”Myös palkankorotuksia tarvitaan” – SAK esittää korotusvaraa koulutusta ja tutkimusta tukemalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toivoo hallituksen kiinnittävän syksyn budjettineuvotteluissa huomiota palkansaajien ostovoimaan.

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (tukuseto) tänään julkaisema raportti kertoo palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman kasvavan tänä vuonna, mutta kääntyvän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan laskuun jo ensi vuonna.

– Kilpailukykysopimuksen sosiaaliturvamaksusiirtoja on tasapainotettava palkansaajille verotuksessa, Kaukoranta sanoo.

Ostovoimaa ei voi kuitenkaan hänen mukaansa perustua pelkästään veronkevennyksiin. Myös palkankorotuksia tarvitaan.

– Palkankorotusvara syntyy tuottavuuden kasvusta. Sitä kannattaisikin vauhdittaa budjettiriihessä panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen.

Vahva vienti luo pohjaa työllisyyden ja palkkojen kestävälle kasvulle.

Tukuseton raportti osoittaa Suomen kustannuskilpailukyvyn paranevan selvästi suhteessa muuhun euroalueeseen. Paranemiseen ovat vaikuttaneet työvoimakustannuksia pienentänyt kilpailukykysopimus ja kiihtyvä tuottavuuskehitys.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vienti kasvaa lähes viisi prosenttia tänä vuonna. Viennin kasvun se ennakoi jatkuvan vajaan neljän prosentin vauhtia vuosina 2018–2019.

– Vahva vienti luo pohjaa työllisyyden ja palkkojen kestävälle kasvulle, Kaukoranta toteaa.

– Työllisyyden paraneminen tukee ostovoimaa ja tuottavuuden paraneminen on puolestaan kestävän talouskasvun perusta.

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta laatii taloudellisia selvityksiä ja laskelmia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja sekä päätöksentekoa varten.

Valtioneuvoston kanslian asettamassa toimikunnassa on edustajia muun muassa SAK:sta ja muista työmarkkinajärjestöistä sekä valtiovarainministeriöstä.

Finanssikriisi romahdutti innovaatiot – Akava vaatii 6 miljardin yritystukiin uutta suuntaa

Kuva: Thinkstock

Parlamentaarinen yritystukityöryhmä laatii parhaillaan tiekarttaa yritystukien uudistamiseksi. Korkeastikoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava vaatii, että yhteensä noin kuuden miljardin euron tukia suunnataan entistä enemmän yritysten uudistumiseen ja tuottavuuden kasvuun.

Suomen elinkeinorakenteen uudistuminen edellyttää Akavan mielestä sitä, että yritykset kehittävät nykyistä voimakkaammin uusia tuotteita ja palveluita maailmanmarkkinoille.

Järjestö on huolissaan siitä, että sekä julkiset että teollisuuden investoinnit innovaatioihin ovat laskeneet voimakkaasti finanssikriisin jälkeen.

– Suurin romahdus on tapahtunut elektroniikkateollisuudessa, mutta muillakaan toimialoilla kehitys ei ole ollut kovin mainittavaa, Tekniikan akateemiset TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa.

Innovaatiotoimintaan on löydettävä Akavan mielestä uutta rahoitusta jo vuoden 2019 budjetissa. Muun muassa Tekesin myöntämien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tukien määrä on laskenut yli 30 prosenttia reilussa viidessä vuodessa.

– Talouden uudistuminen edellyttää tuottavuuden kasvua lisääviä toimia, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder painottaa.

Hänen mukaansa yrityksiä on kannustettava kasvattamaan arvonlisäystä, tuottavuutta ja kansainvälistymään.

Akava laskee, että julkisten TKI-tukien palauttaminen vuoden 2011 tasolle vaatisi lisärahaa noin 200 miljoonaa euroa. Sen mielestä korotus voitaisiin hoitaa ainakin osittin yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla.

Innovaatiotukien tasokorotus voitaneen ainakin osittain rahoittaa yritystukiuudistuksesta vapautuvilla varoilla. Jotta julkiset TKI-tuet yrityksille palautuisivat reaalisesti vuoden 2011 tasolle, tarvitaan noin 200 miljoonan euron lisäpanostus.

Akavan mukaan Suomessa on monimuotoista innovaatiotoimintaa erityisesti teknologian, metsän, biotuotteiden, kemian ja palveluiden saralla.

Yritystukityöryhmän työn on määrä valmistua helmikuussa. Kaksivaiheisesti toteutettavan uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.

Keskustelua aiheesta

”Emme hyväksy lapsiavioliittojakaan” – Kansanedustaja esittää ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kieltämistä kaikissa pohjoismaissa

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja ja pohjoismaiden neuvoston jäsen Mikko Kärnä (kesk.) esittää, että ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kiellettäisiin kaikissa pohjoismaissa. Kärnä kirjoittaa asiasta uusimmassa blogissaan

– Islannin parlamentti käsittelee esitystä asiasta parhaillaan ja mikäli esitys hyväksytään, tulee Islannista ensimmäinen Euroopan maa, jossa toimenpide on täysin kielletty. Islannin lakiesityksen mukaan nuorten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaaminen loukkaa heidän oikeuksiaan ja on ristiriidassa YK:n lasten oikeuksien julistuksen kanssa. Olen täysin samaa mieltä. 

Kärnä viittaa tekstissään Islannissa käsittelyssä olevaan lakiin, joka kieltäisi nuorten poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset. Tyttöjen ympärileikkaus on ollut maassa kiellettyä vuodesta 2005 lähtien, mutta poikien ympärileikkausta ei ole Islannissa kielletty.

Lakiesityksessä ympärileikkaus määritellään nuorten poikien oikeuksien loukkaukseksi, ja sitä esitetään mahdolliseksi vain terveydellisistä syistä. Esityksessä todetaan, että lapsen oikeuksien tulisi aina mennä edelle vanhempien oikeutta antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta. Laissa esitetään jopa kuuden vuoden rangaistuksia henkilölle, joka syyllistyy ”sukupuolielinten osittaiseen tai täysimittaiseen poistamiseen”.

Kärnä tuo kirjoituksessaan esiin, että esimerkiksi Suomen lääkäriliitto vastustaa kaikkia ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia.

– Tästäkin huolimatta Suomessa ympärileikataan vuosittain noin 2000 poikalasta. Sekulaarissa länsimaisessa valtiossa emme voi edetä uskontojen tai uskomusten ehdoilla. Jokaisella on oltava oikeus uskoa mihin haluaa, mutta jos tämä uskonto on ristiriidassa muiden oikeuksien kanssa, ei sellaista voida hyväksyä. Emme hyväksy lapsiavioliittojakaan, vaikka nekin ovat laillisia monissa islaminuskoisissa maissa uskonnon varjolla.

Suomessa alaikäisten poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia ei ole kielletty lailla.

Kärnä toteaa blogissaan, että aikoo tehdä asiasta aloitteen pohjoismaiden neuvostolle sen seuraavassa kokouksessa Reykjavikissa ensi huhtikuussa.

– Erityisesti Suomessa olemme hakeneet liikaa lainsäädännöllisiä vaikutteita pakon sanelemina Brysselistä vuoden 1995 jälkeen. Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä näen, että tässä asiassa kannattaisi tehdä historiallista pohjoismaista lainsäädäntötyötä sekä laatia yhdessä suositus pohjoismaiseksi lainsäädännöksi, jolla kielletään kaikki ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset. Tämä tukisi pohjoismaille ominaista sekulaaria perus- ja ihmisoikeusmyönteistä oikeusjärjestelmää, Kärnä huomauttaa.

Suomessa alaikäisten poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia ei ole toistaiseksi kielletty lailla, mutta sen katsotaan loukkaavan lapsen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta selviää. Tyttöjen ympärileikkaukset ovat Suomessa kielletty lailla.

Kaupan alan ylityökielto alkoi aamulla

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Palvelualojen ammattiliitto PAMin asettama kaupan alan ylityökielto astui voimaan tänä aamuna kello kuudelta. Se kieltää myös liukuvan työajan saldon kerryttämisen. Liukuvaa työaikaa tekevät eivät toisin sanoen kerrytä plussaldoaan tekemällä yli 7,5 tunnin mittaisia työpäiviä.

Kaupan alan neuvottelut katkesivat perjantaina. PAMin puheenjohtaja Ann Selinin mukaan neuvotteluissa kuitenkin edistyttiin.

– Yhteisymmärrys monesta asiasta oli jo olemassa ja kykenimme torjumaan työnantajien hurjimpia esityksiä. Olimme valmiita hyväksymään myös joitakin työnantajan esityksiä, joita he pitivät hyvin merkityksellisinä, Selin sanoi tiedotteessa.

PAM katsoo, että työnantajia edustavan Kaupan liiton palkkatarjous ei olisi turvannut alan työntekijöiden ansiotulojen kehitystä samassa tahdissa muiden alojen kanssa.

PAMin hallitus kokoontuu seuraavan kerran torstaina.

Selinin mukaan neuvotteluissa on ollut esillä useita asioita, jotka PAM olisi ollut valmis jättämään työpaikoilla paikallisesti sovittaviksi. Työnantajalle ne eivät kuitenkaan kelvanneet.

– Työnantajien yhteinen viesti on jo vuosikaudet ollut paikallisen sopimisen lisääminen. Nyt asian oikea olemus alkaa paljastua: kysymys ei ole niinkään paikallisesti asioiden neuvottelemisesta ja sopimisesta, vaan siitä, että työnantaja saa vallan määrätä, Selin moitti.

Kaupan työehtosopimus koskee noin 250 000:tä työntekijää myymälöissä, kaupan konttoreissa ja varastoissa.

Keskustelua aiheesta

Jälleen uusi lakkovaroitus – tällä kertaa opetusalalle

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten henkilöstöä edustavat ay-järjestöt ovat jättäneet sunnuntai-iltana lakkovaroituksen.

Yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopimuksen uusista ehdoista on neuvoteltu marraskuusta lähtien.

Neuvottelut päättyivät kuitenkin Sunnuntai-iltana lakkovaroitukseen, jonka antoivat Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY.

Lakon on ilmoitettu alkavan 5.3. klo 00.01 ja päättyvän 9.3. klo 23.59.

Yksityinen opetusala ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet sopimuksettomassa tilassa 1. helmikuuta alkaen.

Lakkoon olisivat menossa muun muassa Ammattiopisto Spesia Oy:n Järvenpään ja Turun toimipisteet, Axxell Utbildning Ab:n kaikki toimipisteet, Hyria Koulutus Oy:n kaikki toimipisteet, Orton Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopiston kaikki toimipisteet sekä Suomen Diakoniaopisto – SDO Oy:n Helsingin ja Lahden toimipisteet.

Kauppalehti kertoo, että neuvottelut eivät ammattiliittojen mukaan etene, koska alan työnantajia edustava Sivistystyönantajat on kieltäytynyt antamasta kohtuullista tarjousta palkankorotuksista. OAJ:n, JHL:n ja JYTYn tavoitteena on ollut niin sanottua yleistä linjaa vastaavat palkankorotkset, mutta Kauppalehden uutisesta selviää, että työnantajan tarjous on ollut tähän saakka merkittävästi tämän alle.

Sivistystyönantajat puolestaan kertoo tiedotteessaan, että tekstikysymyksissä on saavutettu neuvottelujen aikana etenemistä. Järjestö pitää erittäin valitettavana, että palkansaajapuoli on päätynyt lakkovaroituksen antamiseen.

– Suurin erimielisyys koskee palkankorotusten tasoa. Valtion säästötoimet ovat koskettaneet kaikkia koulutuksen järjestäjiä. Tästä johtuen enemmistö oppilaitoksista ei kykene vastaamaan nouseviin kustannuksiin, ilman että se vaikuttaa niiden perustoimintaan, opetukseen, Sivistystyönantajat kertovat tiedotteessaan.

Lakkovaroituksia on tällä hetkellä annettu myös yksityisistä päiväkodeista, Helsingin yliopistolta sekä rahoitusalalta.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA