Tänä vuonna EU:n kansalaisten näkemyksiä unionin kehittämiseksi on haarukoitu EU:n yhteisessä tulevaisuuskonferenssissä. Marin puhui tänään Eurooppa olemme me -tapahtumassa Tampereella, jossa on käyty keskustelua, mihin asioihin Suomen pitäisi keskittyä EU-politiikassa.

– Lupaan, että hallitus ja sen edustajat vievät keskustelussa esille nousseita ajatuksia eteenpäin – paitsi EU:n tulevaisuuskonferenssin puitteissa, myös suoraan tulevalle puheenjohtajavaltiolle Ranskalle ensi keväänä, hän totesi avauspuheessaan.

Suomen jäsenyydelle on tutkitusti kansalaisten vankka tuki. Marin huomautti, että EU-politiikasta keskusteleminen ei kuitenkaan aina ole helppoa.

Hänen mielestään demokratian toteutumiseksi on tärkeä hakea jatkuvasti uusia muotoja ja keinoja, joiden myötä kansalaisilla on mahdollisuus käyttää ääntään. Tänä vuonna Eurooppa-keskustelua käydään aivan uudenlaisen yhteisen pöydän ääressä – EU:n yhteisessä tulevaisuuskonferenssissa.

Marinin mukaan valtioneuvosto on halunnut hyödyntää tämän mahdollisuuden, ja ennen kaikkea pyrkiä synnyttämään EU-keskustelua lähellä ihmisiä ja ihmisiä lähellä olevista asioista. Aktiiviseen ja avoimeen kansalaiskeskusteluun Suomessa on vahva perinne.

– Lähtökohta on luonteva, sillä Euroopan unioni on perustettu ennen kaikkea ihmisiä varten.

Suomalaisministerit ovat kiertäneet syksyn aikana eri puolilla maata kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta.

– Tulevaisuuskonferenssin ja sen tapahtumien keskiössä on, että keskustelut käydään aina rakentavassa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Kaikki näkemykset otetaan vastaan. Tapahtumista saadut kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa, Marin korosti.

Hän piti tärkeänä, että myös suomalaisten näkemysten on kuuluttava EU-tasolla, kun konferenssin loppuraporttia valmistellaan keväällä 2022. Suomessa järjestetyistä keskusteluista muodostetaan yhteenvedot, joiden turvin edustajamme välittävät suomalaisten näkemykset EU-tasolla eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) johdolla.

Syksyn mittaan pidetyissä ennakkotyöpajoissa ja tämän päivän keskustelussa pureudutaan ennen kaikkea ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Huoli tulevaisuudesta ja ilmaston kantokyvystä ovat läsnä työpajoista esiin nousseissa tuloksissa.

Marinin mielestä tämä on ymmärrettävää.

– Joudummehan lukemaan lähes päivittäin uutisia uusista sään ääri-ilmiöistä ja lisääntyvistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kysymys siitä, saammeko tehtyä riittävästi ilmastotoimia ajoissa, on varmasti monen huolena.

Pääministeri huomautti, että toisaalta nuoret ovat luottavaisia siihen, että oikeanlaisilla päätöksillä ilmastonmuutos saadaan ratkaistua.

– Myös minä luotan tähän, mutta se vaatii päätöksiä ja toimia.

Euroopan unioni on jo pitkään toiminut suunnannäyttäjänä kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa. Viime kesänä komissio teki esityksen ilmasto- ja energialainsäädännön 55-valmiuspaketista (Fit for 55), josta jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti parhaillaan neuvottelevat.

– Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii sekä systeemistä muutosta yhteiskunnan tasolla että käyttäytymisen muutosta yksilöiden toimissa. Poliittisilla päätöksillä mahdollistetaan systeemistä muutosta ja voidaan kannustaa yksilöiden käyttäytymisen muutokseen, Marin totesi.

Hän arvioi, että energiajärjestelmän muutoksessa Suomi on jo pitkällä, kun viime vuonna jo 85 % sähköntuotannosta ja 65 % kokonaisenergiankulutuksesta oli hiilineutraalia. Samanlainen järjestelmämurros on meneillään teollisuudessa ja liikenteessä. Näitä muutoksia EU-tason lainsäädäntö vauhdittaa.

– On hyvä huomata, että murrokset tapahtuvat usein vähittäisen muutoksen sijaan hyppäyksittäin. Esimerkiksi Suomen polku kohti 2035 hiilineutraalisuustavoitetta etenee vauhdikkaasti siinä vaiheessa, kun Helsingin energiayhtiö Helen luopuu hiilivoimasta vuonna 2023 ja 2024 ja kun SSAB:n Raahen tehdas siirtyy terästuotannossa vetypelkistykseen 2030-luvulla.

Marinin mukaan vaaditaan isoja investointeja ja sijoituksia hankkeisiin, jotka mahdollistavat vihreän siirtymän.

– Julkinen raha ei tähän yksin riitä, yksityiset sijoittajat on saatava mukaan ja hankkeiden on oltava sen vuoksi myös taloudellisesti houkuttelevia. Tässä kiristyvä, selkeä lainsäädäntö ja sitovat ilmastotavoitteet toimivat kannustimina.

Marin painotti, että jokaisen henkilökohtaisilla valinnoilla erityisesti liikkumisessa, syömisessä ja kuluttamisessa on merkitystä pienempien purojen tyrehdyttämisessä.

– Yksilön valinnat ohjaavat sekä politiikkaa että markkinoita oikeaan suuntaan: markkinat tuottavat innovaatioita kysynnän mukaan ja poliittiset päätöksentekijät kuuntelevat herkällä korvalla kansalaisten tahtoa yhteiskunnan tulevasta suunnasta.

Pääministeri korosti nuorten keskeistä tehtävää osana kokonaisuutta.

– Nuoret ovat viime vuosina ottaneet aktiivisen ja tärkeän roolin yhteiskunnan herättelijöinä ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyydestä. Tästä haluan kiittää, sillä nuorten aktiivisuudella on merkitystä myös sille, miten rohkeasti uskallamme päättäjinä asiassa toimia.