Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

”Miten vilpittömästi tällaista voidaan esittää helmikuun lopussa 2019?” – Professori tyrmää johtavan virkamiehen näkemyksen

Lehtikuva / Markku Ulander

Professori Juha Raitio tyrmää julkisuudessa esitetyn ajatuksen valinnanvapauslainsäädännön “kevytnotifioinnista”.

Simo Alastalo

Demokraatti

Ajatuksen esitti Ylen haastattelussa lauantaina johtava sote-virkamies Päivi Nerg, jonka mukaan kysymys valtiontuesta voitaisiin valinnanvapauslainsäädännön osalta selvittää EU:n komissiolta kahdella tavalla.

– Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan korostanut notifikaatiomenettelyä, mutta sitten johtopäätöksissä he ovat nostaneet esille myöskin tällaisen oikeusvarmuusilmoitusmenettelyn eli siellä on kaksi vaihtoehtoa, Nerg sanoi Ylen uutisille.

Raition mukaan Nerg on väärässä. Oikeusvarmuusilmoitus on saman oikeudellisen prosessin alkuvaihe.

– On vain yksi menettely. EU-oikeuden näkökulmasta asia on selvä, suomalaisen tämän hetkisen poliittisen retoriikan näkökulmasta se on saatu hämärrettyä, Raitio sanoo ja kehottaa tutustumaan hallituksen oman lakiesityksen tekstiin.

Nergin mainitsema oikeusvarmuusilmoitus määritellään hallituksen omassa taloudelliseen toimintaan myönnettävää tukea koskevassa lakiesityksessä (22/2016) seuraavasti:

“Komissiolle voidaan tehdä tukijärjestelyn valmisteluvaiheessa myös ns. oikeusvarmuusilmoitus, jos viranomaiset ovat ylipäänsä epävarmoja siitä, täyttääkö tukijärjestelmä SEUT -sopimuksen 107 1 kohdan valtiontuen edellytykset.”

Raition mukaan hallituksen omassa tekstissä on olennaista maininta valmisteluvaiheesta ja viranomaisten epävarmuudesta.

– Oikeusvarmuusilmoitus liittyy lainsäädännön valmistelun alkuvaiheeseen ei loppumetreihin, joista nyt sotelakien osalta puhutaan.

”Olen edelleen sitä mieltä, että tässä kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen.”

– Toinen pointti on, voidaanko katsoa, että viranomaiset ovat epävarmoja siitä, että valinnanvapauslainsäädännössä saattaa olla valtiontukielementtejä? Miten vilpittömässä mielessä tällaista voi komissiolle päin esittää helmikuun lopussa 2019, kun korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan (13.12. 2017) jo tuonut esille verovapaudet ja konkurssisuojan valtiontukina? Tämä asia ei mitenkään voi olla uutena asiana tässä vaiheessa esillä, Raitio toteaa.

Perustuslakivaliokunnan perjantaisen lausunnon suhde valinnanvapauslainsäädännön notifiointitarpeeseen on Raition mukaan selvä. Samaa ei voida sanoa asian ympärillä käytävästä keskustelusta.

– Lausunto antaa näennäisesti kaksi vaihtoehtoa. Mikäli notifioidaan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä ei tarvitse enää kierrättää perustuslakivaliokunnan kautta. Vaihtoehtoisesti valinnanvapauslainsäädännön voimaantuloa voidaan lykätä sen verran, että komissio on ehtinyt sen käsitellä.

– Kysymys on samasta asiasta, notifioinnista, Raitio selventää.

Notifiointitarve nousee suoraan EU:n perussopimuksesta ja liittyy valinnanvapauspaketin osalta muun muassa kysymyksiin konkurssisuojasta, alinhintaisista kijnteistöluovutuksista ja veroeduista.

– Onhan se hyvä, että asia jollakin tavoin aiotaan viedä komissioon, mutta millä tavalla Suomen kannattaisi esiintyä suhteessa Eu:hun? Olen edelleen sitä mieltä, että tässä kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lähteä viralliseen notifikaatioon, Raitio toteaa.

Sekä notifiointi että oikeusvarmuusilmoitus, joka luultavasti johtaisi siihen, että komissio edellyttäisi notifiointia, siirtävät valinnanvapauslakien voimaantuloa hamaan tulevaisuuteen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
24.9.2020
Hallitus neuvottelee rajoitustoimista ensi tiistaina – Pekonen toivoo alueilta ripeitä toimia‚ Saarikko pitäisi yökerhojen aukiolojen tarkastelua vastuullisena
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE