ikään kuin haluttu avata keskustelulle.

– Ehdottomasti tunnistetaan, että nämä ovat suomalaisten yleisimmät vapaapäivät. Ja on ihan hyvä syy, minkä takia ihmisille pitää maksaa korvaus siitä, että he menettävät sellaisen vapaapäivän, joka on laajasti kaikille muille vapaapäivä. Se on selvä.

Ette siis tiedä, mistä tämä uudistus lähti liikkeelle?

– Meillä on ollut erillinen työryhmä, joka poliittista ohjelmaa on tehnyt. Me olemme käyneet hyvin laajan keskustelun heti aluksi eri sidosryhmien kanssa. Sen pohjalta on lähdetty rakentamaan ohjelmaa. En osaa jäljittää, mistä idea on alun perin tullut. Ohjelmaan tuli koko prosessin aikana noin 1 300 muutosesitystä. Meillä on perinteet siitä, että itse puoluekokouksessa voi tapahtua vielä suuriakin muutoksia.

– Tästä ehkä myös vähän ennakoiden uutisoitiin, että tämä olisi ollut puolueen linja. Mutta mikään puolue-elin ei siis ollut päättänyt, että tämä olisi puolueen linja. Päätöksen tekee vasta puoluekokous, joka hyvin selkein äänin päätti, että tämä lähti esityksestä pois.

Eikö poliittinen ohjelma mennyt puoluehallituksen läpi, jota ilmeisesti itse puheenjohtajan sijaisena johditte?

– Kyse on laajasta ohjelmapaperista, jossa on haluttu antaa nimenomaan työryhmälle valmisteluvalta. Puoluehallitus ei käsittele tällaisia ohjelmia yhtä perusteellisesti kuin valmisteleva työryhmä. Luotamme jäsendemokratiaan ja haluamme antaa puoluekokoukselle paljon vastuuta.

Olisitteko ottanut asian silloin pois, jos olisitte sen silloin huomannut?

– Puheenjohtajahan ei voi yksin päättää ottaa asioita pois tai lisätä niitä poliittiseen ohjelmaan. Siinä me olemme olleet aika selviä. Eli yhdessähän tätä on tehty ja kuitenkin sitten lopulta luotettu siihen, että puoluekokous tekee ne linjaavat päätökset.

Työmarkkinat perusteellisesti tunteva tutkija Tapio Bergholm sanoi, että ehdotuksessa ei ollut ymmärretty, kuinka moni suomalainen saa sunnuntailisiä. Onko tässä taustalla heikkoa työmarkkinaosaamista?

– Hän vaikutti reagoineen ajatukseen sunnuntailisän poistosta ja sehän ei ollut sen esityksen sisältö. Esityksen sisältö oli uudistus. Kuten sanoin, ihan ensimmäisenä pitäisi tietenkin palata sen pöydän ääreen, joka tällaisia uudistuksia voisi ylipäätään käsitellä. Sellaista pöytäähän ei enää tällä hetkellä ole. Tässä oli jo ensimmäisenä aika optimistisena ajatuksena, että voitaisiin palata kolmikantaan, jotta tällainen uudistus voisi olla edes teknisesti mahdollinen.

– Toisena sitten toki oli se, että ylipäätään olisi valmiutta tällaisesta uudistuksesta sopia. Mielestäni nyt on käynyt selväksi, että ei tämä ole sellainen asia, jota voitaisiin lähteä uudistamaan. Jos katsoo tätä nykyistä työmarkkinatilannetta, niin kyllähän tällaiseen uudistukseen sisältyy sellaisia riskejä ja epävarmuuksia, joiden takia tätä olisi ollut hyvin vaikea toteuttaa esityksessä kuvattujen reunaehtojen mukaisesti. Siksi on hyvä, että uudistus poistettiin esityksestä.

Kannattaako vihreät laajemminkin kolmikannan paluuta?

– Mielestäni se olisi hyödyllistä. Ensisijaisesti ajattelen, että nyt olisi tärkeää pystyä ratkaisemaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkakuoppa. Sehän on ihan ensimmäinen asia, jonka veisimme pöytään, jos meillä olisi työmarkkinaosapuolten ja valtion yhteinen keskustelu laajemmin näistä asioista. Edelleen toivotaan, että palkkatasa-arvo-ohjelmaa saadaan edistettyä. Siitähän tuli puolueen kanta nyt viikonloppuna. Sen mukaan kannatamme monivuotista palkkatasa-arvo-ohjelmaa, jolla palkkakuoppa pyritään korjaamaan.

Nimenomaan hoitajajärjestöissä julkiselta puolelta olivat hyvin pettyneitä sunnuntailisäehdotukseen. Sinänsä tämä yleinen tavoite ei nyt sitten tässä toiminut?

– Ymmärrän hyvin, että vaikka se ehdotus oli nimenomaan tällainen uudistus, se oli liian helppo nähdä ikään kuin pelkästään heikennyksenä. Ja kyllähän sellaisia riskejä tällaiseen sisältyy. Esityksen sisältö ei ollut sunnuntailisien poisto. Tällainen tulkinta lähti kuitenkin lauantaina leviämään, sillä viestintä asiasta ei ollut riittävän selkeää. Myös itse esitys jätti liikaa tilaa erilaisille tulkinnoille.

STTK:n opiskelijoiden puheenjohtaja katsoi, että se olisi ollut takaisku myöskin monille viikonlopputyötä tekevälle opiskelijalle. Jo valmiiksi pienet tulot olisivat pienentyneet. Uskotteko itse, että uudistus olisi voinut ajaa opiskelijoiden asiaa?

– Sehän on hyvin alakohtaista, miten eri ihmisten palkat muodostuvat. Missä määrin tehdään töitä koko viikolla ja missä määrin viikonlopputöitä. Sen takia tämä ehdotus oli sellainen, jossa oltaisiin käyty tämä asia läpi ala alalta. Mutta koska tähän sisältyi riskejä, sen takia kirjausta ei hyväksytty.

Miten summaisitte vihreiden puoluekokousta? Kävikö puolueelle siinä mielessä ikävästi, että tämä yksi asia vei niin paljon huomioita muiden jäädessä alle? Mitä sellaista, joka ehkä jäi sunnuntailisien allem haluaisitte nostaa puoluekokouksesta esiin?

– Jos ohjelmaa katsoo, mielestäni on hyvin selvää, että haluamme parantaa pienituloisten suomalaisten asemaa. Haluamme korottaa perusturvaa, ja vihreässä verouudistuksessa tavoitteena on pienituloisten työn verotuksen laskeminen. Pidämme valtavan tärkeänä, että varsinkin julkisen sektorin palkkakuoppaan puututaan. Tämä on ohjelman selkeä linja, joka hyväksyttiin hyvin laajalla yksimielisyydellä vihreiden kannaksi. Nythän tässä pääsi syntymään useita eri väärinkäsityksiä. Ne olisi varmasti voitu välttää esimerkiksi sillä, että olisin itse ollut tarkempi.

– Totta kai olisin suonut, että iso linja olisi noussut näkyviin. Kuitenkin aiempina hetkinä, kun tätä on nostettu vaikkapa aluevaalien alla esiin, on ollut selvää, että tämä (pienituloisten aseman parantaminen) on se pääasiallinen asia, jota vihreät korjaisi suomalaisilla työmarkkinoilla.