Konkreettisesti tämä tarkoittaa vm:n mukaan sitä, että tarvittavien menoja vähentävien ja tuloja lisäävien toimien mittaluokka on pysyvästi yli 1 600 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.

Tänään ministeriö esitteli meno- ja rakennekartoituksen lisäksi myös verokartoituksen eli yksilöidympiä kohteita 9 miljardin euron kattamiseksi. VM korosti useaan otteeseen, että kokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan tukemaan julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa.

VEROKONAISUUTTA esitteli mediatilaisuudessa ylijohtaja Terhi Järvikare. Kartoituksessa nostetaan esiin etenkin sellaisia veronkiristysvaihtoehtoja, jotka olisivat mahdollisimman vähän haitallisia talouskasvun ja työllisyyden kannalta, ja joiden avulla voitaisiin parantaa verojärjestelmän rakennetta.

Verotuottoja voitaisiin ministeriön mukaan kasvattaa tehokkaalla ja verojärjestelmää parantavalla tavalla esimerkiksi korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja, uudistamalla osinkoverotusta sekä korottamalla maapohjan kiinteistöverotusta. Valmiste- ja liikenneverojen tuottojen laskua voitaisiin puolestaa hidastaa verojen indeksoinnilla.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksesta ylijohtaja sanoi, että uudistuksia voitaisiin tehdä esimerkiksi yritysverotuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2017 tekemältä pohjalta, mutta malli tulisi kuitenkin käydä uudelleen läpi tässä ajassa.

Maapohjan kiinteistöveroa Järvikare kutsui siitä erinomaiseksi veroksi, ettei sillä ole käyttäytymisvaikutuksia.

– Se on siinä mielessä teoreettisesti yksi parhaista veroista. Yksi vaihtoehto toteuttaa tämä on se, että erotettaisiin maapohja yleisestä kiinteistöveroprosentista eli se olisi siellä erillään rakennuksista ja sitten korotettaisiin vaihteluvälin alarajaa.

YLIPÄÄNSÄ ministeriö korostaa, että verotukseen tehtävät muutokset on valmisteltu huolellisesti ja niiden vaikutukset on selvitetty kattavasti.

– Usein on vielä niin, että ehdotetaan sellaisiakin veronkorotusvaihtoehtoja, joiden vaikutuksia ei pystytä luotettavasti arvioimaan. Tällaisia pitäisi välttää eli julkisen talouden vakauttaminen pitäisi perustaa sellaisiin toimenpiteisiin, joiden verotuottovaikutukset pystytään oikeasti laskemaan ja arvioimaan, Järvikare sanoi.

VM:n vaihtoehdot ovat Järvikareen mukaan sellaisia, jotka olisivat hyvän veropolitiikan mukaisia.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen toi myös oman viestinsä tilaisuuteen.

– On ihan selvää, että julkisen talouden tilanne on nyt juuri sellainen, että voi olla, että tämän sukupolven täytyy jostakin vähän luopua hetkeksi, jotta lapsilla on hyvinvointivaltio.

– Siitähän tässä on kysymys. Mielellään toivomme, että tästä syntyy keskustelua, joka on rakentava ja ratkaisuja etsivä kuin että heti tyrmätään, ettei käy.