Selvityksen mukaan hallituksen mallissa sote-yritysten ulkopuolinen valvonta vähenisi ja omavalvonnan rooli kasvaisi. Heikko omavalvonta on juuri julkisuudessa esiin olleissa tapauksissa johtanut katastrofaalisiin tuloksiin vanhustenhoidossa.

Hallituksen mallissa yksityisten yritysten tuottamien sote-palveluiden osuus kasvaisi. Sote-uudistuksen tuottajalain perusteluissa todetaan, että ”valvontaan käytettäviä resursseja ei ole kuitenkaan mahdollista lisätä yksityisten palvelujen määrän kasvua vastaavasti.”

– Niinpä laissa asetettaisiin yrityksille omavalvontavelvoite ja lähdetään siitä, että ”palvelujen valvonnassa korostuisi palvelun tuottajan oma vastuu”, selvityksessä todetaan.

– Nyt julki tulleiden kaltaisissa tapauksissa, joissa yritykset ovat tarkoituksellisesti toimineet alle normien ja sopimusehtojen, luottamukseen ja omavalvontaan perustuva järjestelmä taas olisi selkeästi vielä nykyistä heikompi, selvitys huomauttaakin.

Selvitys toteaa myös, että hallituksen sote-mallissa julkinen järjestäjätaho on heikko. Se ei voisi itse päättää tuotannon järjestämisen tavoista.

Viellä tällä hetkellä kunta voi viime kädessä itse, miten palvelut järjestetään. Se voi päättää mitä palveluita se tuottaa itse ja mitä hankkii ulkoa ja millä tavalla ja millä ehdoin.

Hallituksen sote-mallissa sote-palvelut on pakko avata kilpailulle laissa määritellyin ehdoin, eikä maakunta järjestäjätahona voi enää valita toimintatapojaan suhteessa yksityisiin palveluntarjoajiin. Tämä tekee SDP:n selvityksen mukaan maakunnasta heikon suhteessa yksityisiin yrityksiin.

Kolmanneksi selvitys katsoo, että valinnanvapausmalli pakottaa leikkaamaan sote-palveluista, koska se lisää tuotannon kustannuksia samaan aikaan kun rahoitusta vähennetään. 

Lainsäädännön mukaan maakunnan liikelaitoksen sote-keskusten tulee pärjätä kapitaatiomaksuilla. Tämän vuoksi maakunta joutuu asettamaan hintatason omien sote-keskustensa kustannusten mukaan. Mikäli yksityiset sote-keskukset onnistuvat toimimaan tehokkaammin, se ei tuo säästöä julkiselle, vaan ainoastaan voittoja yksityisille, SDP:n selvitys uskoo.

Kun sote-resursseja ollaan vieläpä vähentämässä, joudutaan valinnanvapausjärjestelmän vaatimat lisäresurssit ottamaan muista sote-palveluista. Tällöin vanhusten hoivapalveluiden kaltaiset kohteet ovat todennäköisimmin leikkauslistalla. SDP:stä arvioidaan, että leikkaukset voisivat olla miljarditasoa.

Selvityksen mukaan valinnanvapausmalli ohjaa käytettävissä olevia resursseja vähemmän palveluita tarvitsevien hoitoon. Järjestelmän mahdollisista hyvistä puolista hyötyisivät lähinnä ne, joilla on kykyjä ja resursseja valikoida ja kilpailuttaa palveluntuottajia.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman toteaa Demokraatille SDP:n tekemän selvityksen osoittavan, että vaikutukset vanhustenhoitoon ovat täysin päinvastaiset kuin hallituksesta käsin on annettu ymmärtää.

– Vähiten valinnanvapaudesta hyötyvät heikoimmat, he, jotka ovat esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa, Lindtman tiivistää.

Lindtman ei halua lähteä spekuloimaan, miten tällä hetkellä perustuslakivaliokunnassa olevalle sote-uudistukselle käy.

Hän toistaa SDP:n kannan, jonka mukaan uudistus pitäisi toteuttaa parlamentaarisesti. Lindtman viittaa puheenjohtaja Antti Rinteen puhuneen ”modernista komiteatyöstä”.

Lindtman muistuttaa, että eduskunnassa on laaja yksimielisyys siitä, että sote-uudistus tarvitsee laajat hartiat, ongelma on hallituksen laaja maakuntamalli ja markkinamallin koplaaminen siihen. SDP:llä on sotea varten oma mallinsa, aluekuntamalli.

– Näin isossa uudistuksessa pitäisi löytää yhteistyö ohi hallitus- ja oppositiorajojen.

Lindtman painottaa, että viimeistään nyt keskustelu vanhusten hoivasta on tuonut kaikkien silmille sen, mikä markkinamallin vaikutus on. Hallituksen sote-mallin myötä ongelmat vain pahenisivat.