”Moraalitonta rangaista työntekijöitä ahkeruudesta” – SDP:n Tolppanen vaatii Anttilan karenssin purkua

Kuva: Lehtikuva/Aleksi Tuomola

Kansanedustaja Maria Tolppasen (sd.) mielestä Anttilan työntekijät eivät ansaitse ylimääräistä karenssia, joka heille tulee konkurssipesän palkattua heidät työntekijöiksi hoitamaan Anttilan alasajoa.

Tavaratalo Anttila ajettiin konkurssiin vuoden 2016 kesällä ja noin 1 300 työntekijää irtisanottiin. Konkurssipesä ryhtyi hoitamaan tavaratalojen alasajoja.

– Konkurssipesä maksoi ja maksaa edelleen uuteen lyhytaikaiseen työsuhteeseen palkkaamilleen työntekijöille 10 prosenttia parempaa palkkaa, kuin heillä oli ollut Anttilan omistaneen sijoitusyhtiön palveluksessa, Tolppanen sanoo.

Finanssivalvonta on linjannut, että konkurssipesän korkeampi palkan osa on kultainen kädenpuristus työntekijöille.

– Konkurssipesän maksama palkka ei täytä kultaisen kädenpuristuksen määritelmää, koska korotuksesta ei ole sovittu Anttilan entisten työntekijöiden kanssa. Konkurssipesä on yksipuolisesti päättänyt maksaa palkkaamilleen henkilöille kymmenen prosenttia parempaa palkkaa kuin he saivat ollessaan Anttilan palkkalistoilla, Tolppanen huomauttaa.

Lisäksi Tolppasen mukaan on huomioitava, että konkurssipesän työntekijöiden toimenkuva oli ja on oleellisesti erilainen kuin heidän toimenkuvansa oli Anttilan aikana.

– Finanssivalvonnan keppi ei kartuta valtion kassaa, mutta on iso asia omaan syyttään työttömäksi jäävälle työntekijälle. Käytännössä se tarkoittaa pitkäaikaisille Anttilan pienipalkkaisille työntekijöille noin puolen kuukauden rahatonta aikaa työttömyyden alkaessa, toteaa Tolppanen.

Konkurssipesän maksama palkka ei täytä kultaisen kädenpuristuksen määritelmää, koska korotuksesta ei ole sovittu Anttilan entisten työntekijöiden kanssa.

Tolppasen mukaan on moraalitonta rangaista työntekijöitä ahkeruudesta ylimääräisellä karenssilla. Hän muistuttaa, että palkansaajajärjestöillä ei ole mahdollisuutta poistaa karenssia tai olla hyväksymättä sitä, koska ylin valvontaelin, Finanssivalvonta, on katsonut normaalin palkan jaksotetuksi saamiseksi ja näin kultaiseksi kädenpuristukseksi.

Tolppanen kysyy hallitukselle tekemässään kirjallisessa kysymyksessä, olisiko kohtelu ollut sama, jos lopputyön olisivat tulleet tekemään työntekijöiden nykyisellä palkalla uudet ulkopuolelta palkatut työntekijät, ja onko oikeus ja kohtuus, että Anttilan pienipalkkaisia työntekijöitä rangaistaan konkurssin jälkeisestä työstä ylimääräisellä karenssilla.

Tolppanen kysyy myös,  mitä hallitus aikoo tehdä, jotta ylimääräinen karenssi puretaan.

Demarinuorten Näkkäläjärvi Tiitisen listasta – ”Julkistamisesta vähemmän vahinkoa kuin salaamisesta”

Kuva: Johan Kvarnström

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi vaatii niin sanotun Tiitisen listan julkistamista. Näkkäläjärvi totesi Twitterissä, että listan julkistamista puolsi aikanaan myös presidentti Mauno Koivisto, joka totesi vahingon olevan silloin pienempi kuin jos lista pidetään salaisena.

Tiitisen listaa ovat vaatineet tänään julkistettavaksi myös kokoomusnuoret.

Suojelupoliisi linjasi maanantaina, ettei se ei myönnä Tiitisen listaa tutkimuskäyttöön. Supon mukaan ei ole kiistatonta, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle.

Luovuttaminen voisi lisäksi vaarantaa supon kansainvälisen yhteistyön edellytykset.

Tutkimuslupaa haki Helsingin yliopiston dosentti Kimmo Elo. Hän sai tutkimusluvan entisen Itä-Saksan tiedustelupalvelun Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, muttei varsinaiseen listaan.

Supon vuonna 1990 haltuunsa saamassa listassa on 18 suomalaista, joilla on epäilty olleen yhteyksiä Stasiin. Ketään heistä ei ole tutkittu tai syytetty vakoilusta epäiltynä.

Aiempaa harvemmat suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on noussut selvästi, kertoo Reserviläisliiton teettämä tutkimus. 47 prosenttia suomalaisista pitää nyt liittoutumattomuutta parhaana tapana järjestää Suomen puolustus, kun vuosi sitten vastaava lukema oli 39 prosenttia.

Nato-jäsenyyden kannatus on samaan aikaan laskenut. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen kannattaisi järjestää puolustuksensa ensisijaisesti Nato-jäsenyyden varaan.

Laskua viime vuodesta oli kolme prosenttiyksikköä.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja siihen haastateltiin noin tuhatta ihmistä.

Keskustelua aiheesta

”Helvetti! -Oho, pappi joka kiroilee -Ja poliisi, joka valehtelee” – Ensitreffit-kirkkoherra hermostui turvapaikanhakijan säilöönotosta

Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala.

Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala julkaisi aikaisemmin maanantaina Twitterissä viestin, jossa hän kirjoitti olevansa poliisiasemalla kirkkoturvan saaneen turvapaikanhakijan kanssa. Rutiininomainen ilmoittautuminen kuitenkin vaihtui yllättävään kiinniottoon.

– Kiinniotto ja karkoitus! Piti olla 3 vk aikaa valittaa. Olemme koko ajan pyrkineet toimimaan yhteistyössä poliisin kanssa. – Helvetti! -Oho, pappi joka kiroilee -Ja poliisi, joka valehtelee, hän kirjoitti.

Demokraatti tavoitti Kanalan myöhemmin puhelimitse. Hän kertoo, että tapauksessa oli kyse noin 30 vuotiaasta Irakilaisesta kurdimiehestä, jota uhkasi palautus kotimaahansa. Miehelle oli myönnetty seurakunnan kirkkoturva tammikuun alussa.

– Katsoimme, että mies on kotimaassaan hengenvaarassa poliittisista syistä. Häntä uhkaa Irakissa myös kunniaväkivalta, mikä on harvinaisempaa miehelle.

Kirkkoturvalla tarkoitetaan tilanteita, joissa kirkko tukee ja auttaa niitä, jotka ovat joutuneet Suomen säädösten kannalta määrittelemättömään ja oikeudettomaan asemaan. Turva on tarkoitettu välittömään avuntarpeeseen, eikä sitä mainosteta julkisesti.

Kun tilanne syntyy, kirkko kertoo haluavansa olla asiassa avoin, ja esimerkiksi poliisille tiedotetaan, että seurakunta on ottanut ihmisen suojiinsa. Kirkkoturva ei suoranaisesti liity julkisuudessa esillä olleisiin turvapaikanhakijoiden piilottelutapauksiin

Kun Kari Kanala oli tehnyt kirkkoturvapäätöksen, myös hän oli lähettänyt tammikuun lopussa Espoon poliisille tiedon. Ilmoituksessa kerrottiin missä mies olisi tavattavissa ja että poliisi voisi jututtaa häntä esimerkiksi kirkon tiloissa. Sitten Kanala itse jäi vanhempainvapaalle.

Vanhempainvapaan aikana Kanala sai tiedon, että kirkkoturvan alainen mies oli otettu säilöön 9.2. hänen mentyä ilmoittautumaan poliisille. Mies vietiin Kanalan kertoman mukaan tuolloin Joutsenoon. Käräjäoikeuden päätöksessä kuitenkin todettiin myöhemmin, ettei säilöönottoa jatketa. Kanala huomauttaa, että käräjäoikeuden päätöksessä on huomioitu myös kirkkoturvaraportti.

– Miehen tultua takaisin Joutsenosta viime viikon tiistaina, teimme uuden turvapaikkahakemuksen, sillä edellistä hakemusta ei oltu tutkittu sisällöllisesti. Uusi hakemus johti kuitenkin nopeaan hylkäämiseen, Kanala kertaa.

Läsnäolijoiden kesken oli yhteisymmärrys, että Migrin päätöksestä oli aikaa valittaa 21 päivää.

Viime torstaina poliisi otti mieheen uudelleen yhteyttä ja pyysi häntä käymään. Perjantaiksi sovitussa tapaamisessa miehelle kerrottiin maahanmuuttoviraston hänen hakemuksestaan tekemä kielteinen päätös. Tapaamisessa oli poliisin edustajan ja asianomaisen miehen lisäksi paikalla muun muassa seurakunnan diakonissa.

– Läsnäolijoiden kesken oli yhteisymmärrys siitä, että Migrin tekemästä päätöksestä oli aikaa valittaa 21 päivää. Lisäksi miehen tuli ilmoittautua poliisille joka maanantai.

– Kuitenkin tänään, kun menimme Helsingin poliisilaitokselle tekemään viikoittaisen ilmoittautumisen, mies otettiin yllättäen samoin tein kiinni. Olin mukana ilmoittautumisessa miehen tukena, Kanala kertaa päivän tapahtumia todeten, että miestä uhannee palautus jo lähipäivien aikana.

Kanala kokee joutuneensa tilanteessa kirkkoturvan kannalta hyvin hankalaan välikäteen. Hän sanoo luulleensa, että kolmen viikon valitusaikaa kunnioitetaan molemmin puolin.

– Tämä on hyvin ikävä juttu kaiken kaikkiaan. Olemme kirkon piirissä pyrkineet toimimaan nimenomaan poliisin kanssa yhteistyössä. Pitäisikö kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita sitten mieluummin piilotella? Mielestäni ei, Kanala ihmettelee.

– Tässä tapauksessa on pidetty turhan kovaa vauhtia, eikä uuteen käsittelyyn ole annettu mahdollisuutta. Miehen päätöksessä ei ole esimerkiksi otettu lainkaan huomioon kunniaväkivallan mahdollisuutta.

Kanala korostaa haluavansa noudattaa yhteiskunnan prosesseja. Hän kuitenkin tuo selkeästi esiin, että hänen oman näkemyksensä mukaan kirkon tehtävä on auttaa kaikkia ihmisiä kaikissa elämän tilanteissa.

– Pyrimme kirkon toiminnassa avoimuuteen ja yhteistyöhön poliisin kanssa. Ja silti käy näin.

Kun kyse on turvapaikanhakijasta, niin mapeissa on salainen leima.

Komisario Pekka Kallio Helsingin poliisista toteaa Demokraatille, että viranomaiset eivät valitettavasti voi kommentoida säilöönottotapauksien yksittäistapauksia.

– Korostan, että kun kyse on turvapaikanhakijasta, niin mapeissa on salainen leima.

Yleisellä tasolla hän kuitenkin kertoo, että poliisi toteuttaa säilöönoton usein silloin, kun joku henkilö on saanut jo useampaan kertaan kielteisen turvapaikkahakemuksen.

– Jotta säilöönotto voidaan toteuttaa, tulee sekä yleiset että erityiset edellytykset täyttyä. Nämä löytyvät ulkomaalaislain pykälistä 117 ja 121.

Pykälät voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Kallio sanoo, että kun säilöönottopäätös on tehty, se toimitetaan tarkistettavaksi käräjäoikeuteen sekä poliisin toimintaa tarkastavalle yhdenvertaisuusviranomaiselle. Molempien tahojen tulee hyväksyä päätös, ennen kuin se pannaan toimeen.

– Turvapaikka-asioista päätökset tekee Migri ja niistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Poliisi huolehtii vain toimeenpanosta, hän huomauttaa.

Kirkkoturvaa Kallio luonnehtii enemmänkin symboliseksi. Hän kuitenkin toteaa haluavansa itse kunnioittaa kirkon puolueettomuuspyrkimyksiä tässä asiassa.

Juttuun on lisätty poliisin kommentit klo 15:02.

”Valitsin kaupunkeja eri puolilta maata” – 7 pääsi Häkkäsen listalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriö esittää, että tuomioistuinviraston sijaintipaikkakuntaselvitykseen otetaan mukaan Helsinki, Espoo, Joensuu, Kouvola, Rovaniemi, Vaasa ja Vantaa.

Sijaintipaikkaselvityksessä arvioidaan, millä paikkakunnalla virastolla olisi parhaat toimintaedellytykset. Oikeusministeriön on määrä päättää tuomioistuinviraston sijaintipaikkakunnasta kevään aikana.

– Tuomioistuinvirastolla on keskeinen rooli oikeusvaltion ydinpilarin, tuomioistuinten, toiminnassa. Viraston tehtävä on vaativa ja edellyttää korkeaa osaamistasoa. Valitsin selvitykseen kaupunkeja eri puolilta maata, jotta saamme tarkasti selville eri alueiden vahvuudet ja mahdollisuudet sijoittaa virasto pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kertoo oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sijaintipaikkaselvityksen valmistuttua oikeusministeriö tuo esityksensä sijaintipaikasta alueellistamisen koordinaatioryhmän käsittelyyn. Päätöksen sijaintipaikasta tekee oikeusministeriö

– Tuomioistuinvirasto ohjaisi, kehittäisi ja tukisi tuomioistuimia niiden ydintehtävän toteuttamisessa ja huolehtisi tuomioistuinten keskitetyistä hallintotehtävistä, Häkkänen sanoo.

Virasto huolehtisi muun muassa oikeuslaitoksen talousarviovalmistelusta, toimitilahallinnosta ja tietojärjestelmistä.

Tuomioistuinviraston perustamisen valmistelu käynnistyi tammikuussa. Tavoitteena on, että uusi virasto aloittaisi toimintansa vuoden 2020 alussa.

Keskustelua aiheesta

Finanssikriisi romahdutti innovaatiot – Akava vaatii 6 miljardin yritystukiin uutta suuntaa

Kuva: Thinkstock

Parlamentaarinen yritystukityöryhmä laatii parhaillaan tiekarttaa yritystukien uudistamiseksi. Korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava vaatii, että yhteensä noin kuuden miljardin euron tukia suunnataan entistä enemmän yritysten uudistumiseen ja tuottavuuden kasvuun.

Suomen elinkeinorakenteen uudistuminen edellyttää Akavan mielestä sitä, että yritykset kehittävät nykyistä voimakkaammin uusia tuotteita ja palveluita maailmanmarkkinoille.

Järjestö on huolissaan siitä, että sekä julkiset että teollisuuden investoinnit innovaatioihin ovat laskeneet voimakkaasti finanssikriisin jälkeen.

– Suurin romahdus on tapahtunut elektroniikkateollisuudessa, mutta muillakaan toimialoilla kehitys ei ole ollut kovin mainittavaa, Tekniikan akateemiset TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa.

Innovaatiotoimintaan on löydettävä Akavan mielestä uutta rahoitusta jo vuoden 2019 budjetissa. Muun muassa Tekesin myöntämien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukien määrä on laskenut yli 30 prosenttia reilussa viidessä vuodessa.

– Talouden uudistuminen edellyttää tuottavuuden kasvua lisääviä toimia, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder painottaa.

Hänen mukaansa yrityksiä on kannustettava kasvattamaan arvonlisäystä, tuottavuutta ja kansainvälistymään.

Akava laskee, että julkisten TKI-tukien palauttaminen vuoden 2011 tasolle vaatisi lisärahaa noin 200 miljoonaa euroa. Sen mielestä korotus voitaisiin hoitaa ainakin osittin yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla.

Innovaatiotukien tasokorotus voitaneen ainakin osittain rahoittaa yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla. Jotta julkiset TKI-tuet yrityksille palautuisivat reaalisesti vuoden 2011 tasolle, tarvitaan noin 200 miljoonan euron lisäpanostus.

Akavan mukaan Suomessa on monimuotoista innovaatiotoimintaa erityisesti teknologian, metsän, biotuotteiden, kemian ja palveluiden saralla.

Yritystukityöryhmän työn on määrä valmistua helmikuussa. Kaksivaiheisesti toteutettavan uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.

Keskustelua aiheesta