Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Muistio paljastaa: Kiireetön hoito vähentynyt terveysasemilla jopa useita kymmeniä prosentteja – hoitovelka uhkaa

Päättäessään valmiuslain toimivaltuuden käytön jatkamisesta valtioneuvosto on tänään julkaissut muistion, joka piirtää tilannekuvan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kuormituksen tilanteesta juuri nyt.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Muistio arvioi poikkeusolojen ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakykyyn.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kerännyt yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa sosiaalihuollon tilannekuvaa neljän viikon ajan. Vastauksia tuli kattavasti kaikkien aluehallintovirastojen alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Vastausten mukaan kuntien kyky tuottaa peruspalveluja on pääsääntöisesti hyvä. Kiireellisten sosiaalipalvelujen ja toimeentulotukiasioiden käsittelyn tilanne on kunnissa hyvä, samoin pääsääntöisesti laitos- ja asumispalvelujen.

Kuntakyselyn perusteella kotiin vietävien palveluiden sekä erityisesti muiden avopalveluiden tuottamisessa on kuitenkin vaikeuksia. Niiden tarve on selkeästi kasvanut. Kasvanutta tarvetta näkyy erityisesti taloudellisessa tuessa, kotihoidossa ja kotipalveluissa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä lastensuojelussa.

Muutamilla alueilla raportoitiin kuitenkin myös palvelutarpeen vähentymisestä. Tämä voi kertoa myös siitä, että kynnys hakeutua sosiaalipalveluihin voi olla kasvanut. Työntekijät ovat olleet huolissaan omasta tai läheistensä terveydestä, mikä on lisännyt etätöiden tekemistä ja työnkuvan muutoksia.

Poissaolot työstä ovat myös voineet kasvaa henkilöstön karanteenien tai sairauspoissaolojen vuoksi. Myös käytössä olevien sijaisreservien ja ostopalvelupaikkojen saatavuus on heikentynyt. Siksi haasteet sosiaalihuollon asiakastyön ja palvelutuotannon riittävässä resursoinnissa ovat kasvaneet, vaikka alueella ei välttämättä vielä olisikaan tartuntatautitapauksia merkittävässä määrin.

Lisää aiheesta

19 prosenttia vastanneista kunnista toi esiin haasteita sijaisten rekrytoinneissa poissaolojen ja kesälomien ajalle. Vastanneista kunnista 73 prosenttia arvioi väestön yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen kasvaneen, lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyneen (49 %), mielenterveysongelmien lisääntyneen (47 %), päihteiden käytön kasvaneen (32 %) ja lähi- ja perhesuhdeväkivallan lisääntyneen (26 %).

Kela toiminut sukkelaan.

Kunnilta saadun tiedon mukaan kiireelliset palvelutarpeen arvioinnit ja palvelut on pystytty järjestämään koko maassa toistaiseksi vielä hyvin. Myös Kelan hyvinä pysyneet käsittelyajat (alle 4 vrk viikolla 17) ovat edesauttaneet kuntien ai- kuissosiaalityön kykyä vastata kiireellisiin avun tarpeisiin.

Sen sijaan haasteita kunnissa on kasvaneen asiakasmäärän ja tuen tarpeiden takia erityisesti kiireettömien palvelutarpeen arviointien ja palvelujen järjestämisessä.

Kasvaneesta tarpeesta raportoitiin lapsiperhepalveluissa (kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, lastensuojelu), ikääntyneiden palveluissa sekä yleisen ohjauksessa ja neuvonnassa, ruoka-avussa ja tilapäismajoituksessa.

Ikääntyneiden palveluissa valmiuslaissa säädettyä mahdollisuutta lykätä kiireettömän palvelutarpeen arviointia on hyödynnetty jonkin verran ja sille arviotiin olevan tarvetta myös jatkossa.

Avosairaanhoidon vastaanottokäynnit alkoivat vähetä.

Kunnallisten perusterveydenhuollon terveyskeskusten palveluja käyttää vuosittain yli 2/3 osaa Suomessa asuvista. Perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon saatavuudessa on kuitenkin ollut ongelmia ja alueellista vaihtelua.

Suomessa tyydyttymättömistä lääketieteellisen hoidon tarpeista ilmoittaneiden henkilöiden osuus väestöstä (4 prosenttia) on suurempi kuin EU:ssa keskimäärin ja useimmissa muissa Pohjoismaissa.

Jos covid-19-pandemian aikana kiireetön hoito viivästyy merkittävästi, tämä lisää hoitovelkaa ja jonoja entisestään.

Perusterveydenhuollossa sekä kiireettömät vastaanottokäynnit että kiirevastaanottojen määrät ovat vähentyneet pandemian aikana. Monilla alueilla vastaanottotoiminta pyrittiin alkuvaiheessa pitämään normaalina, mutta avosairaanhoidon vastaanottokäynnit alkoivat kuitenkin vähentyä selvästi maaliskuun alkupuolelta.

Kunnat siirsivät resursseja kiireelliseen hoitoon osin ennakoivasti. Palvelutarjontaa supistettiin, mutta asiakkaat ja potilaat alkoivat myös omatoimisesti välttää vastaanotoille saapumista. Reaaliaikainen etäasiointi alkoi yleistyä samaan aikaan.  Se ei kuitenkaan korvannut täysin avosairaanhoidon käyntien poisjäämistä.

Koska havaittiin, että kunnissa toimintoja supistettiin osin liian etupainotteisesti, sosiaali- ja terveysministeriö antoi ohjeen covid-19-pandemian aiheuttaman poikkeustilan huomioimisesta perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toiminnassa. Ohjeessa korostetaan, että perustason kaikista palveluista, mukaan lukien kiireetön hoito, on pidettävä huolta myös pandemian aikana.

Kiiretön hoito pudonnut keskimäärin 19%.

Perusterveydenhuollon kiireetön hoito väheni koko maassa ajanjaksolla 23.3.- 19.4.2020 keskimäärin viidenneksen verran (noin 19 prosenttia).

Paikoitellen kiireetön hoito vähentyi terveysasemilla huomattavasti, jopa useita kymmeniä prosentteja. Epäselvyys siitä, mikä olisi oikea hetki rajoittaa normaalia vastaanottotoimintaa saattoi näkyä myös niin sanottuna tyhjäkäyntinä palveluissa. Käyntien rajauksessa tukeuduttiin mahdolli- sesti annettuihin ohjeisiin fyysisten kontaktien välttämisestä. Terveysasemien odotustiloihin ei haluttu potilaita tartuntavaaran takia, ja hengitystieoireisia potilaita ohjattiin suoraan sairaalaan tai joihinkin terveyskeskuksiin perustetuille erityisille koronaterveysasemille.

Kaikissa kiireettömän hoidon käyntiluvuissa alueellinen vaihtelu oli suurta. Suurimmat pudotukset olivat Päijät-Hämeen (-62 %), Pohjois-Savon (-58 %) ja Keski-Suomen (-45 %) sairaanhoitopiireissä.

Pienimmät käyntien määrien laskut olivat Länsi-Pohjassa (-3 %) ja Ahvenanmaalla (-10 %), jotka kumpikin ovat kokonaiskäyntimäärältään pieniä alueita. Suurista sairaanhoitopiireistä Pirkanmaalla käyntien vähenemä oli 15 prosenttia, Varsinais-Suomessa 31 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 15 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 26 prosenttia. Maan suurimman sairaanhoitopiirin eli HUS:n alueella kiireettömien käyntien määrä väheni noin 14 prosenttia (ajanjaksolla viikot 14-16).

Kiireettömän hoidon jonoja ei ole syntynyt.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna koko maassa viikoilla 13–16 eniten vähentyivät lääkäreiden kiireettömien vastaanottojen käynnit (22 prosenttia), sairaan- ja terveydenhoitajilla vastaava luku oli 18 prosenttia samoin kuin terapeuteilla.

Kiireettömän hoidon jonoja ei ole syntynyt, mikä johtunee kysynnän laskusta. Muistion mukaan on kuitenkin huolestuttavaa, jos potilaat eivät tunnista vakavia oireita tai arvioivat oireidensa vaikeusasteen väärin. Pitkäaikaissairaus, kuten esimerkiksi verenpainetauti, saattaa olla varsin oireeton, vaikka tauti etenee ja aiheuttaa vaurioita elimistössä.

Näin ollen seurantakäynnin siirtäminen tarpeettoman pitkälle lisää terveysriskejä. Akuutin sydäninfarktin oireet voivat olla sellaiset, että potilas ei tunnista oireiden alkusyytä, ja myös esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt vaativat pikaista arvioita, jotta hoito olisi optimaalinen. Jos potilaat infektiotaudin pelossa välttävät kaikkea hoitoon hakeutumista, se voi aiheuttaa heille merkittävän terveydellisen haitan ja sairauden hoidon vaikeutumisen, muistiossa todetaan.

Osalla pitkäaikaissairaista ja paljon palveluja käyttävistä palvelutarve on seuraavan puolen vuoden aikana siksi mittava. Lasten ja nuorten terveystarkastukset on hoidettava joka tapauksessa tulevaisuudessa, ja ne yhdistettynä kiireettömän sairaanhoidon syntyviin jonoihin syövät muistion mukaan resursseja pitkälle tulevaisuuteen.

Pitkittyneessä tilanteessa on tärkeää huolehtia kuntoutuksen ja terapioiden, kuten esimerkiksi fysioterapian, saatavuudesta, jotta toimintakyvyn heikkenemiseltä vältyttäisiin. Siksi onkin edelleen tärkeää viestiä väestölle, että terveydenhuollossa hoidetaan jatkuvasti muitakin kuin koronavirusinfektioon liittyviä akuutteja ongelmia.

1,5-kertainen henkilökuntatarve teholla.

Uudet mallinnukset osoittavat edelleen Suomen oloihin ja hoitokäytäntöihin sovellettuina, että epidemia aiheuttaa ennennäkemättömän kuormituksen erikoissairaanhoitoon, erityisesti raskaaseen tehohoitoon. Covid-19-epidemian erityinen haaste terveydenhuollolle on tehohoitoa ja vaativaa tehohoitoa tarvitsevien potilaiden osuus vakavasti sairastuneista.

Tehohoidon tyypillinen kesto vaikeassa covid-19-infektiossa on selkeästi pidempi kuin muilla potilasryhmillä. Noin 80 prosentilla potilaista tehohoitojakson pituus on 10-14 vuorokautta.

Potilaiden hoidon vaativuus ja suojapukeutumisen tarve lisäävät olennaisesti henkilökuntatarvetta verrattuna tavanomaiseen raskaaseenkin tehohoitoon – arviolta tarve on ainakin 1,5 kertainen verrattuna tavanomaiseen henkilökuntamäärään.

Lisäksi henkilökuntaan kuuluvien karanteenit ja eristämiset vähentävät käytettävissä olevan henkilökunnan määrää.

Rajoitustoimien mahdollisen purkamisen myötä tehohoidon tarve saattaa taas kasvaa, mutta todennäköisesti merkittävimmät vaikutukset tulevat viikkojen viipeellä.

“Nähdäksemme COVID-19-epidemiaan liittyvä tehohoidon tarpeen äkillinen voimakas kasvu aivan lähiviikkoina ei siis ole todennäköistä, ja niinpä muiden sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon turvaamiseksi on järkevää jo laskea tehohoidon paikkamääriä siitä, mihin ne on suurimmillaan nostettu”, muistiossa sanotaan.

Huolestuttava ilmiö.

Sairaanhoitopiirit ovat varautuneet koronapotilaiden hoitoon ja peruneet kiireettömiä leikkauksia, erityisesti sellaisia, joissa leikkauksen jälkeen voidaan tarvita tehostettua hoitoa tai pitkää seurantaa sairaalassa. Erikoissairaanhoidossa myös päivystyskäynnit ovat vähentyneet.

Myös erikoissairaanhoidossa asiakkaat ja potilaat ovat itse peruneet jonkin verran vastaanottoaikojaan. Tämä  nähdään huolestuttavana ilmiönä, jos ja kun hoitoon tulon viivästyminen pahentaa olennaisesti sairauden ja sen hoidon ennustetta.

Aikojen peruminen kasvattaa myös erikoissairaanhoidossa tulevaisuuden hoitojonoja.

Erikoissairaanhoidon tilanne ja näkymät kiireettömän hoidon tilanteen osalta on saatu viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin kautta erityisvastuualueittain 24.4.2020.

Kun koko maan erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon tilannetta verrataan vastaavaan kuukauden ajanjaksoon maalis-huhtikuussa 2019, kiireettömässä hoidossa olleiden potilaiden määrä väheni 18 prosenttia. Kiireettömän vuodeosastohoidon potilaiden ja hoitojaksojen määrä väheni 37 prosenttia, kun taas avohoidon vastaanottokäyntien (”fyysiset käynnit”) potilaiden määrä väheni 42 prosenttia ja käyntien määrä 47 prosenttia. Kuitenkin kaikkien avohoidon potilaiden määrä väheni 17 prosenttia ja kaikkien käyntien (ml. etäasiointi) määrä väheni 26 prosenttia. Tämä viittaa myös siihen, että avohoidon vastaanottokäyntejä (”fyysisiä käyntejä”) on korvattu osittain etäasioinnilla.

Hammashoidon käynnit pudonneet kolmanneksen.

Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitustietojen mukaan julkisella sektorilla hammashoidon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet viikosta 12 alkaen noin kolmannekseen alkuvuoden 2020 normaalitilanteesta. Vähennystä on kaikissa sairaanhoitopiireissä. Käynnit ovat kuitenkin viikosta 17 (20.4. alkava viikko) alkaen lähteneet nousuun. Yksityisen sektorin käynnit ovat vähentyneet arviolta alle puoleen tavanomaisesta.

Tilanne ei kuitenkaan ole toistaiseksi heijastunut suun terveydenhuollon kuuden kuukauden hoitotakuun määräaikaan, sillä osa potilaista on itse perunut vastaanottoaikojaan.

Hoitojen viivästymisen vuoksi on odotettavissa kiireellisen hoidon tarpeen lisääntymistä.

Taloustilanteen heikentyessä on odotettavissa, että julkisen suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa suhteessa yksityisiin.

Suun infektiosairaudet ovat monin tavoin yhteydessä muihin somaattisiin sairauksiin, minkä vuoksi on riski, että suun hoidon viivästyminen näkyy pidemmällä aikavälillä paitsi sen myös muun terveydenhuollon palvelujen kasvavana tarpeena.

Kuntoutustyöntekijöitä lomautettu paikka paikoin.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon kuntoutustilastojen mukaan kuntoutuksen asiakas- ja käyntimäärät ovat pudonneet viikolta 14 viikolle 16 eli kolmen viikon aikana noin 20 prosenttia. Tilanne vaihtelee hyvin paljon alueittain, 10 ja 40 prosentin välillä.

Asiakkaiden ja heidän omaistensa huolena on ollut kuntoutuksen vähentyessä toimintakyvyn heikkeneminen, kotona asumisen vaarantuminen tai laitoshoitoon joutuminen.

Jos kunnan tai Kelan kuntoutus on pitkään tauolla, henkilöiden työ- ja toimintakyky heikkenee tai kuntoutuminen hidastuu. Tämä voi johtaa muiden palvelujen tarpeen lisääntymiseen.

Etäkuntoutusten määrä on kasvanut merkittävästi ja näitä palveluja lisätään koko ajan. Tämä koskee myös Kelan vastuulla olevaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kelan laitosmuotoiset tai ryhmäkuntoutukset on siirretty toteutettavaksi myöhemmin. Toisaalta asiakkaat ovat peruneet varattuja apuväline- ja terapiakäyntejään itse.

Kunnissa on siirretty terveydenhuollon kuntoutustyöntekijöitä vähäisessä määrin muihin tehtäviin. Muutamat kunnat ovat lomauttaneet kuntoutustyöntekijöitään.

Sosiaalihuollon osalta suurimmat muutokset palvelujärjestelmässä koskevat kuntouttavaa työtoimintaa, johon liittyviä ryhmätoimintoja on tartuntariskin vuoksi ajettu alas merkittävästi.

STM:n ohjeistuksen perusteella toimintoja on osin ryhdytty käynnistämään vaihtoehtoisin toimintamallein, mutta palvelujen saatavuus on edelleen tavanomaista heikompi.

Sosiaalihuollon kuntakyselyllä vastaajat ennakoivat yleisesti aikuisväestön sosiaalisten ongelmien vaikeutumista ja palvelujen ruuhkautumista tartuntatautitilanteen helpottaessa.

Ruuhkaa luvassa koronan jälkeen.

Muistion yhteenvedon mukaan riittävä ja asianmukainen hoito, hoiva ja palvelut pyritään takaamaan kaikille Suomessa asuville.

Toistaiseksi eri terveydenhuollon sektoreilla ei näy kiireettömän hoitoon pääsyn lisääntynyttä viivettä, vaikkakin toimintoja on ennakoiden supistettu ja henkilöstöä siirretty kiireettömästä hoidosta toisiin tehtäviin.

Kysyntää on laskenut se, että potilaat ovat omatoimisesti peruneet tai siirtäneet aikojaan.

Sosiaalihuollossa palvelutarpeen kasvu on jo havaittavissa. Etäyhteyksien avulla on pystytty osin korvaamaan fyysisiä vastaanottoja. Siksi monessa paikoin on jo ryhdytty lisäämään kiireetöntä hoitoa ja potilaita kehotetaan hakeutumaan hoitoon.

Tämänhetkisestä tilanteesta huolimatta pitkittyessään covid-19-pandemiaan varautuminen ja sen hoito saavat aikaan hoito- ja palveluvelkaa, joka ruuhkauttanee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja myöhemmin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE