Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lla on Mykkäselle tiukka viesti.

– Tämän päivän keskusteluissa ministeri Mykkäsen ja teollisuuden on syytä pitäytyä lain noudattamisessa sekä firmojen oman toiminnan kehittämisessä. Ministerin kutsuessa vain puun ostajat mukaan, ei tapaamisessa voida sopia mitään koskien yksityisten maanomistajien metsien käyttöä, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin murahtaa tiedotteessa.

Tiedotteessa painotetaan, että Stora Enson työmaalla tapahtunut raakkutuho oli vastoin lakeja, ja se tulee myös sellaisena käsitellä.

– Erityisen suojeltavana lajina raakkujen elinpaikat ovat kuitenkin suojeltavissa jo nykylainsäädännöllä ELY-keskuksen rajauspäätöksellä – uutta lainsäädäntöä ei tarvita, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.

– On erikoista, jos puun ostajat ja ministerit päättävät keskenään siitä, mitä yksityisten maanomistajien metsissä tehdään. Ilman sitoutumista korvauksiin yksityismaat sosialisoitaisiin yhteiseksi hyväksi. Muistutan teollisuutta myös siitä, että puumarkkinoita koskevista asioista ne eivät lainkaan mukaan voi keskenään sopia, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoo tiedotteessa.

MTK:n mukaan metsätalouden vaikutuksista raakkuun tarvittaisiin aiempaa selkeämpää tietoa toimintaohjeiden perustaksi. MTK kyseenalaistaa myös ELY-keskuksen suositusta.

– ELY-keskuksen 45 metrin suojakaistasuositukselle on ollut vaikea löytää selkeää tietolähdettä. Olosuhteet maastossa vaihtelevat, joten kaavamaisuus ei ole raakun eikä metsätalouden etu. Suojakaistan täyden käsittelemättömyyden sijaan pitäisi tarkastella esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia, Mäki-Hakola sanoo.

MTK ja metsänhoitoyhdistykset kertoivat viime viikolla vievänsä suojakaistat osaksi puukauppojen kilpailuttamista.

Hukkajoen raakkutuhon jälkeen Suomessa on noussut esiin muitakin tapauksia, joissa herkän raakkukannan huomiointi puunhankinnassa herättää huolta ja keskustelua tarpeesta lisäsuojelulle.

MYÖS vihreiden kansanedustaja, entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on lähettänyt omat terveisensä Mykkäsen ja metsäyhtiöiden tapaamiseen.

Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että yhtiöiden vapaaehtoisten sitoumusten sijaan tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä.

– Toivottavasti metsäalan toimijat ovat viettäneet aikaa peilin edessä ennen keskustelupöytään istumista. Nyt tarvitaan laajasti keinoja, joilla aidosti parannetaan metsäalan ympäristövastuullisuutta ja palautetaan alan luottamusta. Kauniit lupaukset eivät enää riitä, vaan tekojen on vastattava puheita koko ketjussa. Jotta metsätalouden ympäristöhaittoja vesistöihin voidaan minimoida ja metsäluonnon monimuotoisuutta vahvistaa, on nykyistä lainsäädäntöä tiukennettava, Mikkonen sanoo.

Keskustelua raakuista pitää Mikkosen mukaan laajentaa niin, että pöydällä on ainakin lainsäädännön kiristäminen, suojelun lisääminen, valvonnan tehostaminen, seuraamukset laiminlyönneille ja vastuunako.

– Vapaaehtoisten sitoomusten ja suositusten sijaan tarvitaan nykyistä tiukempaa lainsäädäntöä metsätalouden ympäristöhaittojen vähentämiseksi, muun muassa suojavyöhykkeiden kirjaaminen lakiin, turvemaiden avohakkuukielto, metsäojitusten rajoittaminen, päätehakkuiden järeysvaatimuksen palauttaminen, Mikkosen tiedotteessa todetaan.

– Tiedon lisääntyessä lainsäädäntöä on muilla aloilla kiristetty haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Sen sijaan metsäala on saanut vahvan lobbauksen avulla saanut estettyä merkittävät lakimuutokset. Ala on vakuuttanut, että sen omat sitoumukset, suositukset ja sertifioinnit riittävät. Viimeistään nyt on tullut kaikkien tietoon, että näin ei ole. Suositusten taso ei kaikissa tapauksissa ole riittävä ja niidenkin noudattamisesta lipsutaan, Mikkonen sanoo.

– Onkin ilahduttavaa, että alalla on koko ajan enemmän heitä, jotka haastavat vallitsevia käytänteitä ja esittävät parannuskeinoja. Valitettavaa on, että heitä usein vähätellään eikä viestiä oteta tosissaan. Viimeistään nyt koko metsäalan tulisi pysähtyä tuon viestin ääreen ja herättävä kantamaan ympäristövastuutaan, hän jatkaa.

Ympäristöjärjestö WWF odottaa Mikkosen tapaan ministerin ja metsäyhtiöiden tapaamisesta lupauksia lakiuudistuksista.

– Hallitukselta vaaditaan nyt konkreettisia lakiuudistuksia, joilla se osoittaa puolustavansa Suomen vesistöjä. Myös isot metsäyhtiöt voivat vaatia hallitukselta lain takaamaa minimiä, jonka päälle ne voivat rakentaa vastuullisuustoimiaan, WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen sanoo tiedotteessa.

WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen pitää tarpeellisena, että hallitus säätää lain, joka takaisi raakkuvesistöjen varsille 50 metrin suojavyöhykkeen.

– Vähintään 30 metriä leveitä suojavyöhykkeitä tarvitaan myös muiden vesistöjen rannoille. Lisäksi metsäojituksista pitää tehdä luvanvaraisia, hän sanoo tiedotteessa.

WWF muistuttaa, että esimerkiksi avohakkuut ja ojitukset aiheuttavat kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, mikä samentaa vesistöjä ja uhkaa myös raakkuja.

Juttua täydennetty klo 12.02 WWF:n osuudella.