Kokoomuksen ministeriryhmän kokouksen yhteydessä Marttinen kertoi tänään Demokraatille Rovaniemellä, ettei pysty sanomaan työryhmän työn jatkumisesta kuin sen, että hän käy ryhmien edustajien kanssa vielä yhden neuvottelukierroksen ja kartoittaa, onko kompromissiin vielä mahdollisuutta.

– Kyllä tämä asia täytyy tässä alkysyksyn aikana saada ratkaistua suuntaan jos toiseen.

Sovun sisällöllisiin seikkoihin ja ratkaisumalleihin kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja ei halua mennä.

Marttinen kuitenkin näkee, että hankkeen kaatuminen olisi ”isku” ylipäänsä parlamentaariselle yhteistyölle.

– Kuitenkin näitä on tehty hyvin pitkään nimenomaan parlamentaarisesti. Kyllä se silloin tietysti heikentää parlamentaarista yhteistyötä. Mutta taas sitten toisaalta on sanottava myös niin, että sitten täytyy vain tunnistaa – mikäli on niin, että yksinkertaisesti ei ole mahdollisuutta löytää ratkaisua kaikkien puolueiden kesken – ettei sitten myöskään ole enää perustetta jatkaa työtä Yle-työryhmän osalta. Marttinen pohtii.

SOPUA työryhmässä on haettu pitkään. Marttinen itse kuvaa tehneensä kaikkensa ja pyrkineensä kuuntelemaan kaikkia ryhmiä, jotta mietinnöstä tulisi mahdollisimman tasapainoinen.

– Minun nähdäkseni kesäkuussa tekemäni kompromissi oli kyllä hyvin tasapainoinen ja kuten olen kuvannut silloin julkisuuteen, se oli varmasti haurain kompromissi, mitä olen koskaan tehnyt.

Julkisuudessa heinäkuisesta kompromissiesityksestä on kerrottu, että sen torppasivat vasemmistoliitto ja vihreät.

Aivan hiljattain Liike nytin puheenjohtaja Harry Harkimo vaati, että Yleisradiosta pitää tehdä erityistilintarkastus. Harkimo kuuluu parlamentaariseen Yle-työryhmään. Hän sanoi, ettei hyväksy mitään ehdotusta ennen kuin erityistilintarkastus ja selvitykset on käyty läpi.

– Kyllä tässä nyt kaikkien kanssa sitä keskustelua on käyty, mutta minä toivoisin, että… Harvoin se, että julkisuuden kautta tehdään vaatimuksia tässä kohtaa parlamentaariselle ryhmälle, että se tässä auttaisi. Mutta me katsomme, mitä tässä voidaan tehdä, Marttinen kommentoi Harkimon edesottamuksia.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) on kertonut, ettei hallitus tavoittelee ensi vuoden budjettiin lisäsäästöjä, mutta joitain suunniteltuja säästöpäätöksiä jouduttaneen korvaamaan.

Matias Marttinen painottaa hallituksen sitoutuneen yhteensä 9 miljardin (6+3) julkista taloutta sopeuttaviin toimiin. Hänestä nyt on tärkeä huolehtia, että myös viime keväänä päätetyt 3 miljardin toimet saadaan vietyä budjettiin ja säädettyä voimaan.

– Totta kai hallitus seuraa koko ajan talouden tilannetta ja suhdannekehitystä sekä uusimpia ennusteita. Valtiovarainministeriön uusin ennustehan valmistuu nyt budjettiriiheen. Meillä on valmius tehdä sitten vielä lisää päätöksiä, mikäli tilanne sitä edellyttää, Marttinen toteaa.

Marttinen vaikuttaa olevan samoilla linjoilla kuin Purra:

– Nyt tällä näkymin on tärkeintä pitää kiinni siitä 9 miljardista. Jos sen sisällä näyttää siltä, että jokin säästötavoite sulaa tai valmistelussa huomataan, että se ei saavuta sellaista säästötavoitetta, niiden korvaamiseksi hallitus tietysti tekee korvaavat säästöt, jotta 9 miljardin kokonaisuus pysyy tiiviisti kasassa, Marttinen vahvistaa.

Lisä- tahi korvaavien säästöjen kokoluokasta Marttinen sanoo seuraavasti:

– Ne ovat pikemminkin kymmeniä tai siten joitakin satoja miljoonia ehkä. Tässäkin nyt täytyy katsoa se, mikä se aivan tarkka määrä ja luku on sitten, kun hallitus menee budjettiriiheen.

Hallitus oli kalkyloinut säästävänsä hyvinvointialueiden omilla toimilla miltei miljardin, mutta tämä ei näytä olevan toteumassa. Marttiselta onkin kysyttävä, haetaanko nämä rahat jostakin muualta.

– Nyt tässä on ollut kyse käytännössä näistä säästötoimista, joita on viety sisälle valtion budjettiin. Mutta on ihan totta, että hyvinvointialueiden alijäämät ovat vieläkin korkeammat kuin on aikaisemmin ennakoitu. Siltä osin hallituksella on oma työ liikkeellä muun muassa velvoitteiden karsimisen osalta ja kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Eli kyllä myös siihen tehdään toimia koko ajan.