Werning toteaa tiedotteessaan, että vuodesta 2015 alkaen väkivaltarikollisuuden taso on kasvanut merkittävästi alaikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden ikäryhmissä. Eniten ovat lisääntyneet törkeät, henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Tällaisiin rikoslajeihin liittyy myös runsaasti piilorikollisuutta.

– Nuorten väkivaltarikollisuuden nouseva määrä on ollut nähtävissä jo 2000-luvun alusta lähtien. Huolestuttavaa on, että se muuttuu koko ajan väkivaltaisemmaksi, liian usein väkivaltateon välineenä on mukana teräase. Selvän enemmistön muodostavat nuoret miehet ja pojat, vaikkakin tyttöjen tekemät väkivaltarikokset ovat myös kasvussa. Suurin osa näistä väkivaltarikoksista tapahtuu julkisilla paikoilla, myös kouluympäristössä, Werning sanoo.

Hän sanoo, että poliisin arvion mukaan Suomessa toimii noin kymmenen rikollista katujengiä, joissa on 100-200 jäsentä. Jengeihin kuuluvat ovat yleensä 18-20-vuotiaita, mutta myös selvästi nuorempia on mukana.

KANSANEDUSTAJA huomauttaa, että rikoskierteen katkaisemiseksi on löydettävä tarpeeksi tehokkaita toimenpiteitä mahdollisimman pian. Poliisi on arvioinut, että ennalta ehkäiseviä toimia ovat esimerkiksi jatkuva seuranta, rikoksen torjunta ja rikoskierteen katkaisu.

– Ankkuritoiminnasta on saatu hyviä tuloksia ja sitä on nyt jokaisen poliisilaitoksen alueella. Toimintaa on syytä kehittää edelleen. Vanhempien rooli ja varhainen puuttuminen kouluissa sekä lastensuojelussa ovat myös keskeisessä asemassa, Werning painottaa.

Hallitus esitti helmikuun alussa lisätalousarvioesitykseen 19 miljoonan euroa nuoriso- ja katurikollisuuden ehkäisemiseksi.

– Pidän tärkeänä, että nuoria tuetaan tarpeeksi rikoskierteestä irrottautumiseksi. Tärkeää on myös, että nuorten asiat käsitellään rikosprosessissa ripeästi kautta linjan. Tämän asian kanssa on edettävä tehokkaasti, sillä muuten meillä on edessämme yhtä laajat ongelmat kuin Ruotsissa on, Werning päättää.