Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusneuvottelijat suunnittelevat jättileikkauksia. 14 tahon yhteisessä kannanotossa nostetaan esille, miten monitahoisia seurauksia leikkauksilla olisi.

– Tällä olisi rajuja seurauksia muun muassa työllisyydelle, jatkuvalle oppimiselle, kansan hyvinvoinnille ja alueelliselle tasa-arvolle. Leikkausten seurauksena moni oppilaitos joutuisi panemaan lapun luukulle.

Kannanoton mukaan leikkaus vapaasta sivistystyöstä vaikeuttaisi tulevan hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemistä.

– Työllisyysvaikutuksista puhuttaessa ei voida sivuuttaa myöskään leikkauksen vaikutusta vapaan sivistystyön työpaikkoihin. Esimerkiksi 70 miljoonan euron leikkaus vastaisi laskennallisesti yli 130 pienimmän oppilaitoksen lopettamista.

KANNANOTOSSA huomautetaan, että vapaa sivistystyö on tärkeä matalan kynnyksen väylä kohti yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja.

Kesäyliopistot järjestävät vuosittain 65 000 opintopisteen edestä korkeakoulutusta, ja kaikkiaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suoritetaan vuosittain korkeakouluopintoja noin 100 000 opintopisteen edestä.

Oppilaitosten lakkauttaminen iskisi kannanoton allekirjoittajien mukaan erityisesti pieniin kuntiin, joissa harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia on jo ennestään vähemmän kuin isoissa kaupungeissa.

– Tämä lisäisi syrjäytymistä ja kiihdyttäisi entisestään alueiden ja eri puolilla Suomea asuvien eriarvoistumista. Kansalaisten sivistykselliset oikeudet eivät enää toteutuisi Suomen perustuslain mukaisella tavalla.

VAPAASEEN sivistystyöhön osallistuu vuosittain yli 1,5 miljoonaa suomalaista, ja iso osa opiskelijoista on työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Kurssimaksujen korotuksilla ei voitaisi paikata leikkausten jättämää aukkoa rahoituksessa, kannanotossa painotetaan.

– Korotukset voisivat jopa estää koulutusta eniten tarvitsevien osallistumisen koulutukseen. Jos rahoituksesta lähtee puolet, pitää kurssimaksut jopa tuplata. Kun elinkustannukset ovat muutoinkin nousseet, monella ei olisi enää varaa osallistua oppilaitosten toimintaan.

– Tärkeää on sekin, että eri puolilla Suomea on jatkossakin ketterään reagointiin kykeneviä oppilaitoksia. Esimerkiksi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena Suomeen saapuneet ukrainalaiset pääsivät vapaan sivistystyön oppilaitosten ansiosta todella nopeasti ja joustavasti kotoutumista edistävään koulutukseen.

Allekirjoittajat korostavat, että tulevan hallituksen pitää turvata oppimisen edellytykset, ei tuhota niitä.

– Toteutuessaan leikkaus iskisi rajusti koko kansan edellytyksiin oppia läpi elämän matalalla kynnyksellä uutta. Vapaan sivistystyön opinnot auttavat tutkitusti ylläpitämään toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäisemään syrjäytymistä ja masentumista. Yhden vapaaseen sivistystyöhön käytetyn euron on arvioitu tuottavan yhteiskunnalle jopa yli viisi euroa. Tuotto syntyy siitä, että sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät.

Kannanoton allekirjoittajina ovat muun muun muassa korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava, palkansaajakeskusjärjestö SAK, toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Sivistystyönantajat, Suomen kuntaliitto, Aikuisopettajien liitto, Kansalaisopistojen liitto, Opintokeskukset ry, Suomen kesäyliopistot ry sekä Vapaa sivistystyö ry.