21.9.2016 16:58 ・ Päivitetty: 21.9.2016 16:58
Miten tässä näin kiusallisesti kävi? – EU putosi kyydistä, USA ja Kiina nyt ilmastojohtajat
Pariisin ilmastosopimuksen vahvistaminen on edennyt odotettua nopeammin vajaassa vuodessa. Näillä näkymin sopimus saattaa ehtiä astumaan voimaan jo ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja 8. marraskuuta.
Vanhemman tutkijan Antto Vihman mukaan tämä olisi tärkeää presidentti Barack Obamalle.
– Totta kai tässä myös Trump-riski halutaan välttää, Vihma viittaa sopimusta vastustavaan republikaanien presidenttiehdokkaaseen Donald Trumpiin.
Vihman mukaan Pariisin sopimuksella on selvästi laajempi tuki kuin aiemmilla YK-sopimuksilla. Lisäksi suurten saastuttajamaiden Yhdysvaltain ja Kiinan vahva johtajuus on vetänyt muitakin mukaansa.
– Tästä ei ole tullut sellaista poliittista iltalypsyä tai etelän ja pohjoisen vastakkainasettelua, Vihma kuvaa eroa aiempiin YK-prosesseihin.
Keskiviikkona ratifioinnista ilmoitti 31 uutta maata, mikä nosti määrän 60:een, kun vaadittava määrä on 55. Sen sijaan toinen ehto, jonka mukaan sopimuksen ratifioineiden maiden pitää kattaa 55 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasujen päästöistä, ei vielä täyttynyt, vaan jäi noin 48:aan.
Aukon riittäisi paikkamaan EU:n ratifiointi. Suomen pääneuvottelijan Outi Honkatukian mukaan ympäristöministerit käsittelevät asiaa tämän kuun viimeisenä päivänä ja EU-parlamentti äänestänee ratifioinnista seuraavalla viikolla. EU:n ratifiointi voisi näin olla valmis 7. lokakuuta.
Lisää aiheesta
EU ei enää edelläkävijä.
EU-maista Pariisin sopimuksen ovat ratifioineet vasta Ranska, Itävalta ja Unkari. Suomessa hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle marraskuussa.
– Tässä mennään nyt semmoisessa marssijärjestyksessä, että EU-ratifiointi voi edetä nopeammin kuin kansalliset ratifioinnit, Honkatukia sanoo.
Vaikka EU kurvaa ratifioinneissa jäsenmaiden ohitse, ei unioni voi tutkijan mukaan olla kovin tyytyväinen itseensä. EU on aiemmin pyrkinyt profiloitumaan ilmastopolitiikan edelläkävijänä.
– Kyllä tämä on EU:n kannalta erittäin kiusallista, kun Kiina ja Yhdysvallat näyttävät olevan johtajat, Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä Vihma sanoo.
Suoranainen kilpa sopimuksen nopeasta ratifioinnista on Vihman mukaan kuitenkin hyvä Pariisin kokouksen “momentumin” säilyttämiselle, vaikka neuvoteltavaa toimeenpanon yksityiskohdissa vielä riittääkin.
– Onhan se mahtavaa, että vuosikymmenten junnaamisen jälkeen on oikeudellisesti sitova sopimus, jonka yksityiskohdista päästään neuvottelemaan, Vihma sanoo.
Ilmastosopimus edellyttää, että globaali lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Samaan aikaan globaaleja lämpöennätyksiä on rikottu jo toistakymmentä kuukautta peräjälkeen.
Niilo Simojoki
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.