Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Mitä jää käteen puolesta vuodesta? – näin asiantuntijat arvioivat vaiherikasta EU-puheenjohtajakautta

Mitä saavutettiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella? Tämä oli pääkysymys SDP:n europarlamentaarikkojen Eero Heinäluoman ja Miapetra Kumpula-Natrin järjestämässä seminaarissa maanantaina.

Marja Luumi

Demokraatti

Heinäluoma muisteli, kuinka ensimmäinen puheenjohtajakausi vuonna 1999 oli järisyttävä kokemus Suomen itsetunnolle olla pyörittämässä isoa EU-koneistoa.

– Se oli tärkeä osa kasvuprosessia, että me kykenemme tähän – ilman Ruotsia. Opimme seisomaan omilla jaloillamme.

Nyt, kolmannella kerralla, hänen mukaansa keskustelussa on korostunut, mitä kansallisia tavoitteita voi puheenjohtajamaalla olla – ja saako niitä ylipäänsä olla. Heinäluoma totesi virkamiesten kannan olevan aina, että puheenjohtaja on hovimestarin roolissa pitämässä puitteita kunnossa.

– Mutta aina on syytä pohtia, mitä tärkeitä kansallisia näkökohtia olisi hyvä viedä Eurooppaan.

Heinäluoma mainitsi muun muassa entisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.) lanseeraaman pohjoisen ulottuvuuden tuomisen eurooppalaiseen tietoisuuteen.

Hän kuvaili lopuillaan olevaa kautta vaiherikkaaksi, jossa Suomen eleetön tapa toimia on saanut arvostusta.

Lisää aiheesta

“Tästä on vaikea irrottaa suurta draamaa.”

Asiantuntijat arvioivat kauden saavutuksia omista näkökulmistaan. Yleisradion EU-erikoistoimittaja Petri Raivio huomautti kaikkien tietävän, että Suomen kaudesta tulee “välikausi”. Syynä oli se, että toukokuun lopun vaalien jälkeen EU:lla meni odotettua enemmän aikaa uuden komission muodostamiseen. Näin ollen uusia lainsäädäntöesityksiä ei liiemmälti tullut.

Isona asiana Raivio piti oikeusvaltioperiaatteen painottamista, josta Antti Rinne pääministerinä joutui sanaharkkaan erityisesti Unkarin ja Puolan kanssa. EU:n jäsenmaan rahoitus olisi sidottu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Suomi on saanut sapiskaa myös EU:n monivuotisen rahoituskehyksen esityksestään. Raivion mukaan Suomea on kritisoitu kotiin päin vetämisestä, kun Suomi on pitänyt tiukasti kiinni maatalousrahoista.

Brysselissä kolme vuotta kirjeenvaihtajana toiminut Raivio muistaa muun muassa Maltan ja Romanian puheenjohtajakaudet.

– Ei niistä mikään onnistunut saamaan unionia sekaisin. Mitään ei jäänyt mieleen täydellisenä katastrofina, joskaan ei myöskään mikään jäänyt mieleen maana, joka onnistui loistavasti EU:n yhteisten asioiden eteenpäin viejänä.

Uutisaiheena hänen mukaansa puheenjohtajuus ei Lissabonin sopimuksen aikaan ole kovin häävi.

– Tästä on vaikea irrottaa suurta draamaa. Koneisto on pyörinyt, ja joissain yksittäisissä asioissa on nytkin ollut yritystä.

“Suomi on tehnyt työn, mitä meiltä odotettiinkin.”

Pääministerin EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto tarttui kiinni “kotiin päin vetämisestä”. Hän painotti, että jäsenmaita on kuultu maatalousrahoissa, ja niitä on toiveiden mukaisesti suunnattu maaseudun kehittämiseen, ei niinkään suoriin tukiin. Luodon mielestä linjaus vastaa myös ilmastohaasteisiin.

Alkukautta työllisti hänen mukaansa Britannian eu-ero, maan oma päättämättömyys asiassa.

– EU osoitti hämmästyttävää yhtenäisyyttä tässä asiassa, Luoto kiitteli.

Ilmastokysymyksessä ratkaiseva keskustelu Luodon mukaan Eurooppa-neuvostossa käydään torstaina ja perjantaina. Kysymys on siitä, voiko EU hyväksyä yhteiseksi tavoitteekseen sen, että EU on ilmastoneutraali vuonna 2050.

– Ennen kaikkea Puolan asenne on ratkaiseva.

Luoto antoi kiitosta eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle (sd.) EU:n rahoituskehyksen rakentamisesta.

– Suomi on tehnyt työn, mitä meiltä odotettiinkin.

Suomi jättää tällä viikolla Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle täydellisen esityksen siitä, miten unionin rahoitus tulisi 2020–2027 järjestää.

– On täysin luonnollista, että siihen on tyytymätön komissio, parlamentti ja kaikilla EU-valtioillakin on siihen huomautettavaa. Kun lopullinen ratkaisu kehyksestä tulee keväällä, se tulee olemaan hyvin pitkälle Suomen esityksen näköinen, Luoto arvioi.

“Jos Suomi ei siitä pidä huolta, niin kuka sitten?”

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Janica Yli-Karjula huomautti, ettei mitään isoja kysymyksiä ratkaista puolessa vuodessa, mutta puheenjohtajamaa voi tuoda uusia teemoja EU-agendalle.

– Asenne on Suomella ollut vähän ylipragmaattinen. Viesti oli, että kausi viedään läpi pienin resurssein. Ei mietitty, miten kautta voisi hyödyntää muutenkin.

Suomen prioriteetteja hän piti erinomaisina. Suurin huoli on EU:n hajanaisuus ja epäluottamus.

– Pitää keskittyä ydinasioihin, joilla yhdistetään Eurooppaa.

Yli-Karjula nosti ilmastoasiat tärkeäksi kysymykseksi elinkeinoelämän näkökulmastakin – kuten myös oikeusvaltioperiaatteen.

– Elinkeinoelämän keskuudessa en muista, että koskaan olisi puhuttu näin paljon EU:n arvoista. Se menee EU:n ytimeen ja yritysten toimintaan. Ne tekevät isoja investointeja ja niiden pitää olla varmoja, että investoinnit ovat turvassa.

Hänen mukaansa EU:n budjetissa elinkeinoelämä toivoo rahoitusta erityisesti tutkimukselle ja innovaatioille.

– Jos Suomi ei siitä pidä huolta, niin kuka sitten?

“Neuvoston kannan puuttuminen estää toimimasta.”

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) vertasi toisiinsa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ja hallituksen ohjelmia.

– Ne näyttävät samanlaisilta. Se lisäsi uskottavuutta ja parlamentin enemmistön arvostusta rohkeana ja tulevaisuuden haasteisiin tarttuvana.

Ilmastojohtajuus, komissio on asettanut tavoitteeksi ilmastoneutraaliuden vuonna 2050, ja myös Euroopan parlamentti on vahvistanut sen. Kumpula-Natri moitti EU:n neuvostoa hitaudesta. Vain sen kanta puuttuu.

– Ennen YK:n huippukokousta olisi ollut hyvä sauma näyttää sitoumus tiukempiin tavoitteisiin. Monissa asioissa komissiolla ja parlamentilla on kanta, mutta neuvoston kannan puuttuminen estää EU:ta toimimasta.

Asiantuntijoilla oli yksi suuri pettymyksen aihe: EU:n laajeneminen – jota Suomi on perinteisesti tukenut – ei edennyt lainkaan Länsi-Balkanilla muutaman maan vastustuksen takia. Kroatia saa asian syliinsä ensi vuoden alusta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE