Sijoitusmarkkinoiden kyyti on alkuvuonna ollut kylmää. Eläkerahastojen arvo oli viime vuoden lopulla 218 miljardia euroa, mistä oli huvennut kymmenisen prosenttia maaliskuun loppuun mennessä.

Heikkojen sijoitustuottojen ohella eläkelaitosten rahoitusnäkymiä ovat synkentäneet eläkemaksutulot, joita lomautukset ja työttömyys ovat pienentäneet.

Keskellä kriisiä lopullisia vastauksia työikäisten eläkkeistä ei vielä ole. Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa arvioi, että vuoden tai kahden päästä alkaa hahmottua, miltä eläkejärjestelmä näyttää 10–30 vuoden päähän.

Eläkejärjestelmää uudistettiin vasta muutamia vuosia sitten, jolloin eläkeikä sidottiin kunkin ikäluokan eliniän odotteeseen vuonna 1965 syntyneistä alkaen.

– Esimerkiksi kynnys nostaa eläkeikää muun kuin eliniän pidentymisen perusteella on kuitenkin varmasti korkea.

Jotta eläkkeet saataisiin maksettua, on otettu käyttöön puskurirahastot, joissa on noin 13 miljardia euroa. Puskureista otetaan tänä vuonna käyttöön paljon isompi osuus kuin oli etukäteen arvioitu, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto kertoo.

– Puskureita puretaan nyt aika voimallisestikin, jotta eläkevastuut saadaan hoidettua ajallaan, Kautto sanoo.

Puskureiden käyttäminen tarkoittaa sitä, että liikkumavara tulevina vuosina pienenee. Jos talous ei tervehdy, on uhkana Kauton mukaan, että työeläkemaksuja joudutaan korottamaan.

Työeläkemaksu on jo nyt asiantuntijoiden mielestä korkea. Jos maksua nostetaan nykyisestä 24,4 prosentista, sillä arvioidaan olevan vaikutuksia työllisyyteen. Maksusta noin 17 prosenttia kuuluu työnantajalle ja loput kerätään työntekijöiltä.

– Maksun korottaminen ei olisi helppoa. Sen takia on pohdittava myös rahoitussääntöjä eli sitä, onko mahdollista keventää väliaikaisesti esimerkiksi vakavaraisuussäännöstöä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu hänen mukaansa vakavaraisuuden turvaamiseen liittyvää poikkeusjärjestelyä, joka on hyllyllä, jos tilanne menisi huonompaan suuntaan. Finanssivalvonta arvioi eläkelaitosten vakavaraisuutta nyt kriisiaikoina entistä tarkemmin.

Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi kertoo, että huoli sijoitustuotoista on hälventynyt verrattuna maaliskuun loppupuoleen, jolloin markkinat luisuivat.

Eläkejärjestelmän iskun kovuus on hänen mukaansa kiinni siitä, miten sijoitustuotot kehittyvät tästä eteenpäin ja kuinka pahaksi tilanne työmarkkinoilla äityy. Lomautukset ja työttömyys heijastuvat eläkemaksujen kertymiseen.

Suomen järjestelmä on myös Löyttyniemen mukaan vakaalla pohjalla ja se on rakennettu hyvin. Eläkemaksujen korottamisesta voidaan hänen mukaansa joutua keskustelemaan.

– Kriisin myötä työllisyysasteen nostaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Uskon, että siitä kaikki päättävät tahot ovat Suomessa yksimielisiä.

Koronapandemian seuraukset selviävät vähitellen, mutta jo nyt on selvää, että talouskriisissä kaikki köyhtyvät, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa.

Hän ennakoi, että sosiaaliturvaan ja ehkä myös tulonsiirtoihin joudutaan tekemään lähivuosina heikennyksiä. Ohjenuoraksi täytyy silloin ottaa heikoimmassa asemassa olevien tilanne.

– Olisi tärkeää, että ne ihmiset, jotka ovat kaikkein heikoimmilla eivät kärsisi ainakaan muita enemmän. Varsinkin perusturvan varassa olevat ovat muita heikommassa asemassa, minkä takia olisi tärkeää, että perusturvasta ei leikattaisi, Hiilamo sanoo.

Hän on mukana tiedepaneelissa, joka on tuottanut tietoa exit-strategiaa pohtineelle Martti Hetemäen ryhmälle. Paneeli ei ole vielä ottanut asioihin yhdessä kantaa, minkä takia Hiilamo arvioi tilannetta vain omissa nimissään.

Terveyskriisiä seuraa hänen mukaansa niukkuuden aika ja huoli toimeentulosta ja rahojen riittämisestä. Talouskriiseille tyypillistä hänen mukaansa on, että kaikki köyhtyvät.

– Jossain vaiheessa tulee kova paine heikentää palveluita ja ehkä myös tulonsiirtoja sekä mahdollisesti kiristää verotusta.

Taloutta ja ihmisiä on tuettu kriisin alkuvaiheessa velkarahalla, mitä on pidetty yleisesti välttämättömänä. Viimeistään syksyn budjettiriihessä talouden realiteetit ja sosiaaliset seuraukset on otettava vakavasti pöydälle.

– Poliittinen keskustelu on ollut yksimielisesti hyvin laimeaa, ja kriisitilanteessa on edetty teknokraattisesti. Syksyllä poliittinen keskustelu varmasti kärjistyy, kun erilaisia ratkaisumalleja haetaan, Hiilamo sanoo.

Hän odottaa, että keskustelu käynnistyy pian myös eläkkeiden rahoittamisesta ja tasosta. Jo ennen tautia Suomessa oltiin huolestuneita matalasta syntyvyydestä eli eläkkeiden tulevista maksajista. Nyt näkymä on entistä heikompi painuneiden sijoitustuottojen ja laskevan työllisyysasteen takia.

STT–Anniina Luotonen