Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä muistuttaa tiedotteessa, että Suomi tähtää museopolitiikan visiossaan siihen, että vuonna 2030 Suomessa on Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat.

– Jotta visio toteutuu, museoala tarvitsee koulutettua ja ammattitaitoista henkilökuntaa, jolle on maksettava työn vaativuuden mukaista palkkaa, Mäkelä sanoo.

Mäkelä kertoo, että Moniosaajien museo -julkaisu avaa usein piiloon jääviä näkökulmia museotyöhön, jotta museoalan palkkavaatimus tulisi ymmärrettäväksi.

Yhdessä ammattiliiton jäsenten kanssa tehdyssä julkaisussa pohditaan muun muassa museoalan perustehtävää, merkitystä ja hyötyjä sekä kansalaisten että yhteiskunnan kannalta.

– Työ oli erittäin hedelmällistä. Sen myötä tuli selväksi, miten sitoutuneita museoalan ammattilaiset ovat työhönsä ja miten kipeänä ongelmana oman työn alipalkkaus koetaan, Mäkelä sanoo.

– Keräsimme kampanjassa myös jäsenten perusteluja paremmalle palkalle. Mieleeni jäivät esimerkiksi museonjohtaja Laura Lotta Anderssonin sanat: Me otamme talteen sen, mikä meidän ajastamme kerrotaan tulevaisuudessa.

Julkaisu on osa Museoalan ammattiliiton ja Akavan Erityisalojen #alanarvostus-palkkakampanjaa. Akavan Erityisalojen kuntasektorin neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari muistuttaa, että museot elävät nyt nousukauttaan.

– Niitä arvostetaan ja osataan hyödyntää. Arvostuksen on aika näkyä myös museoammattilaisten palkkauksessa, Korpisaari sanoo.

Korpisaari kertoo, että esimerkiksi korkeakoulutettu museoamanuenssi kuntasektorilla saa palkkaa keskimäärin 2 706 euroa kuukaudessa, mikä on 1 714 euroa vähemmän kuin muilla akavalaisilla.

– Tämä on työn vaativuuteen nähden liian vähän.

Yksityisten museoiden työehtosopimusten pääneuvottelija, työmarkkinalakimies Kari Eskola sanoo, että kirittävää on myös yksityisten museoiden palkoissa.

– Palkat tulee saada vastaamaan muita työmarkkinoita. Tämä edellyttää julkisen rahoituksen kasvattamista, Akavan Erityisalojen Eskola linjaa.