Politiikka

”Monella on iho vereslihalla – tällaista ei kannata toistaa” – Komissaari Katainen patistaa puolueita miettimään kärkiehdokkuuden tulevaisuutta

Nora Vilva
Nora Vilva

Komissaari Jyrki Kataisen (kok.) mukaan eurooppapuolueiden kannattaisi miettiä mitä kärkiehdokasmenettelylle jatkossa tehdään.

Komission puheenjohtajaksi valittiin tiistaina Euroopan kansanpuoluetta (EPP) edustava saksalainen Ursula von der Leyen hyvin niukalla enemmistöllä äänin 383-327 sen jälkeen, kun EPP:n kärkiehdokkaana kampanjoinut Manfred Weber ei yllättäen kelvannutkaan.

– Tässä on monella vähän iho vereslihalla prosessista. Tällaista ei kannata toistaa enää uudestaan. Nyt kannattaisi miettiä puolueiden, että miten tästä jatketaan, Katainen kommentoi Demokraatille Porin Suomi-Areenassa.

Kataisen mukaan eurooppapuolueet satsasivat kärkiehdokasmenettelyyn kevään vaaleissa enemmän kuin aiemmin. Myös media oli aktiivisemmin mukana.

– Oli syytä olettaa, että kärkiehdokkuus pätee. Sosialistit ja demokraatit (S&D) ja liberaalit ilmoittivat  pian vaalien jälkeen, ettei EPP:n Weber kelpaa komission johtoon.

– Täytyy vielä keskustella kavereiden ja tuttavien kanssa S&D:stä ja liberaaleista, että miksi he niin tekivät, koska on ihan selvää, ettei suurin puolue hyväksy myöskään pienempien puolueiden kärkiehdokkaita.

Kärkiehdokasmenettely ei kelvannut myöskään Ranskan presidentille Emmanuel Macronille. Monien muiden maiden pääministerit olivat Kataisen mukaan Macronin kanssa oli samaa mieltä. Lopulta ehdokkaaksi nostettiin entinen Saksan puolustusministeri von der Leyen.

– Sekä parlamentin sisällä että neuvostossa oli toimijoita, jotka aiheuttivat tämän.

”Minulla on ajatukset auki, en nyt ryntäisi mihinkään suuntaan.”

Omia tuntemuksiaan kärkiehdokasmenettelyn jatkosta Katainen kuvaa kaksijakoisiksi. Ehdokkuus henkilöi vaaleja. Toisaalta äänestäjät tuskin valitsevat Kataisen mukaan meppiehdokastaan eurooppapuolueen kärkiehdokkaan takia.

–  Sellaista roolia kärkiehdokkaalla ei ole toisin kuin esimerkiksi Suomessa, jossa pääministeriehdokas saattaa hyvinkin olla syy äänestää jotakin puoluetta.

Weberin ehdokkuutta on arvosteltu muun muassa sen vuoksi, ettei hänellä ollut lainkaan ministerikokemusta.

– Weberin valinta ei ollut hätäinen, mutta siitä voidaan olla montaa mieltä, että pitäisikö ehdokkaan olla toisenlainen. Jos halutaan, että ehdokkaalla on kokemusta jäsenmaan hallituksesta, se pitäisi huomioida ehdokasvalinnassa.

– Kärkiehdokkuus rajaa valtavan määrän hyviä pontentiaalisia kandidaatteja ulos. Monessa maassa esimerkiksi pääministeri ei voi lähteä kuukausia kestävää vaalikampanjaa vetämään ilman, että eroaa pääministerin tehtävästä.

Kärkiehdokasmenettelystä luopuminen on Kataisen mukaan vaihtoehto, mutta omaa kantaansa hän ei ole asiaan päättänyt.

– Minulla on ajatukset auki, en nyt ryntäisi mihinkään suuntaan. Pitäisi miettiä millä tavalla poliittista ulottuvuutta, joka on olennainen osa demokratiaa, voidaan vahvistaa. Kärkiehdokkuus on ihan hyvä tapa. Jos ajatellaan tästä 30 vuotta eteenpäin, voivatko eurooppalaiset samaistua kärkiehdokkaisiin enemmän kuin tänä päivänä vai onko joku toinen malli.

Von der Leyenin saamaa niukkaa enemmistöä selittää Kataisen mukaan ennen muuta tyytymättömyys valintamenettelyä kohtaan. Hän myöntää, että mukana oli jonkin verran myös pettymystä ehdokkaaseen.

– Sitäkin on totta kai. Jos kaikki ne, jotka olisivat häntä periaatteessa voineet tukea sisällön perusteella, hänellä olisi ollut suurempi enemmistö. Myös EPP:n sisällä oli niitä, jotka äänestivät tätä proseduuria vastaan.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Demokraatti 1/20
ÄÄRIPÄÄT - Miksi vastakkainasettelu kiinnostaa?
KANSA JA KAPITALISMI - Joillakin on varaa sijoittaa
MISSÄ OLET NYT - Ari Korhonen
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Rane Aunimo

Jussi Halla-ahon mukaan ilmasto lämpenee ja se liittyy ihmisen toimintaan – viiden lapsen isä julisti Helsingissä sanomaa, mutta flirtti olikin tutun ivallinen
23.1.2020

Luetuimmat


Uusimmat