Vuoden 2023 bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jää vaisuksi ja taantuman riski on kohonnut. Työllisyyden nopea kasvu taittuu ja kotitalouksien ostovoima kehittyy heikosti. Kotitalouksien luottamus omaan talouteen on laskenut mittaushistorian heikoimmalle tasolle.”

Valtiovarainministeriön tiedote valtiovarainministeri Annika Saarikon ehdotuksesta valtion vuoden 2023 talousarvioksi on synkeän kuuloinen, vaikka ehdotus on otsikoitu optimismia valaen: “Luomme luottamusta, turvaamme tulevaa”.

Rahaministeri esitteli ehdotusta medialle torstaina iltapäivällä.

Budjettiehdotuksen loppusumma on noin 79,5 miljardia euroa. Määrärahatasoa nostaa erityisesti sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta valtion rahoittamien hyvinvointialueiden vastuulle. Lisäksi menotasoa korottavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset.

Ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2022 budjetoidusta noin 2,5 miljardia euroa.

Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon euroa vuoden 2023 lopussa.

SAARIKKO esitteli myös täsmätoimia hintojen nousun vaikutusten hillitsemiseksi. Niiden mukana on esitys hallitukselle ylimääräisestä lapsilisästä vielä tälle vuodelle.

– Tuon keskusteluun jo tälle vuodelle päätettäväksi ylimääräisen lapsilisän maksatuksen suomalaisille perheille. Tuo ylimääräinen lapsilisä maksettaisiin joulukuussa käytännössä tuplalapsilisänä.

Saarikko perusteli sen maksamista myös suurituloisille.

– Lapsilisä, historiallinen ja hieno osa suomalaista sosiaaliturvaa, on luotu aikoinaan ennen kaikkea tasaamaan eroja perheellisten ja perheettömien suomalaisten välillä ja myös tiedämme, että pienten lasten arjessa tulot ovat kaikkein tiukimmilla. Siihen elämänvaiheeseen liittyy paljon paineita asuntovelasta lasten harrastamiseen.

– Meidän järjestelmämme lapsilisän osalta on nk. universaali. Se koskettaa kaikkia lapsiperheitä. Tämän hallituskauden aikana on tehty jo erilliskorotus yhden vanhemman perheisiin, siis yksinhuoltajakorotus, ja monilapsisiin perheisiin. Siksi katsoin arvovalintana, että tämä esitys koskettaisi nyt kaikkia suomalaisia lapsiperheitä. Se on kertaluontoinen, se ei kasvata ja lisää meille uutta velkaa, se on varmastikin jostakin muusta pois, mutta arvioin, että näiden koronavuosien jälkeen satsaus lapsiin ja nuoriin olisi tältä maalta paikallaan.

Valtaosaan etuuksista tehdään hintojen nousua vastaava korotus vuodenvaihteessa. Matkakuluvähennyksen tavanomaista suurempaa 8 400 euron enimmäismäärää jatketaan ensi vuonna, ja jakeluvelvoitteen alentaminen 7,5 prosenttiyksiköllä jatkuu myös ensi vuonna.

Saarikko kertoi, että sähkön hinnan alentamisesta toteutetaan ripeä selvitys budjettiriiheen mennessä.

Saarikko suhtautuu varauksella isoihin veronkevennyksiin

Ansiotulojen verotukseen VM ei päätynyt esittämään kevennystä. Saarikko sanoi jo keskiviikkona toimittajille, että isoihin veronkevennyksiin hän suhtautuu varauksellisesti.

-  Jätämme tuon harkintaan ja seuraamme tarkkaan talouden kehitystä. Saamme käyttöömme lähiviikkoina uusimmat ennusteet talouden tilanteesta. Saamme myös lisää tietoa, minkälaisissa tunnelmissa palkkaratkaisuja eri liitoissa ja eri tahoilla valmistellaan, hän sanoi.

Saarikko on linjannut jo aiemmin, että näkee selvän kytkyn palkkamaltilla ja työmarkkinaratkaisuilla. Hänen mukaansa ansiotuloverotuksen kevennys olisi mahdollista vain, jos voidaan olla varmoja, että työmarkkinajärjestöt sopivat järkevästä palkkaratkaisusta syksyllä. Hän on korostanut myös, että mahdollinen veronalennus kannattaisi toteuttaa vasta, jos taantuman uhka Suomessa suurenee.

Ansiotuloverojen mahdollisen kevennyksen mittakaavasta ja ajoituksesta on hänen mukaansa perusteltua keskustella koko hallituksen budjettiriihessä.

Polttoaineveroon valtiovarainministeriö ei myöskään esittänyt alennusta.

-  Emme voi olla varmoja, että se näkyisi bensatankeilla, Saarikko sanoi.

Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittely jatkuu 17.-19.8. ministeriökohtaisilla neuvotteluilla valtiovarainministeriössä.