Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Mielipiteet

Muistisairaita asuu kotona, vaikka se ei enää ole inhimillistä eikä turvallista – heillä on oikeus hyvään elämään

Jukka-Pekka Flander / SDP

Tällä viikolla vietämme muistiviikkoa teemalla muistiystävällinen yhteiskunta. Muistiystävällinen yhteiskunta takaa muistisairaille asianmukaisen hoidon ja huolenpidon sekä kuntoutusta. Muistiystävällisessä Suomessa muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä voivat elää arvokasta elämää, eikä heitä jätetä ilman tukea.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Hiljattain lausuntokierroksella olleessa vanhuspalvelulain toisessa vaiheessa korostetaan kotihoidon ensisijaisuutta. Asian korostaminen on tärkeää, kunhan ymmärretään, että kotihoidon rajat tulevat vastaan tietyssä sairauden vaiheessa, eikä silloin hyväkään kotihoito ole enää inhimillistä ja turvallista.

Kotihoitoakin on kehitettävä. Sinne on saatava entistä enemmän myös kuntoutuksen asiantuntijoita. Työntekijöillä tulee olla aikaa olla myös läsnä ja lähellä sekä tehdä yhdessä arjen asioita asiakkaan kanssa. Lisäksi kotihoidon tueksi tarvitaan myös kauppa-, kulttuuri- ja ulkoilukavereita, joiden kanssa muistisairaan on turvallista lähteä ulos liikkumaan ja harrastamaan.

Kiertävät perhehoitajat toimivat myös omaisten vapaapäivien mahdollistajana. Mitä paremmin nämä asiat on hoidettu, sen pidempään omaishoitaja jaksaa vaativassa tehtävässään. Omaishoitajat kaipaavat kuntoutusta ja vertaistukea – mutta myös työnohjausta.

SUOMESSA hoetaan edelleen mantraa, jossa sanotaan, että ikäihmisen on parasta asua kotona niin kauan kuin mahdollista. Tämä on johtanut siihen, että muistisairaita asuu kotona, vaikka se ei enää ole inhimillistä eikä turvallista.

Yhteisökoteja voi olla monenlaisia, esimerkiksi hoiva- ja hoitokoteja, perhehoitokoteja ja esimerkiksi ryhmäkoteja. Toivon, että pääsemme irti käsitteistä tehostetun palveluasumisen yksikkö tai välimuotoinen asuminen. Sanoilla on väliä ja jos haluamme korostaa, että muistisairaalla on oikeus kodinomaiseen asumiseen kotihoidon jälkeenkin, on syytä pohtia myös käyttämiämme käsitteitä. Tarvitaan myös toimintakulttuurin muutosta, sillä monissa muistisairaita hoitavissa yhteisössä vallitsee edelleen laitoskulttuuri.

Toivottavasti lopetamme myös puhumisen hoitotyöntekijöistä käsipareina, ja ymmärrämme, että muistisairaan kohtaaminen ja auttaminen edellyttävät sydäntä ja erityisesti aivoja. Tarvitaan siis osaavaa ja moniammatillista henkilökuntaa – myös esimerkiksi kulttuurin ammattilaisia varmistamaan kulttuuristen oikeuksien toteutumisen muistisairaan arjessa.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE