– Eduskunnassa käsitellään tällä hetkellä turvallisuuspoliittista selontekoa ja keskustelua käydään avoimesti, mahdollisuutemme ja riskit vakavasti arvioiden. Ratkaisut tehdään viikkojen sisällä. Yksi näkökohta ohjaa valintaamme ylitse muiden: teemme sen valinnan, joka maksimoi Suomen ja suomalaisten turvallisuuden, Lindtman korosti puhuessaan vapunpäivänä Keravalla. Hän puhuu päivän aikana myös Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Vihdissä.

Lindtman totesi, että tänään ajatukset ovat Ukrainassa.

– Olemme tukeneet Ukrainaa sodan alusta alkaen ja meidän tulee jatkaa heidän tukemistaan – solidaarisuus ja yhteistyö ovat tämän vapun keskeinen sanoma.

– Olemme murroskohdassa. Väinö Tanneria lainaten, se ”pakottaa meidät pysähtymään, ajattelemaan asemaamme, tarkastamaan kompassia ja harkitsemaan, olemmeko oikealla tiellä”. Kuluvina viikkoina ratkaistaan, miten Suomi asemoi itsensä uudessa ympäristössä.

Lindtmanin mielestä erityisen tärkeää olisi edetä yhtäaikaisesti Ruotsin kanssa.

– Suomi ja Ruotsi ovat pohjoismaisia kansanvaltoja ja hyvinvointiyhteiskuntia, jaamme samat arvot ja meillä on pitkä yhteinen historia. Suomen ja Ruotsin yhteistyö yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa olisi avainasemassa myös Natossa. Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä Pohjoismaista tulisi puolustusliitossa merkittävästi vahvempi toimija sekä sotilaallisesti että poliittisesti.

Hän arvioi, että puolustusliitto Naton jäsenenä Suomi olisi vahva toimija ja turvallisuuden tuottaja.

– Päättäjiltä odotetaan nyt hyvää yhteistyötä tulevina viikkoina. Suomen vahvuus on korkea luottamus toinen toisiimme. On tärkeää, että vaalimme tätä luottamusta ja rakennamme yhtenäisyyttä. Mitä yhtenäisempi kansakunta, sitä vaikeampi sitä on ulkoa päin horjuttaa.

Lindtman muistutti, että poikkeuksellisten aikojen keskellä Suomen on edettävä myös kohti kestävämpää tulevaisuutta.

– Viimeiset kuukaudet ovat osoittaneet, että Venäjän aloittaman sodan takia fossiilisista irrottautuminen on nyt myös turvallisuuskysymys. Meidän on päästävä nopeasti irti venäläisestä energiasta, sillä sotakoneiston rahoituksen on loputtava. Suomen riippuvuus on monia muita Euroopan maita vähäisempää ja teemme vaadittavat ratkaisut, jotta energian tuonti Venäjältä päättyy lopullisesti.

Hän painotti, että Suomi ei voi jäädä kiinni vanhaan maailmaan, joka pyörii fossiilitalouden varassa.

– Meidän on mentävä kohti uutta ja kehitettävä uusia ratkaisuja; tulevaisuuden työpaikkojen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takia. Suomen on tärkeä olla tässä etulinjassa.

Lindtman toi esille, että koronapandemia on ollut keskuudessamme viime vuodet ja se on haastanut monin tavoin yhteiskuntaamme. Pandemian jäljet ulottuvat vielä pitkälle. Hänen mukaansa pandemian aikana on saavutettu kuitenkin useita hallituksen tavoitteita.

– Pitkään pyrimme kohti Ruotsin työllisyysastetta. Nyt työllisten määrä on Suomessa historian ennätystasolla. Olemme nyt lähimpänä Ruotsin työllisyysastetta kuin kertaakaan koko 2000-luvulla. Pandemia-ajan velkaantuminen on myös euroalueen kolmanneksi pienin.

Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa on paljon työtä on edelleen edessä. Lindtman listasi:

– On huolehdittava vihreästä siirtymästä, työllisyyden nostamisesta ja julkisen sektorin työehtojen vahvistamisesta. Arvokasta työtä tekevän naisvaltaisen julkisen sektorin pienipalkkaisten, hoitajien ja opettajien hyväksi on löydettävä vastuulliset ratkaisut, joilla työehdot ja työolot tulevat kuntoon. Heidän työnsä on hyvinvointiyhteiskuntamme perusta.