Uutisesta syntyy kuva, jonka mukaan perussuomalaisista irtaantunut Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä, sittemmin Sininen tulevaisuus -puolue ei ollut suunnitelmallisen työn tulos, vaan se olisi syntynyt spontaanisti lyhyessä ajassa perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen.

Hallituskriisin tapahtumia on vatvottu julkisuudessa pitkään. Minkä takia Leino ja Virtanen tulivat vasta nyt omine näkemyksineen ja hallituskriisin aikaisine tekstiviesteineen julki?

– Tarina oli lähtenyt elämään niin omaa elämäänsä, että oli korkea aika kertoa se, miten se oikeasti on tapahtunut, Petteri Leino sanoo Demokraatille.

Leinon mukaan tieto valtiosihteeri Virtasen kuuluisasta peräkonttimatkasta Kesärannan porteilla ei myöskään ollut ratkaiseva asia julkitulossa.

Viime kuukausien aikana esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on joutunut tiukoille, koska hänen on epäilty puhuneen hallituskriisin vaiheista muunneltua totuutta. Jos Leinon ja Virtasen kertomus pitää kutinsa, ilmassa on myös väistämättä kysymys siitä, onko sinisissä ollut halua heikentää pääministerin asemaa, koska vasta nyt on tultu julkisuuteen pääministerinkin kannalta helpottavin tiedoin.

Jussi Niinistö muistuttaa tähän, että hallituskriisin aika oli monelle toimijalle traumaattista vaihetta.

– Senkin takia ymmärrettävästi sitä ei nyt heti ole haluttu velloa, Niinistö sanoo.

– On varmasti monia, jotka eivät halua tästä ollenkaan puhua, hän jatkaa.

– Varmaan siihen (Leinon ja Virtasen ulostuloon) osaltaan vaikutti se, että toimittaja Lauri Nurmen hajoamisesta kertovan kirjan teesit olivat muuttumassa jo yleisesti hyväksytyksi totuudeksi. Ainakin omasta mielestäni oli hyvä, että pojat tulivat julkisuuteen, Jussi Niinistö sanoo.

Puolustusministerin mielestä Nurmen kirjassa on paljon yksityiskohtia kirjattu aivan oikein.

– Mutta ne perusteesit siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen olisi ennakolta suunniteltu ja siihen olisi vielä avittanut sitten pääministeri, puhumattakaan muista, ne olivat tuulesta temmattuja väitteitä. Nyt toivottavasti tämän Leinon ja Virtasen haastattelun jälkeen keskustelu rauhoittuu ja asettuu oikeisiin uomiinsa, Niinistö sanoo.

Petteri Leinon mukaan hän ja Virtanen luovuttivat Ilta-Sanomille “kaikki niiden toimijoiden viestiketjut, jotka olivat mukana lauantai-illasta tiistaihin kello 13 saakka siinä prosessissa, jonka seurauksena syntyi uusi eduskuntaryhmä”. Ilta-Sanomat on sitten valinnut juttuunsa tietyt viestit.

Leinon mukaan IS on saanut erityisavustajien ja valtiosihteerin viestit sekä erityisavustajien ja kansanedustajien välisiä viestejä.

Leinon mielestä suunnitelmaa uuden eduskuntaryhmän perustamisesta ei ole ollut ennen maanantaita 12.6. Perussuomalaisten uusi puoluejohto valittiin 10.6.

– Jos sellainen suunnitelma olisi ollut, me olisimme olleet huomattavasti paremmin valmistautuneita tähän. Minun ei olisi tarvinnut ruveta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja maanantaiaamuna kaivamaan näiden mukaan pyydettävien edustajien puhelinnumeroita ja yhteystietoja, Leino perustelee.

– Ei myöskään olisi tullut nimisekoilua loppuvaiheessa, kun ei millään meinata keksiä nimeä uudelle ryhmälle. Meillä olisi valtiosääntöasiat ollut etukäteen selvitetty. Työkalut koko homman hoitamiseen olisi hankittu etukäteen. Ei olisi tarvinnut ruveta siinä täysin improvisoidussa prosessissa kesken matkan kaikkea selvittää, hän jatkaa.

Kaikesta huolimatta, lauantaina 3.6. Lännen Median ja Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti kovan skuupin. Se alkoi seuraavasti:

“Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Asia vahvistettiin perjantaina Lännen Medialle useista eri hallituslähteistä.”

Nurmi jatkoi, että Jussi Halla-ahon perussuomalaisista irtisanoutuva ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta. Näin lopulta kävi.

Kysymykseen siitä, miten Nurmi osasi etukäteen kirjoittaa asiat, Petteri Leinolla on oma näkemyksensä. Hänen mielestään uutinen on syntynyt kahden asian pohjalta.

Ensinnä taustalla on hänen mukaansa Lännen Median perussuomalaisille tekemä laaja gallup, jonka pohjalta myös puolueen kansanedustajia oli pystytty profiloimaan. Tämän lisäksi taustalla oli nimettömiä lähteitä.

– Myönnän, että minä olen yksi näistä nimettömistä lähteistä, joiden kanssa Lauri Nurmi keskusteli 2.6., mutta minä kiistin silloin (ja sanoin), että ajatus uuden ryhmän perustamisesta on järjetön.

Sen Leino kuitenkin kertoo Nurmelle allekirjoittaneensa, että arvio perussuomalaisten eduskuntaryhmän voimasuhteiden osalta oli oikea. Kyse oli kuitenkin vain voimasuhteista tai kansanedustajien erilaisesta profiilista, ei siis siitä, että olisi ollut suunnitelma uudesta omasta ryhmästä.

Petteri Leinon arvio on, että perussuomalaisten työmies Matti Putkonen olisi yksi taustalla ollut lähde Lännen Median skuupille.

– Käsitys siitä, että enemmistö lähtee ryhmästä niin, minun analyysi on se, että tarina on lähtöisin työmies Matti Putkoselta, Leino uskoo.

Mihin perustat sen?

– Se on niihin keskusteluihin, joiden perusteella olen nyt hahmottanyt tätä tilannetta. Matti on puolueen työmiehenä ollut tässä prosessissa kuitenkin hyvin aktiivisesti mukana, mutta tähän mennessä 5 kuukautta myöhemmin kenenkään mielenkiinto ei ole vielä kiinnostunut siihen. Kun tarkemmin tutkitaan, mikä se Matin rooli on niin minun analyysi on se, että Matti Putkonen on yksi Lauri Nurmen hallituslähteistä, Leino sanoo.

– Minun tietojeni mukaan näitä muita hallituslähteitä löytyy muiden ministeriöryhmien erityisavustajista, mutta he eivät ole voineet tätä analyysiä, että enemmistö lähtee ryhmästä niin minä en usko, että se tieto on tullut sieltä. Se on tullut joltain perussuomalaiselta tai perussuomalaisissa sisällä olevalta lähteeltä, Leino arvioi.

On luonnollista, ettei toimittaja, kirjailija Lauri Nurmi voi puhua Lännen Median uutisen sen koommin kuin kirjansa Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into) lähteistä, joille hän on antanut lähdesuojan.

– Minä en puhu lähteistäni mitään, Nurmi kuittaa odotetusti.

Hänen kommenttinsa on se, että samoja asioita, jotka ovat nyt tulleet Leinon ja Virtasen kautta julki, on käsitelty hänen kirjassaan.

– Tekstiviestit eivät kerro mitään perussuomalaisten puoluekokousta edeltävästä ajasta, mikä on asioita tarkasteltaessa olennaista, Nurmi katsoo.

– Kirjassani tapahtumien kulkua on myös suhteutettu muuhun paljon laajempaan lähdeaineistoon, hän jatkaa.

– En todellakaan. Minä en tiedä, mistä tämä on tullut, Matti Putkonen toteaa Demokraatille Petteri Leinon arviosta, jonka mukaan Putkonen itse olisi ollut pistämässä tarinaa liikkeelle siitä, että perussuomalaisista olisi irrottautumassa oma eduskuntaryhmänsä.

Putkosen mukaan Lauri Nurmi on haastatellut häntä vasta perussuomalaisten puoluekokouksessa ja kirjaansa varten.

Putkonen jatkaa kertomalla eräästä tapaamisesta 23.5. Siellä olivat läsnä hän itse, Virtanen ja Leino sekä Timo Soinin erityisavustaja Riikka Taivassalo ja työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen. Kokouksen pääaihe oli Putkosen mukaan puhua postilaista.

Tässä yhteydessä Matti Putkosen mukaan olisi hänen korviinsa tullut vihiä mahdollisista loikkauksista.

– Siinä yhteydessä nämä mainitsivat jotain tällaisesta, että jos Jussi (Halla-aho) valitaan, on mahdollisesti loikkaamassa ihmisiä johonkin päin. Enemmän he puhuivat siitä, että kokoomus ei hyväksy Jussin valintaa.

Putkonen sanoo, ettei hän päässyt selville siitä, oliko kyse siitä, että oma puolue olisi ollut perusteilla vai oliko kyse loikkauksista muihin eduskuntapuolueisiin.

Putkosen mukaan hän ei edes uskonut loikkauspuheisiin. Hän kertoo puhuneensa asiasta myös puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolle (ps.).

– Arvioimme mitä se voi olla, emme ottaneet sitä tosissamme.

Putkonen kertoo myös keskustelleensa puheenjohtajakisan kärkikaksikon Jussi Halla-aho, Sampo Terho kanssa siitä, että jos jompikumpi valitaan, voittanut osapuoli huomioi myös hävinneen ehdokkaan niin, että puolueen yhtenäisyys säilyy. Putkosen mukaan molemmat ilmoittivat reilusti, että antavat tukensa valitulle johdolle.

– Jussillahan (Halla-aho) olikin ajatus, että ei Timoa (Soini) heti heitetä vaan noin puolen vuoden sisällä nätti vaihdos, jossa Sampo Terho olisi noussut ulkoministeriksi, Putkonen sanoo.

Tänään tapahtumien kulusta Demokraatille lausui oman näkemyksensä myös sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo. Hänen mielestään Ilta-Sanomien uutisessaan esiintuomat Leinon ja Virtasen tekstiviestit osoittavat, että ennakkosuunnitelmaa uuden puolueen perustamisesta ei ollut. Elon näkemykset voi lukea tästä linkistä.