Suomen kannattaa luoda rahoitusratkaisu uudelle ydinvoimalalle, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Mykkänen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa tiistaina.

-  Me tarvitsemme puhdasta perusvoimaa, jos olemme tosissamme puhtaan siirtymän investointien kanssa ja jos haluamme samalla minimoida riskin sähkökatkoista, Mykkänen perusteli.

Valtion rahoitusratkaisu voisi koostua kahdesta osasta, Mykkänen kaavaili. Niillä tuettaisiin ydinvoimalahanketta pitkän rakennusajan aikana ja sen tilanteen varalta, että ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta olisi ajoittain hyvin matala.

Taustalla on Fingridin arvio, jonka mukaan Suomen sähkönkäyttö on jopa kaksinkertaistumassa noin kymmenessä vuodessa. Lisäksi viime talven kovina pakkaspäivinä Suomi kävi jo lähellä sähköpulaa.

Mykkäsen mukaan ilman uutta ydinvoimaa vaarana on, että suuret hinnanvaihtelut jatkuisivat ja sähkön toimitusvarmuus vaarantuisi. Tämä voisi vaikuttaa myös investointien saamiseen Suomeen.

RAKENTAMISAJAN epävarmuutta valtio voisi torjua takaamalla rakennusajan lainan kokonaan tai osittain tai tarjoamalla korkokaton.

Mykkänen toivoo myös, että Euroopan investointipankille annettaisiin mahdollisuus myöntää ydinvoimahankkeille takauksia tai halpakorkoista lainaa suoraan.

Suurempi suunnitelma on niin sanottu sähkön hintaputki eli hinnanerosopimus. Siinä sähköntuottajan kanssa sovittaisiin vähimmäishinta ja hintakatto.

Kansalaiset siis maksaisivat tarvittaessa sähköjärjestelmästä hieman enemmän, jotta sähköntuottajan riski rakentaa uutta ydinvoimaa pienenisi. Palkintona olisi varmempi sähköntuotanto. Toisaalta hintakatto merkitsisi, että kansalaiset voisivat saada järjestelmästä takaisin, jos sähkön hinta ja sitä myöten sähköntuottajan tuotot kasvaisivat suuriksi.

Hallituksen pitäisi Mykkäsen mielestä linjata kevään energiastrategiassa, että hintaputkeen on valmius. Yksityiskohdista voitaisiin neuvotella myöhemmin. Mykkäsen mukaan taso ei saisi olla kansalaisille kohtuuton, mutta sen pitäisi mahdollistaa investoinnit.

LISÄKSI hallitus aikoo muuttaa tapaa, jolla ydinvoimalupia käsitellään. Ajatuksena on, että eduskunta ei jatkossa tekisi yksittäisen ydinvoimalan periaateluvasta virallista hallintopäätöstä. Sen sijaan hallitus tekisi hallintopäätöksen ja toisi sen eduskunnan käsiteltäväksi yleisluontoisempana selontekona.

-  Tämä loisi nopeamman, joustavamman, selkeämmän, ajanmukaisemman prosessin, Mykkänen sanoi.

Mykkäsen mukaan pelkästään luvitus kestää nykyisellään noin viisi vuotta, ja eduskunnan päätöksenteossa sitoudutaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi sijaintipaikkaan ja reaktorityyppiin.

KAAVAILLUT toimet vastaavat pitkälti energiayhtiö Fortumin valtiolle esittämiä toiveita, joista STT uutisoi maanantaina. Fortumilla on meneillään selvitys uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksen on määrä päättyä tänä keväänä.

Fortum on sanonut ministeriöille tapaamisissa syksyn aikana, että ydinvoiman lisärakentaminen edellyttää tukimekanismeja. Esillä ovat olleet juuri valtion myöntämä rakennuslaina ja hinnanerosopimus.

Fortum on ehdottanut hinnanerosopimuksesta mallia, jossa vähimmäishinnan alitukset korvattaisiin yhtiölle tuotantotukena.

Mykkänen piti kuitenkin tiistaina ensisijalla mallia, jossa kansalaiset maksaisivat sähköön liittyvien maksujensa yhteydessä pienen lisäsumman.

-  Pieni siivu, joka on kuin vakuutusmaksu siitä, että on perusvoimaa hieman enemmän, Mykkänen kuvaili.

Näin varat eivät kulkisi valtion budjetin kautta, eikä valtion tarvitsisi korottaa veroja, leikata muualta tai ottaa lisävelkaa tukea varten. Käytännössä järjestelmä tulisi kuitenkin kansalaisten maksettavaksi tässäkin tapauksessa.

FORTUM toivoo myös laajempaa muutosta Suomen sähkömarkkinoille. Se on ehdottanut niin sanottua kapasiteettimekanismia, jossa luotaisiin energiamarkkinan rinnalle kapasiteettimarkkina. Siinä sähköntuottajat voisivat esimerkiksi saada maksua kyvystä tuottaa sähköä juuri silloin, kun sitä tarvitaan.

Kapasiteettimekanismia ovat vastustaneet esimerkiksi energiayhtiö Helen ja tuulivoimaa rakentava energiayhtiö OX2.

Mykkäsen mukaan kapasiteettimekanismia aiotaan selvittää, mutta kyse on pidemmästä työstä.

-  Mutta se on pitkässä puussa, ja siinä on omat vaikeutensa.

VALTION tukitoimien lisäksi uusi ydinvoimala vaatisi todennäköisesti teollisuuskonsortion eli useiden yritysten yhteenliittymän, Mykkänen huomautti.

-  Yksikään suomalainen energiayhtiö ei yksin lähde omalla taseellaan sitä rakentamaan.

Hän nosti mahdollisina investoijina esiin esimerkiksi datakeskusoperoijat, kemianteollisuuden ja terästeollisuuden.

Mykkäsen mukaan uuden ydinvoimalan valmistuminen menisi kuitenkin 2030-luvun jälkimmäiselle puoliskolle eli yli kymmenen vuoden päähän, vaikka se valmistuisi nopeasti.

Mykkäsen aika ilmasto- ja ympäristöministerinä on lopuillaan. Hän siirtyy helmikuun alussa Espoon kaupunginjohtajaksi. Ilmasto- ja ympäristöministeriksi siirtyy Sari Multala (kok.).

Anni Keski-Heikkilä / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 12.52 tiedotustilaisuuden annilla.