Ajatuksen esitti Ylen haastattelussa lauantaina johtava sote-virkamies Päivi Nerg, jonka mukaan kysymys valtiontuesta voitaisiin valinnanvapauslainsäädännön osalta selvittää EU:n komissiolta kahdella tavalla.

– Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan korostanut notifikaatiomenettelyä, mutta sitten johtopäätöksissä he ovat nostaneet esille myöskin tällaisen oikeusvarmuusilmoitusmenettelyn eli siellä on kaksi vaihtoehtoa, Nerg sanoi Ylen uutisille.

Raition mukaan Nerg on väärässä. Oikeusvarmuusilmoitus on saman oikeudellisen prosessin alkuvaihe.

Nergin mainitsema oikeusvarmuusilmoitus määritellään hallituksen omassa taloudelliseen toimintaan myönnettävää tukea koskevassa lakiesityksessä (22/2016) seuraavasti:

“Komissiolle voidaan tehdä tukijärjestelyn valmisteluvaiheessa myös ns. oikeusvarmuusilmoitus, jos viranomaiset ovat ylipäänsä epävarmoja siitä, täyttääkö tukijärjestelmä SEUT -sopimuksen 107 1 kohdan valtiontuen edellytykset.”

Raition mukaan hallituksen omassa tekstissä on olennaista maininta valmisteluvaiheesta ja viranomaisten epävarmuudesta.

– Oikeusvarmuusilmoitus liittyy lainsäädännön valmistelun alkuvaiheeseen ei loppumetreihin, joista nyt sotelakien osalta puhutaan.

– Toinen pointti on, voidaanko katsoa, että viranomaiset ovat epävarmoja siitä, että valinnanvapauslainsäädännössä saattaa olla valtiontukielementtejä? Miten vilpittömässä mielessä tällaista voi komissiolle päin esittää helmikuun lopussa 2019, kun korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan (13.12. 2017) jo tuonut esille verovapaudet ja konkurssisuojan valtiontukina? Tämä asia ei mitenkään voi olla uutena asiana tässä vaiheessa esillä, Raitio toteaa.

Perustuslakivaliokunnan perjantaisen lausunnon suhde valinnanvapauslainsäädännön notifiointitarpeeseen on Raition mukaan selvä. Samaa ei voida sanoa asian ympärillä käytävästä keskustelusta.

– Lausunto antaa näennäisesti kaksi vaihtoehtoa. Mikäli notifioidaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä ei tarvitse enää kierrättää perustuslakivaliokunnan kautta. Vaihtoehtoisesti valinnanvapauslainsäädännön voimaantuloa voidaan lykätä sen verran, että komissio on ehtinyt sen käsitellä.

– Kysymys on samasta asiasta, notifioinnista, Raitio selventää.

Notifiointitarve nousee suoraan EU:n perussopimuksesta ja liittyy valinnanvapauspaketin osalta muun muassa kysymyksiin konkurssisuojasta, alinhintaisista kijnteistöluovutuksista ja veroeduista.

– Onhan se hyvä, että asia jollakin tavoin aiotaan viedä komissioon, mutta millä tavalla Suomen kannattaisi esiintyä suhteessa Eu:hun? Olen edelleen sitä mieltä, että tässä kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lähteä viralliseen notifikaatioon, Raitio toteaa.

Sekä notifiointi että oikeusvarmuusilmoitus, joka luultavasti johtaisi siihen, että komissio edellyttäisi notifiointia, siirtävät valinnanvapauslakien voimaantuloa hamaan tulevaisuuteen.