– Tämä on pitkään aikaan hallitus, joka vetäytyy siitä tavoitteesta kokonaan pois, että koko Suomea kehitetään. Tässä mielessä tämä on vuosikymmeniin törkein hallitus. Ja tässä turvallisuus- ja suhdannetilanteessa. Iso kuva tässä pelottaa. Jos aluekehityserojen annetaan kasvaa, tästä kärsii koko Suomi, Seppo Eskelinen tuhahtaa.

Niina Malm säestää todeten, että tässäkin pätee “vahvasta välittävä Suomi”. Hän viittaa Orpo hallitusohjelman otsikkoon, joka on oikeasti Vahva ja välittävä Suomi.

– Niitä alueita, joilla menee jo hyvin, tuetaan entisestään. Niille, joilla menee huonosti, ei mitään apua, Malm kuvaa kokemustaan.

– Minua pelottaa, että tästä tulee sisäisiä ongelmia. Meille tulee tähän maahan sellainen väestöryhmä, joka kokee, että heistä ei välitetä ollenkaan. Nyt on jo puhuttu siitä, että leikkaustoimet iskevät samoihin perheisiin ja ihmisiin. Mutta sitten kun tähän otetaan vielä asuinpaikka mukaan, tämä tilannehan on ihan järkyttävä.

Eskelisen mielestä niin hallitusohjelmasta kuin hallituksen toimista puuttuu konkretia Itä-Suomen vaikean tilanteen helpottamiseksi.

– Puhuvat vain Itä-Suomen visiotyöstä.

Demokraatti haastatteli Savo-Karjalan vaalipiirin edustajaa, joensuulaista Eskelistä ja imatralaista Malmia eduskunnassa. Malmin vaalipiiri on Kaakkois-Suomi.

ELINKEINOMINISTERI Wille Rydmanilla (ps.) on kovin toisenlainen kuva hallituksen tekemisestä kuin SDP:n kansanedustajilla. Rydman kirjoitti sanomalehti Karjalaisessa hiljattain, että Itä-Suomi on hallituksen prioriteetti.

Rydmanin mukaan hallitus on täysin tietoinen siitä, että itärajan sulkeutuminen on merkinnyt erityisen kovaa iskua nimenomaisesti itäiselle Suomelle. Siksi aluepolitiikan osalta itäinen Suomi on hallituksen erityisen huomion kohteena.

– Hallitus huomioi itäistä Suomea yhtä hyvin rakennemuutosrahoituksen, alueellisten yritystukien kuin Euroopan aluekehitysrahaston varojen jakautumisessa – mainitakseni vain muutamia asioita, joita on työpöydälläni, Rydman kirjoittaa Karjalaisessa.

Rydmanin mukaan erilaisia aluepoliittisia tukia tärkeämpää on se, että Itä-Suomen elinvoimaa saadaan vahvistettua uusilla yksityisillä investoinneilla.

Eskelinen sanoo hallituksen puhuvan Itä-Suomi-ohjelmasta mutta katsoo itse, ettei sitä ole olemassakaan.

Edellinen hallitus perusti kesällä 2022 valtiosihteerityöryhmän, joka selvitti, miten itäisen Suomen elinvoimaa voidaan vahvistaa. Eskelinen ja Malm kaipaavat, että hallitus laittaisi näitä toimia liikkeelle.

– Mitään signaalia ei tule, Malm kokee.

– Se on ihan sama mitä lukuja hallitukselle esittää näistä vaikutuksista. Itä-Suomi-foorumissa viime viikolla valtiovarainministeriön virkamiehet sanoivat, että luodaan, kehitetään, selvitetään ja visioidaan, Eskelinen hämmästelee. Hän kaipaa konkreettisia toimia investointien mahdollistamiseksi.

Eskelinen sanoo, että usko tulevaisuuteen Itä-Suomen yrityksissä ei ole lopahtanut, mutta toimilla on kiire.

ESKELINEN esittelee paperilta lukuja Pohjois-Karjalasta. Niistä käy ilmi, että Venäjä-viennin lopahtamisen takia menetetään valtava määrä niin työpaikkoja kuin liikevaihtoakin.

– Investoinnit ja energiapolitiikkahan tässä on se iso juttu. Länsi-Suomessahan on miljardi-investoinnit tällä hetkellä menossa. Korneintahan siinä oli se, että hallitus vielä sen lisäksi esitti 130 miljoonaa euroa Länsi-Suomen kasvupakettiin. Kysyin eduskunnan täysistuntosalissa pääministeri Orpolta, voiko tämän salissa muuttaa, että tässä on varmaan kirjoitusvirhe ja on tarkoitettu itää, Eskelinen heittää.

Malm muistuttaa idän matkailutulojen putoamisesta, kun matkustaminen Venäjältä on tyrehtynyt. Kaupan ja palvelualan liikkeet sulkevat oviaan.

Eskelisen ja Malmin mukaan Itä-Suomessa – esimerkiksi Pohjois-Karjalassa 1,3 miljardin euron edestä – olisi investointeja odottamassa, ne pitäisi vain saada liikkeelle. Eskelinen puhuu muun muassa Lappeenrannan ja Joensuun uusiutuvan energian vetyhankkeista. Tärkeää olisikin edistää Fingridin siirtoverkon suunnittelua. Malm ja Eskelinen muistuttavat myös liikenneinfran tärkeydestä.

– Jos mennään kovaan turvallisuuteen, idässä on myös aikamoista teräsosaamista ja terästeollisuutta tässä maassa. Pelkästään jo sen takia infrasta huolehtiminen olisi tärkeätä, Niina Malm sanoo.

– Saavutettavuuden ja liikenneinfran kunnossapitäminen on huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeää, Eskelinen painottaa.

Kaksikko kaipaa hallitukselta päätöksiä myös yritystuista ja kansallisen aluekehitysrahan lisäämisestä ja EU-rahoitusta täytyisi pyrkiä hankkimaan lisää.

– Euroopan on muistettava, että itärajaa ei voi jättää harmaaksi alueeksi. Sinne pitää investoida. Siitä on hyötyä meidän tulevaisuudellemme. Siitä on hyötyä yhtenäisyydelle. Tämä on tärkeää myös elinvoiman ja koulutuksen osalta. Jos meillä on tämänkokoinen maa, jossa on näin paljon tyhjää tilaa, johon tarvittaisiin osaajia, eihän tässä ole mitään järkeä, että me itse kasvatamme harmaata aluetta sillä, että Valtatie 5 jakaa meidät ja Länsi-Suomeen työnnetään lisää rahaa, Niina Malm sanoo.

Malm ja Eskelinen ovat laskeneet myös hallituksen ministerisalkut. Ministereistä vain kaksi tulee Valtatie 5:n itäpuolelta.

NIINA Malm perää hallitukselta myös toimia puhelinverkon parantamiseksi. Hän kertoo olleensa itse Imatran keskustassa viime sunnuntaina neljä tuntia saamatta internet-yhteyttä ja ongelmia on myös puhelinyhteyksissä.

– Ja sitten kun sitä kysyy ministeriltä salissa, hän vastaa, että Suomessa on hyvä kattavuus, se on 90 % ja se on Euroopan mittakaavassa hyvä. Ne 10 prosenttia nyt sitten saavat siellä itärajalla selvitä, miten selviävät, Malm puuskahtaa.

Hän tulkitsee näin sanomalla ministeri liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) puheenvuoroa eduskunnan täysistunnossa: “Meillä on toimintavarmuus hyvin korkea. 4G-verkot kattavat tällä hetkellä yli 90 prosenttia väestöstämme ja 5G:kin jo 87 prosenttia”, Ranne oli muun muassa todennut.

– Esimerkiksi Simpeleen Hiitolanjoki on ruvennut vetämään tosi hyvin matkailijoita, mutta sielläkin on katvepisteitä. Pitäisihän niiden olla paikkoja, että jos siellä joku nuljauttaa nilkkansa, voi soittaa apua – mutta ei, Malm jatkaa.

Seppo Eskelinen muistuttaa hallituksen säästöistä Metsähallitukselle. Yksityisteiden avustusten leikkauksetkin osuvat kipeästi Itä-Suomeen. Alemman tieverkon kunto olisi tärkeää puuhuollon ja maatalouden kannalta.

Kiitostakin hallitus sentään saa siitä, että Luumäki-Imatra-rataa kehitetään ja maakuntalentojen tuki Itä-Suomeen jatkuu.