– Tämä ei ole hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Työehdot on neuvoteltava kuntoon, sanooSTTK:laisen ammattiliitto Pron Karri Lybeck.

Suomen puolustusvoimien tietoverkkoja puolustetaan nyt yrityksessä, jossa työskennellään ICT-alan työehtosopimuksen ehdoin. Puolustusvoimien tietoverkkoja ylläpitävät asiantuntijat ulkoistettiin puolustusvoimilta Suomen Turvallisuusverkko Oy:hyn vuonna 2015.

Noin 140 entistä virkamiestä siirtyi ICT-alan työehtosopimuksen piiriin tammikuun 2017 lopussa, kun virkaehtosopimuskausi päättyi.

Asiantuntijoille säädettiin erillislailla rikosoikeudellinen virkavastuu. Entisten virkamiesten piti siirtyä liikkeenluovutuksessa vanhoina työntekijöinä, mutta todellisuudessa työaika piteni ja lomapäivät vähenivät. Lisätöitä ei kompensoitu mitenkään, joten tosiasiassa asiantuntijoiden ansiot pienenivät.

– Turvallisuustyötä tekevät eivät kuitenkaan näe palkkakuitissa tai työehtojen heikennyksessä mitään merkkejä arvostuksesta.

Suomen Turvallisuusverkko Oy kuuluu valtion kokonaan omistamaan Erillisverkko-konserniin, jonka omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Suomen Turvallisuusverkko Oy on korkean varautumisen verkko-operaattori, joka varmistaa turvallisuusviranomaisten ja valtion ylimmän johdon viestintää kaikissa tilanteissa. ”Teemme työtä, jolla on suuri merkitys koko yhteiskunnalle”, yritys kertoo verkkosivuillaan.

Pron Lybeckin mukaan henkilöstö kokee, että sitoutumista merkitykselliseen työhön ja työnantajaan on käytetty väärin.

Nyt työnantaja yrittää painostaa turvallisuusverkkojen asiantuntijoita allekirjoittamaan uusia, entistä heikompia työsopimuksia.

– Miksi ihmeessä? Vanhat työsopimukset ovat vanhoina työntekijöinä siirtyneillä voimassa, muistuttaa sopimusalavastaava Lybeck.

Henkilöstöä korventaa lisäksi se, että samaan aikaan vastaavissa ulkoistus- ja muutostilanteissa työehtoihin ei ole kajottu.

Lybeckin mukaan töitä tehdään täysillä ja asiantuntijoille on tullut uusia tehtäviä vanhojen lisäksi. Aiemmin asiantuntijat tekivät vain puolustusvoimien töitä, nyt töitä tehdään kaikille valtion turvallisuusviranomaisille, jotka on määritelty yrityksen asiakkaiksi laissa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta.

Turvallisuusverkkojen asiakkaita ovat muun muassa puolustusvoimat, poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveyssektori, Hätäkeskuslaitos, Rajavartiolaitos, valtion ja kuntien toimijat sekä huoltovarmuuskriittiset yritykset.

Yrityksellä on myös varautumisvelvollisuus, jota ei muilla yksityisillä yrityksillä ole. Henkilöstön velvollisuus on kouluttaa häiriötilanteessa viranomaisia.

Turvallisuusverkkojen ulkoistushankkeessa määriteltiin aikanaan sovellettavaksi ICT-alan työehtosopimus, jonka neuvottelee Pro, mutta Pron edustajia ei pyydetty mukaan.

Valtiovarainministeriön julkaisemasta Henkilöstön asema turvallisuusverkkotoiminnassa -raportista 17/2013 käy ilmi, että neuvotteluissa ei ole ollut lainkaan työntekijäpuolen edustusta vastaanottavasta yrityksestä.

Pron sopimusalavastaava on yhdessä henkilöstön kanssa pyrkinyt neuvottelemaan ehdoista vuonna 2016 ja uudestaan vuonna 2017, kun virkaehtosopimus loppui ja ICT-alan työehtosopimus tuli voimaan Suomen turvallisuusverkoissa.

-Hyvin poikkeuksellista on, että asiasta ei suostuta edes tulemaan neuvottelupöytään tai käsittelemään asiaa millään tavalla, Karri Lybeck toteaa.

Kun normaaleja neuvottelusuhteita ei ole edes työehtosopimuksen soveltamisesta, jokainen työtehtävä arvioidaan yksittäistapauksena työnantajan ja toimihenkilöiden kesken.

– Tähän asti tapaukset ovat päätyneet erimieliseksi ja mahdollisesti aina oikeuteen asti, jatkaa Lybeck.

Valtiolla on menossa parhaillaan paljon muitakin vastaavia ulkoistuksia esimerkiksi soteen ja työvoimahallinnon uudistamiseen liittyen.

– Asiat kannattaa ottaa neuvottelupöytään ajoissa. Näihin kannattaa tarttua liittojen ja luottamusmiesten etukäteen, ettei käy kuten Turvallisuusverkoissa.