Suureksi voittajaksi on nousemassa Kiina, joka on etenkin viime 15 vuoden aikana hankkinut teknologisen etumatkan energiasiirtymässä.

Kiinalla on esimerkiksi vahva asema harvinaisten maametallien ja kriittisten mineraalien maailmanmarkkinoilla. Kiinalla on vahva ote erityisesti tuotantoketjuista, missä tärkeänä välineenä sen massiivinen Uusi silkkitie -infrastruktuurihanke.

– Tätä pidetään asiana, jota voidaan käyttää yhä enemmän poliittisiin tarkoitusperiin, sanoo aihetta tutkinut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Marco Siddi.

Energiasiirtymän suurimmiksi häviäjiksi ovat luonnollisesti tarjolla ne maat, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia fossiilisista polttoaineista.

Esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan geopoliittinen merkitys vähenee. Kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ympäri maailman, uhkaavat monet alueen maat menettää tärkeimmän tulonlähteensä.

- Lähi-idän maiden on nyt aika käyttää fossiilisista polttoaineista saamiaan tuloja energiasiirtymän toteuttamiseen ja investoida esimerkiksi aurinkoenergiaan, joka on sillä alueella riittoisin uusiutuvan energian muoto, Siddi sanoo.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan mailla on keskenään hyvin erilaiset lähtökohdat.

Esimerkiksi Algerian tilanne on haastava, koska sen talous on varsin riippuvainen maakaasun toimittamisesta Eurooppaan kaasuputkia pitkin ja Eurooppa on siirtymässä ensimmäisten joukossa pois fossiilisista polttoaineista.

Venäjällä potentiaalia uusiutuvissa

Venäjäkin on riippuvainen fossiilisista polttoaineista, mutta sillä on tässä suhteessa hieman Lähi-itää paremmat lähtökohdat. Venäjällä on mittavat mineraalivarannot ja valtava pinta-ala, jossa on paljon potentiaalia esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman kehittämiseen.

Keskeistä on, että investoinnit uusiutuvaan energiaan tehtäisiin ajoissa, kun tulovirrat fossiilisista polttoaineista eivät ole vielä ehtyneet.

Aasian merkitys Venäjän taloudelle korostuu lähivuosina, sillä siellä siirtymä tapahtuu jälkijunassa Eurooppaan nähden.

EU:lle tilanne on kaksijakoinen. Toisaalta EU on merkittävä fossiilisten polttoaineiden tuoja, ja irtautuminen tuontiin liittyvistä riippuvuussuhteista on sille eduksi. Toisaalta EU:lla on takamatkaa Kiinaan monilla uusiutuvan energian aloilla.

– Euroopassa olimme liian pitkään keskittyneitä fossiilisten polttoaineiden saatavuuden turvaamiseen.

Suomen tilanne on Siddin mukaan varsin hyvä, koska Suomessa on jo tehty merkittäviä satsauksia uusiutuvaan energiaan.

Kiina hyötyy verkostoistaan Afrikassa

Jatkossakin maantieteellä ja raaka-ainevarannoilla on merkitystä. Esimerkiksi valtaosa kriittisen mineraalin koboltin tuotannosta tapahtuu Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Kiina on vankistanut asemaansa Afrikassa investoimalla mantereelle.

- Totta kai Kiinan rahoitukseen liittyy ehtoja, mutta niin on ollut hyvin usein myös länsimaisen rahoituksen kanssa. Läntinen rahoitus on ajanut usein Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maita velkakierteeseen, Siddi muistuttaa.

Anssi Rulamo – STT