”Myönnän, että minä olen yksi näistä nimettömistä lähteistä, mutta…” – Hallituskriisin vaiheista nousee jälleen uusia tietoja esiin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Perussuomalaisten puoluekokouksen henkilövalinnat kesällä Jyväskylässä jättivät pysyvän jäljen Suomen poliittiseen historiaan.

Ilta-Sanomat julkaisi viikonloppuna uutisessaan puolustusministeri Jussi Niinistön (s.) erityisavustaja Petteri Leinon ja perussuomalaisten entisen, nykyisen sinisten valtiosihteerin Samuli Virtasen haastattelun tekstiviestein varustettuna.

Uutisesta syntyy kuva, jonka mukaan perussuomalaisista irtaantunut Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä, sittemmin Sininen tulevaisuus -puolue ei ollut suunnitelmallisen työn tulos, vaan se olisi syntynyt spontaanisti lyhyessä ajassa perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen.

Hallituskriisin tapahtumia on vatvottu julkisuudessa pitkään. Minkä takia Leino ja Virtanen tulivat vasta nyt omine näkemyksineen ja hallituskriisin aikaisine tekstiviesteineen julki?

– Tarina oli lähtenyt elämään niin omaa elämäänsä, että oli korkea aika kertoa se, miten se oikeasti on tapahtunut, Petteri Leino sanoo Demokraatille.

”On varmasti monia, jotka eivät halua tästä ollenkaan puhua.”

Leinon mukaan tieto valtiosihteeri Virtasen kuuluisasta peräkonttimatkasta Kesärannan porteilla ei myöskään ollut ratkaiseva asia julkitulossa.

– Ratkaiseva asia oli se, että tarina oli jo muuttunut niin paljon, alkamassa elää omaa elämäänsä ja muuttumassa totuudeksi, Leino sanoo ja viittaa totuudella kiistämäänsä väitteeseen, jonka mukaan uutta eduskuntaryhmää olisi suunniteltu pitkään.

Viime kuukausien aikana esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on joutunut tiukoille, koska hänen on epäilty puhuneen hallituskriisin vaiheista muunneltua totuutta. Jos Leinon ja Virtasen kertomus pitää kutinsa, ilmassa on myös väistämättä kysymys siitä, onko sinisissä ollut halua heikentää pääministerin asemaa, koska vasta nyt on tultu julkisuuteen pääministerinkin kannalta helpottavin tiedoin.

Jussi Niinistö muistuttaa tähän, että hallituskriisin aika oli monelle toimijalle traumaattista vaihetta.

– Senkin takia ymmärrettävästi sitä ei nyt heti ole haluttu velloa, Niinistö sanoo.

– On varmasti monia, jotka eivät halua tästä ollenkaan puhua, hän jatkaa.

– Varmaan siihen (Leinon ja Virtasen ulostuloon) osaltaan vaikutti se, että toimittaja Lauri Nurmen hajoamisesta kertovan kirjan teesit olivat muuttumassa jo yleisesti hyväksytyksi totuudeksi. Ainakin omasta mielestäni oli hyvä, että pojat tulivat julkisuuteen, Jussi Niinistö sanoo.

Puolustusministerin mielestä Nurmen kirjassa on paljon yksityiskohtia kirjattu aivan oikein.

– Mutta ne perusteesit siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen olisi ennakolta suunniteltu ja siihen olisi vielä avittanut sitten pääministeri, puhumattakaan muista, ne olivat tuulesta temmattuja väitteitä. Nyt toivottavasti tämän Leinon ja Virtasen haastattelun jälkeen keskustelu rauhoittuu ja asettuu oikeisiin uomiinsa, Niinistö sanoo.

”Meillä olisi valtiosääntöasiat ollut etukäteen selvitetty.”

Petteri Leinon mukaan hän ja Virtanen luovuttivat Ilta-Sanomille ”kaikki niiden toimijoiden viestiketjut, jotka olivat mukana lauantai-illasta tiistaihin kello 13 saakka siinä prosessissa, jonka seurauksena syntyi uusi eduskuntaryhmä”. Ilta-Sanomat on sitten valinnut juttuunsa tietyt viestit.

Leinon mukaan IS on saanut erityisavustajien ja valtiosihteerin viestit sekä erityisavustajien ja kansanedustajien välisiä viestejä.

Leinon mielestä suunnitelmaa uuden eduskuntaryhmän perustamisesta ei ole ollut ennen maanantaita 12.6. Perussuomalaisten uusi puoluejohto valittiin 10.6.

– Jos sellainen suunnitelma olisi ollut, me olisimme olleet huomattavasti paremmin valmistautuneita tähän. Minun ei olisi tarvinnut ruveta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja maanantaiaamuna kaivamaan näiden mukaan pyydettävien edustajien puhelinnumeroita ja yhteystietoja, Leino perustelee.

– Ei myöskään olisi tullut nimisekoilua loppuvaiheessa, kun ei millään meinata keksiä nimeä uudelle ryhmälle. Meillä olisi valtiosääntöasiat ollut etukäteen selvitetty. Työkalut koko homman hoitamiseen olisi hankittu etukäteen. Ei olisi tarvinnut ruveta siinä täysin improvisoidussa prosessissa kesken matkan kaikkea selvittää, hän jatkaa.

”Ajatus uuden ryhmän perustamisesta on järjetön.”

Kaikesta huolimatta, lauantaina 3.6. Lännen Median ja Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti kovan skuupin. Se alkoi seuraavasti:

”Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Asia vahvistettiin perjantaina Lännen Medialle useista eri hallituslähteistä.”

Nurmi jatkoi, että Jussi Halla-ahon perussuomalaisista irtisanoutuva ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta. Näin lopulta kävi.

Kysymykseen siitä, miten Nurmi osasi etukäteen kirjoittaa asiat, Petteri Leinolla on oma näkemyksensä. Hänen mielestään uutinen on syntynyt kahden asian pohjalta.

Ensinnä taustalla on hänen mukaansa Lännen Median perussuomalaisille tekemä laaja gallup, jonka pohjalta myös puolueen kansanedustajia oli pystytty profiloimaan. Tämän lisäksi taustalla oli nimettömiä lähteitä.

– Myönnän, että minä olen yksi näistä nimettömistä lähteistä, joiden kanssa Lauri Nurmi keskusteli 2.6., mutta minä kiistin silloin (ja sanoin), että ajatus uuden ryhmän perustamisesta on järjetön.

Sen Leino kuitenkin kertoo Nurmelle allekirjoittaneensa, että arvio perussuomalaisten eduskuntaryhmän voimasuhteiden osalta oli oikea. Kyse oli kuitenkin vain voimasuhteista tai kansanedustajien erilaisesta profiilista, ei siis siitä, että olisi ollut suunnitelma uudesta omasta ryhmästä.

”Kun tarkemmin tutkitaan, mikä se Matin rooli on niin..”

Petteri Leinon arvio on, että perussuomalaisten työmies Matti Putkonen olisi yksi taustalla ollut lähde Lännen Median skuupille.

– Käsitys siitä, että enemmistö lähtee ryhmästä niin, minun analyysi on se, että tarina on lähtöisin työmies Matti Putkoselta, Leino uskoo.

Mihin perustat sen?

– Se on niihin keskusteluihin, joiden perusteella olen nyt hahmottanyt tätä tilannetta. Matti on puolueen työmiehenä ollut tässä prosessissa kuitenkin hyvin aktiivisesti mukana, mutta tähän mennessä 5 kuukautta myöhemmin kenenkään mielenkiinto ei ole vielä kiinnostunut siihen. Kun tarkemmin tutkitaan, mikä se Matin rooli on niin minun analyysi on se, että Matti Putkonen on yksi Lauri Nurmen hallituslähteistä, Leino sanoo.

– Minun tietojeni mukaan näitä muita hallituslähteitä löytyy muiden ministeriöryhmien erityisavustajista, mutta he eivät ole voineet tätä analyysiä, että enemmistö lähtee ryhmästä niin minä en usko, että se tieto on tullut sieltä. Se on tullut joltain perussuomalaiselta tai perussuomalaisissa sisällä olevalta lähteeltä, Leino arvioi.

”Tekstiviestit eivät kerro mitään perussuomalaisten puoluekokousta edeltävästä ajasta.”

On luonnollista, ettei toimittaja, kirjailija Lauri Nurmi voi puhua Lännen Median uutisen sen koommin kuin kirjansa Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into) lähteistä, joille hän on antanut lähdesuojan.

– Minä en puhu lähteistäni mitään, Nurmi kuittaa odotetusti.

Hänen kommenttinsa on se, että samoja asioita, jotka ovat nyt tulleet Leinon ja Virtasen kautta julki, on käsitelty hänen kirjassaan.

– Tekstiviestit eivät kerro mitään perussuomalaisten puoluekokousta edeltävästä ajasta, mikä on asioita tarkasteltaessa olennaista, Nurmi katsoo.

– Kirjassani tapahtumien kulkua on myös suhteutettu muuhun paljon laajempaan lähdeaineistoon, hän jatkaa.

”Minä en tiedä, mistä tämä on tullut.”

– En todellakaan. Minä en tiedä, mistä tämä on tullut, Matti Putkonen toteaa Demokraatille Petteri Leinon arviosta, jonka mukaan Putkonen itse olisi ollut pistämässä tarinaa liikkeelle siitä, että perussuomalaisista olisi irrottautumassa oma eduskuntaryhmänsä.

Putkosen mukaan Lauri Nurmi on haastatellut häntä vasta perussuomalaisten puoluekokouksessa ja kirjaansa varten.

Putkonen jatkaa kertomalla eräästä tapaamisesta 23.5. Siellä olivat läsnä hän itse, Virtanen ja Leino sekä Timo Soinin erityisavustaja Riikka Taivassalo ja työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen. Kokouksen pääaihe oli Putkosen mukaan puhua postilaista.

Tässä yhteydessä Matti Putkosen mukaan olisi hänen korviinsa tullut vihiä mahdollisista loikkauksista.

– Siinä yhteydessä nämä mainitsivat jotain tällaisesta, että jos Jussi (Halla-aho) valitaan, on mahdollisesti loikkaamassa ihmisiä johonkin päin. Enemmän he puhuivat siitä, että kokoomus ei hyväksy Jussin valintaa.

Putkonen sanoo, ettei hän päässyt selville siitä, oliko kyse siitä, että oma puolue olisi ollut perusteilla vai oliko kyse loikkauksista muihin eduskuntapuolueisiin.

”Nätti vaihdos.”

Putkosen mukaan hän ei edes uskonut loikkauspuheisiin. Hän kertoo puhuneensa asiasta myös puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalolle (ps.).

– Arvioimme mitä se voi olla, emme ottaneet sitä tosissamme.

Putkonen kertoo myös keskustelleensa puheenjohtajakisan kärkikaksikon Jussi Halla-aho, Sampo Terho kanssa siitä, että jos jompikumpi valitaan, voittanut osapuoli huomioi myös hävinneen ehdokkaan niin, että puolueen yhtenäisyys säilyy. Putkosen mukaan molemmat ilmoittivat reilusti, että antavat tukensa valitulle johdolle.

– Jussillahan (Halla-aho) olikin ajatus, että ei Timoa (Soini) heti heitetä vaan noin puolen vuoden sisällä nätti vaihdos, jossa Sampo Terho olisi noussut ulkoministeriksi, Putkonen sanoo.

Tänään tapahtumien kulusta Demokraatille lausui oman näkemyksensä myös sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo. Hänen mielestään Ilta-Sanomien uutisessaan esiintuomat Leinon ja Virtasen tekstiviestit osoittavat, että ennakkosuunnitelmaa uuden puolueen perustamisesta ei ollut. Elon näkemykset voi lukea tästä linkistä.

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta