Häkkänen kertoi Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä oikeudellisia keinoja, jotta Puolustusvoimien reservistä ei pystyisi eroamaan. Hän sanoi lehdelle “etsivänsä pykälät kuntoon” vielä kevään aikana niin, että reservistä “karkaaminen” ei olisi enää mahdollista. Haastattelu käynnisti eroilmoitusten aallon.

ETUKÄTEEN sovitussa haastattelutilanteessa Kyrönmaa-lehden toimituspäällikkö kysyi Häkkäseltä, mitä mieltä ministeri on siitä, että Ukrainan sodan alkamisen jälkeen ennätysmäärä reserviläisiä on hakenut siviilipalvelukseen. Kysymys jatkui sillä, pitäisikö Häkkäsen mielestä tehdä jotain muutoksia, että Suomessa riittäisi jatkossa reserviläisiä.

-  Minun mielestäni ei ole oikein isänmaallista touhua, että erotaan reservistä ja sitä kautta heikennetään meidän puolustuksen pidäkettä, Häkkänen vastasi.

Häkkänen jatkoi kertomalla etsivänsä keinoja reservistä eroamisen estämiseksi.

-  Etsin tällä hetkellä oikeudellisia keinoja, että saan tuon lain muutettua niin, että ei pystyisi eroamaan, hän sanoi.

Haastattelijan kysyttyä ministeriltä, minkälaisista keinoista olisi kyse, tämä vastasi:

-  Etsin pykälät kuntoon siihen. Kyllä minä yleensä olen löytänyt pykälät kuntoon. Tässä kevään aikana nyt yritän, että tällaisia reservistä karkaajia… että se ei enää olisi mahdollista.

HAASTATTELUN antamisen jälkeen Häkkänen on ottanut sanomisiaan takaisin. Perjantaina Häkkänen sanoi STT:lle, ettei hän ollut tehnyt mitään varsinaista avausta reservistä eroamisen kieltämiseksi.

-  Tämä asia ei ole puolustuspolitiikkani prioriteettien kärjessä. Päinvastoin se on yksittäinen pieni päätäni vaivaava epäkohta, josta saatan jossain vaiheessa pohtia, mitä sille tehdään, Häkkänen kertoi tuolloin STT:lle.

Helsingin Sanomat on kertonut Kyrönmaa-lehden ottaneen voimakkaasti kantaa Häkkäsen kommentteihin. Kyrönmaa-lehden tuoreessa pääkirjoituksessa Häkkäsen luonnehditaan muuttaneen puheitaan melkoisesti lehdelle antamansa haastattelun jälkeen.

Pääkirjoituksessa pohditaan myös, mikä sai Häkkäsen toimimaan niin.

Häkkänen on tällä viikolla myöntänyt, että eroaallon käynnistäneen lehtihaastattelun sanavalinnat “eivät olleet onnistuneimpia”. Hän on myös sanonut, että reserviläisten eroamisen estäminen ei ole nyt valmistelussa.

Asiaa on Häkkäsen mukaan syytä kuitenkin pohtia myöhemmin esimerkiksi puolustusselonteon valmistelun yhteydessä parlamentaarisesti.

Reservistä eronneet saavat vuoden kuluessa eroilmoituksen jättämisestä määräyksen täydennyspalvelukseen. Sen kesto on nykyisellään viisi päivää.

Reserviin kuuluu noin 870  000 suomalaista. Varusmiespalveluksen suorittavia on vuosittain noin 20  000. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280  000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä.

Anniina Korpela / STT