”Myönnän, että minä olen yksi näistä nimettömistä lähteistä, mutta…” – Hallituskriisin vaiheista nousee jälleen uusia tietoja esiin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Perussuomalaisten puoluekokouksen henkilövalinnat kesällä Jyväskylässä jättivät pysyvän jäljen Suomen poliittiseen historiaan.

Ilta-Sanomat julkaisi viikonloppuna uutisessaan puolustusministeri Jussi Niinistön (s.) erityisavustaja Petteri Leinon ja perussuomalaisten entisen, nykyisen sinisten valtiosihteerin Samuli Virtasen haastattelun tekstiviestein varustettuna.

Uutisesta syntyy kuva, jonka mukaan perussuomalaisista irtaantunut Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä, sittemmin Sininen tulevaisuus -puolue ei ollut suunnitelmallisen työn tulos, vaan se olisi syntynyt spontaanisti lyhyessä ajassa perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen.

Hallituskriisin tapahtumia on vatvottu julkisuudessa pitkään. Minkä takia Leino ja Virtanen tulivat vasta nyt omine näkemyksineen ja hallituskriisin aikaisine tekstiviesteineen julki?

– Tarina oli lähtenyt elämään niin omaa elämäänsä, että oli korkea aika kertoa se, miten se oikeasti on tapahtunut, Petteri Leino sanoo Demokraatille.

”On varmasti monia, jotka eivät halua tästä ollenkaan puhua.”

Leinon mukaan tieto valtiosihteeri Virtasen kuuluisasta peräkonttimatkasta Kesärannan porteilla ei myöskään ollut ratkaiseva asia julkitulossa.

– Ratkaiseva asia oli se, että tarina oli jo muuttunut niin paljon, alkamassa elää omaa elämäänsä ja muuttumassa totuudeksi, Leino sanoo ja viittaa totuudella kiistämäänsä väitteeseen, jonka mukaan uutta eduskuntaryhmää olisi suunniteltu pitkään.

Viime kuukausien aikana esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on joutunut tiukoille, koska hänen on epäilty puhuneen hallituskriisin vaiheista muunneltua totuutta. Jos Leinon ja Virtasen kertomus pitää kutinsa, ilmassa on myös väistämättä kysymys siitä, onko sinisissä ollut halua heikentää pääministerin asemaa, koska vasta nyt on tultu julkisuuteen pääministerinkin kannalta helpottavin tiedoin.

Jussi Niinistö muistuttaa tähän, että hallituskriisin aika oli monelle toimijalle traumaattista vaihetta.

– Senkin takia ymmärrettävästi sitä ei nyt heti ole haluttu velloa, Niinistö sanoo.

– On varmasti monia, jotka eivät halua tästä ollenkaan puhua, hän jatkaa.

– Varmaan siihen (Leinon ja Virtasen ulostuloon) osaltaan vaikutti se, että toimittaja Lauri Nurmen hajoamisesta kertovan kirjan teesit olivat muuttumassa jo yleisesti hyväksytyksi totuudeksi. Ainakin omasta mielestäni oli hyvä, että pojat tulivat julkisuuteen, Jussi Niinistö sanoo.

Puolustusministerin mielestä Nurmen kirjassa on paljon yksityiskohtia kirjattu aivan oikein.

– Mutta ne perusteesit siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen olisi ennakolta suunniteltu ja siihen olisi vielä avittanut sitten pääministeri, puhumattakaan muista, ne olivat tuulesta temmattuja väitteitä. Nyt toivottavasti tämän Leinon ja Virtasen haastattelun jälkeen keskustelu rauhoittuu ja asettuu oikeisiin uomiinsa, Niinistö sanoo.

”Meillä olisi valtiosääntöasiat ollut etukäteen selvitetty.”

Petteri Leinon mukaan hän ja Virtanen luovuttivat Ilta-Sanomille ”kaikki niiden toimijoiden viestiketjut, jotka olivat mukana lauantai-illasta tiistaihin kello 13 saakka siinä prosessissa, jonka seurauksena syntyi uusi eduskuntaryhmä”. Ilta-Sanomat on sitten valinnut juttuunsa tietyt viestit.

Leinon mukaan IS on saanut erityisavustajien ja valtiosihteerin viestit sekä erityisavustajien ja kansanedustajien välisiä viestejä.

Leinon mielestä suunnitelmaa uuden eduskuntaryhmän perustamisesta ei ole ollut ennen maanantaita 12.6. Perussuomalaisten uusi puoluejohto valittiin 10.6.

– Jos sellainen suunnitelma olisi ollut, me olisimme olleet huomattavasti paremmin valmistautuneita tähän. Minun ei olisi tarvinnut ruveta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja maanantaiaamuna kaivamaan näiden mukaan pyydettävien edustajien puhelinnumeroita ja yhteystietoja, Leino perustelee.

– Ei myöskään olisi tullut nimisekoilua loppuvaiheessa, kun ei millään meinata keksiä nimeä uudelle ryhmälle. Meillä olisi valtiosääntöasiat ollut etukäteen selvitetty. Työkalut koko homman hoitamiseen olisi hankittu etukäteen. Ei olisi tarvinnut ruveta siinä täysin improvisoidussa prosessissa kesken matkan kaikkea selvittää, hän jatkaa.

”Ajatus uuden ryhmän perustamisesta on järjetön.”

Kaikesta huolimatta, lauantaina 3.6. Lännen Median ja Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti kovan skuupin. Se alkoi seuraavasti:

”Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Asia vahvistettiin perjantaina Lännen Medialle useista eri hallituslähteistä.”

Nurmi jatkoi, että Jussi Halla-ahon perussuomalaisista irtisanoutuva ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta. Näin lopulta kävi.

Kysymykseen siitä, miten Nurmi osasi etukäteen kirjoittaa asiat, Petteri Leinolla on oma näkemyksensä. Hänen mielestään uutinen on syntynyt kahden asian pohjalta.

Ensinnä taustalla on hänen mukaansa Lännen Median perussuomalaisille tekemä laaja gallup, jonka pohjalta myös puolueen kansanedustajia oli pystytty profiloimaan. Tämän lisäksi taustalla oli nimettömiä lähteitä.

– Myönnän, että minä olen yksi näistä nimettömistä lähteistä, joiden kanssa Lauri Nurmi keskusteli 2.6., mutta minä kiistin silloin (ja sanoin), että ajatus uuden ryhmän perustamisesta on järjetön.

Sen Leino kuitenkin kertoo Nurmelle allekirjoittaneensa, että arvio perussuomalaisten eduskuntaryhmän voimasuhteiden osalta oli oikea. Kyse oli kuitenkin vain voimasuhteista tai kansanedustajien erilaisesta profiilista, ei siis siitä, että olisi ollut suunnitelma uudesta omasta ryhmästä.

”Kun tarkemmin tutkitaan, mikä se Matin rooli on niin..”

Petteri Leinon arvio on, että perussuomalaisten työmies Matti Putkonen olisi yksi taustalla ollut lähde Lännen Median skuupille.

– Käsitys siitä, että enemmistö lähtee ryhmästä niin, minun analyysi on se, että tarina on lähtöisin työmies Matti Putkoselta, Leino uskoo.

Mihin perustat sen?

– Se on niihin keskusteluihin, joiden perusteella olen nyt hahmottanyt tätä tilannetta. Matti on puolueen työmiehenä ollut tässä prosessissa kuitenkin hyvin aktiivisesti mukana, mutta tähän mennessä 5 kuukautta myöhemmin kenenkään mielenkiinto ei ole vielä kiinnostunut siihen. Kun tarkemmin tutkitaan, mikä se Matin rooli on niin minun analyysi on se, että Matti Putkonen on yksi Lauri Nurmen hallituslähteistä, Leino sanoo.

– Minun tietojeni mukaan näitä muita hallituslähteitä löytyy muiden ministeriöryhmien erityisavustajista, mutta he eivät ole voineet tätä analyysiä, että enemmistö lähtee ryhmästä niin minä en usko, että se tieto on tullut sieltä. Se on tullut joltain perussuomalaiselta tai perussuomalaisissa sisällä olevalta lähteeltä, Leino arvioi.

”Tekstiviestit eivät kerro mitään perussuomalaisten puoluekokousta edeltävästä ajasta.”

On luonnollista, ettei toimittaja, kirjailija Lauri Nurmi voi puhua Lännen Median uutisen sen koommin kuin kirjansa Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into) lähteistä, joille hän on antanut lähdesuojan.

– Minä en puhu lähteistäni mitään, Nurmi kuittaa odotetusti.

Hänen kommenttinsa on se, että samoja asioita, jotka ovat nyt tulleet Leinon ja Virtasen kautta julki, on käsitelty hänen kirjassaan.

– Tekstiviestit eivät kerro mitään perussuomalaisten puoluekokousta edeltävästä ajasta, mikä on asioita tarkasteltaessa olennaista, Nurmi katsoo.

– Kirjassani tapahtumien kulkua on myös suhteutettu muuhun paljon laajempaan lähdeaineistoon, hän jatkaa.

”Minä en tiedä, mistä tämä on tullut.”

– En todellakaan. Minä en tiedä, mistä tämä on tullut, Matti Putkonen toteaa Demokraatille Petteri Leinon arviosta, jonka mukaan Putkonen itse olisi ollut pistämässä tarinaa liikkeelle siitä, että perussuomalaisista olisi irrottautumassa oma eduskuntaryhmänsä.

Putkosen mukaan Lauri Nurmi on haastatellut häntä vasta perussuomalaisten puoluekokouksessa ja kirjaansa varten.

Putkonen jatkaa kertomalla eräästä tapaamisesta 23.5. Siellä olivat läsnä hän itse, Virtanen ja Leino sekä Timo Soinin erityisavustaja Riikka Taivassalo ja työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen. Kokouksen pääaihe oli Putkosen mukaan puhua postilaista.

Tässä yhteydessä Matti Putkosen mukaan olisi hänen korviinsa tullut vihiä mahdollisista loikkauksista.

– Siinä yhteydessä nämä mainitsivat jotain tällaisesta, että jos Jussi (Halla-aho) valitaan, on mahdollisesti loikkaamassa ihmisiä johonkin päin. Enemmän he puhuivat siitä, että kokoomus ei hyväksy Jussin valintaa.

Putkonen sanoo, ettei hän päässyt selville siitä, oliko kyse siitä, että oma puolue olisi ollut perusteilla vai oliko kyse loikkauksista muihin eduskuntapuolueisiin.

”Nätti vaihdos.”

Putkosen mukaan hän ei edes uskonut loikkauspuheisiin. Hän kertoo puhuneensa asiasta myös puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolle (ps.).

– Arvioimme mitä se voi olla, emme ottaneet sitä tosissamme.

Putkonen kertoo myös keskustelleensa puheenjohtajakisan kärkikaksikon Jussi Halla-aho, Sampo Terho kanssa siitä, että jos jompikumpi valitaan, voittanut osapuoli huomioi myös hävinneen ehdokkaan niin, että puolueen yhtenäisyys säilyy. Putkosen mukaan molemmat ilmoittivat reilusti, että antavat tukensa valitulle johdolle.

– Jussillahan (Halla-aho) olikin ajatus, että ei Timoa (Soini) heti heitetä vaan noin puolen vuoden sisällä nätti vaihdos, jossa Sampo Terho olisi noussut ulkoministeriksi, Putkonen sanoo.

Tänään tapahtumien kulusta Demokraatille lausui oman näkemyksensä myös sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo. Hänen mielestään Ilta-Sanomien uutisessaan esiintuomat Leinon ja Virtasen tekstiviestit osoittavat, että ennakkosuunnitelmaa uuden puolueen perustamisesta ei ollut. Elon näkemykset voi lukea tästä linkistä.

HS-gallup: Niukka enemmistö väljentäisi alkoholilakia

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Hieman yli puolet suomalaisista väljentäisi alkoholilakia, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista.

Niukka enemmistö eli 53 prosenttia kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että nykyistä väkevämmät alkoholijuomat kuuluvat ruokakauppoihin. 37 prosenttia vastanneista oli puolestaan täysin tai jokseenkin eri mieltä asiasta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten reilut 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hallituksen lakiesityksen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla voitaisiin vastaisuudessa myydä korkeintaan 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.

Nykyinen raja on 4,7 prosenttia. Eduskunnan on määrä äänestää asiasta vielä ennen joulua.

Kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista haluaa helpottaa ravintoloiden aukioloa aamuyöllä. Kolmannes sen sijaan vastusti myöhäisen aukiolon helpottamista.

”Jos runtattaisiin tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin 100 vuoteen” – Niinistön mukaan kansaa on kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Jatkokautta hakeva istuva presidentti Sauli Niinistö toteaa, että kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänen mukaansa tätä edellyttää myös Nato.

Niinistö ei lämpene ajatukselle, jossa presidentti ja hallitus ”runttaisivat” asian kokonaan kansaa kuulematta.

– Jos vielä runtattaisiin eduskunta päättämään tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin sataan vuoteen, se on aivan varma, kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokkaana oleva Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa perinteisessä demokratiassa kansan mielipide on selvitettävä legitiimisti eli yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

– Että myöskin ne, jotka jäävät tappiolle voisivat myöntää sen, että oikein meneteltiin, Niinistö sanoo STT:n haastattelussa.

Hän korostaa, että kansan mielipiteen kuuleminen tapahtuisi vasta neuvotteluiden lopputuloksesta.

Luotettava mittaamisen tapa olisi kansanäänestys, mutta Niinistö hyväksyy myös jonkun muun yhtä luotettavan tavan, jos sellainen löydetään.

Jos asia ajankohtaistuisi, niin kansan mielipiteen kuuleminen voisi Niinistön mukaan olla esimerkiksi mahdollista – joskin vaikeaa – myös eduskunta- tai presidentinvaalien yhteydessä. Silloin asian pitäisi olla vaalien selkeä pääteema.

Suomi ei nykylinjauksen mukaan ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää mahdollisuuden siihen avoimena.

EU:ssa ollaan hakemassa myös linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

Puolustusyhteistyön ohella EU:ssa ollaan hakemassa linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Komissio antoi ehdotuksensa rahaliiton uudistamisesta viime keskiviikkona.

Niinistö toteaa ehdotusten lisäävän yhteisvastuuta, mikäli ne toteutuisivat.

– Komission ehdotus on kyllä melkoinen, hän sanoo.

Niinistö ottaa esimerkin omista kokemuksistaan valtiovarainministerinä vakaus- ja kasvusopimuksen ensi vuosista.

– Minulle oli suoraan sanoen pettymys, että noin kolmen vuoden päästä, kun Euroopan unionin hallitukset vaihtuivat, alkoi sopimus käytännössä muuttua. Muuntuminen johti yhteisvastuun suuntaan, vaikka nimenomaan keskeinen pointti oli, että no bail out, ei yhteisvastuuta. Tämä on varmasti tehnyt minusta vähän varovaisen näissä finanssiasioissa, Niinistö sanoo.

Niinistö sanoo näkevänsä ”helposti vähän mörköjäkin” sen suhteen, että linjaukset EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä ja talous- ja rahaliiton uudistuksista koplattaisiin yhteen.

–Finanssipuolen aika reippaan puoleiset ehdotukset eivät toivottavasti heijastu tuonne turvallisuuspuolelle, ettei tule mitään niputusta, Niinistö sanoo.

Niinistö puhuisi puolustuksen sijaan turvallisuusyhteistyöstä. Hän haluaa erottaa turvallisuuden omaksi teemaksi, sillä hän ei muista maailman historiasta unionia, jonka ensimmäinen lähtökohta ei olisi ollut turvan takaaminen unionin jäsenille. EU poikkeaa tästä.

Presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja.

Presidentin toiminnan ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Samalla presidentiltä on kaivattu arvojohtajuutta ja vaalikampanjoissa on nostettu esille myös muun muassa sote-uudistusta.

Niinistön mielestä on vaikea vetää raja, mikä on arvojohtajuutta ja mikä sopimatonta puuttumista sisäpolitiikkaan.

Niinistön mukaan presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja tai prosentteja.

– Ihan selvä rajankäynti kulkee minusta silloin kun aletaan puhua esimerkiksi budjettirahoituksesta, Niinistö sanoo.

”Puhemies on kutsumassa palaverin koolle” – Puolueilta odotetaan näkemyksiä kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin vielä ennen joulua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntapuolueilta odotetaan vielä ennen joulua näkemyksiä, miten ne suhtautuvat kansanedustajille maksettuihin kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin.

Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan (sin.) ja eduskuntaryhmien edustajien on määrä keskustella sopeutumiseläkkeistä lähimmän parin viikon aikana.

– Puhemies on kutsumassa tällaisen palaverin koolle vielä ennen joulua, vahvisti pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sunnuntaina.

Puhemies Lohelan puoluekollega Simon Elo uskoo, että myös ensimmäistä ulostuloa sopeutumiseläkeasiassa voi odottaa ennen joulua.

– Kyllä se (asia) vaatii vielä ensi vuonna varmasti käsittelyä, mutta sanotaanko, että (ennen joulua odotetaan) vähintään alustavia näkemyksiä (eduskunta)ryhmiltä, mihin suuntaan kehitystä pitäisi viedä, sinisten eduskuntaryhmää johtava Elo kuvailee.

Sopeutumiseläkejärjestelmä on saanut voimakasta julkista kritiikkiä. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta.

Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat sopeutumiseläkettä suppeampia.

Kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

Sinisten Elon mukaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen mahdollisesti tehtävät muutokset vaatisivat eduskunnassa varsin laajaa yksimielisyyttä sekä perustuslaillisten näkökohtien huomioimista.

– Täytyy ottaa huomioon myös perustuslailliset kysymykset eli miten voidaan takautuvasti puuttua tällaiseen etuuteen, sanoo Elo.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on jo aiemmin arvioinut, että mahdolliset muutokset kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen menevät myös perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Viljasen mukaan perusasetelma olisi se, että lähdetään jälkikäteen puuttumaan sellaiseen eläkejärjestelmään, joka on jo olemassa. Hän korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

– Tämä ei vastaa yleisen eläkejärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä. Tässä on luotu järjestelmä, jossa ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä on tavallaan työttömyyden turvan vuoksi luotu erillinen kansanedustajia koskeva eläkejärjestelmä, Viljanen sanoi viime kuussa STT:lle.

Valtakunnansovittelija Helle: Lakko uhkaa yhä vakuutusalaa – sovittelu jatkuu tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Vakuutusalaa koskevan lakonuhan sovittelu jatkuu tiistaina aamupäivällä, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle.

Jos sopua ei löydy, ensimmäinen kahden päivän mittainen lakko uhkaa alkaa maanantaina 18. joulukuuta.

Riita koskee työaikoja ja erityisesti viikonloppuna tehtävää työtä. Vakuutusväen liitto on jo julistanut alalle ylityökiellon.

Vakuutusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 10 000 toimihenkilöä.

Työriitaa soviteltiin valtakunnansovittelijan johdolla sunnuntaina.

Hallitusryhmät: Alkoholiveroa ei koroteta, jos kauppoihin ei saada 5,5 % vahvuisia juomia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholiveroihin kaavaillut korotukset ovat peruuntumassa, mikäli eduskunta ei hyväksy alkoholiprosentin nostoa hallituksen linjaamaan 5,5:een.

Asia vahvistetaan hallitukseen kuuluvista keskustasta ja sinisistä. Myös hallituskumppani kokoomus on aiemmin kytkenyt yhteen alkoholin prosenttikorotuksen ja veronkorotuksen.

Eduskunta äänestää vielä ennen joulua laista, joka toisi nelosoluen ja lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Tämän jälkeen olisi tarkoitus päättää alkoholiveron korottamisesta 100 miljoonalla eurolla.

– Nämä liittyvät yhteen. Eli ei tule veronkorotusta, ellei hallituksen esitys tällä 5,5:llä (prosenttirajalla) mene läpi, sanoo hallituspuolue sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Pääministeripuolue keskustan aiemmin vaatiman kompromissin mukaan hallituspuolueiden kansanedustajat saavat äänestää prosenttirajasta vapaasti eli myös nykyisen 4,7 prosentin rajan puolesta.

Siksi on vielä epäselvää, meneekö hallituksessa linjattu ehdotus 5,5:n prosenttirajasta lopulta läpi.

Se summa pitää tietysti raapia jostain muualta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vahvistaa, että alkoholin prosenttikorotus ja veronkorotus ovat yhteydessä toisiinsa.

– Näin on näreet, mutta veronkorotuksella on laskettu saatavan 100 miljoonaan euron verotuotto ja se (summa) pitää tietysti raapia jostain muualta sitten siinä tapauksessa (että prosenttikorotus ei toteudu), sanoo Kaikkonen.

Sinisissä uskotaan, että verotuloihin mahdollisesti syntyvä aukko voitaisiin paikata pikaisella aikataululla valtion ensi vuoden budjettiin.

– Nopeassa aikataulussa pitää sitten katsoa, miten se 100 miljoonaa hoidetaan muulla tavalla, mutta olen vakuuttunut, että se pystytään hoitamaan, sanoo Elo.

STT ei sunnuntaina tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kalle Jokista kommentoimaan asiaa.