Mykkänen sanoi puheessaan, että Suomi on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin sekä EU-päätösten ja kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon.

Hänen mukaansa Suomi on nopeasti irtautumassa fossiilisen energian laajamittaisesta käytöstä siten, että kilpailukyky säilyy.

– Hiilinielun vahvistaminen on myös tärkeä työkalu ilmastotyössä, mutta pääpainoarvon tulee olla päästöjen vähentämisessä mahdollisimman teknologianeutraalisti. On etsittävä tasapaino, jossa ilmasto- ja luontotoimia edistetään niin, että muutokset koetaan oikeudenmukaisiksi, Mykkänen sanoi.

Mykkänen sanoi, että ilmastopolitiikan tilannekuva tarkentuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa, ja hallitus esittää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi.

– Taakanjakosektorilla Suomen EU-velvoite on kova pitkien etäisyyksien ja hitaasti uusiutuvan autokannan maassa, jossa on välttämätöntä pitää huolta myös huoltovarmuudesta. Ilmastotoimet on sovitettava yhteen ihmisten arjen kanssa niin, että ne ovat sosiaalisesti hyväksyttävissä.

Hallitus ottaa EU-direktiivin mukaisen polttoainejakelijoiden päästökaupan käyttöön vuonna 2027.

HALLITUSPUOLUE kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa käytti kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.

Talvitien mukaan Orpon hallitus vaalii ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta ja on sitoutunut ilmastolakiin.

– Luomme puhtaan talouden kasvua kotimaassa ja syrjäytämme saastuttavia ratkaisuja maailmalla teknologian viennin kautta. Tämä tarkoittaa myös lisää työtä, kun suomalaisyritysten tuottamia uusia puhtaampia ratkaisuja viedään maailmalle, Talvitie sanoi tiedotteensa mukaan.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansaedustaja Petri Huru. Hurun mukaan oppositio pyrkii antamaan täysin virheellistä kuvaa, aivan kuin hallitus ei huolehtisi ympäristöstä lainkaan.

– Näin ei ole asian laita. Suomen puhdas luonto, metsät, vedet ja ilma kuuluvat meille kaikille suomalaisille. Huolenpito niistä kuuluu niin ikään meille ihan jokaiselle, myös jokaiselle puolueelle, Huru sanoi perussuomalaisten tiedotteen mukaan.

– Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa pitää huolta ympäristöstä. Kirkasotsaisuus ja aivan liian kireiden ilmastotavoitteiden perässä juokseminen ideologian sokeuttamana, hinnalla millä hyvänsä ja vaikutuksilla millä tahansa, ei ole se linja, miten perussuomalaiset haluavat Suomen ilmastopolitiikkaa hoitaa, hän sanoi.

Hurun mielestä ”vihervasemmiston välikysymyksestä huokuu pessimismi ja epäluottamus suomalaisten luontosuhdetta kohtaan”.

– Tällaisen hengen luominen ja kansalaisten, yritysten sekä esimerkiksi kotimaista ruokaa tuottavien ihmisten syyllistäminen, on jotain sellaista, mitä me perussuomalaiset emme voi ymmärtää. Teollisuuden kilpailukyky, yritysten toimintaedellytykset ja kansalaisten arjen sujuvuus ja elämän edellytysten kohtuuhintaisuus eivät ole asioita, mitä me olisimme valmiita uhraamaan ilmastotoimien alttarille, hän sanoi tiedotteen mukaan.

KRISTILISDEMOKRAATTIEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi välikysymyskeskustelussa käyttämässää ryhmäpuheenvuorossa, että yhteiskunnallisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteita ei voi viedä eteenpäin irrallaan ihmisten perustarpeista ja elinkeinoelämän kilpailukyvystä.

– Päätöksenteossa on etsittävä tasapainoa yhteiskunnallisen kestävyyden eri osa-alueiden välillä, Östman totesi.

Hallituspuolueista RKP:n ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Ollikainen.

– RKP:n ja hallituksen linja on selvä. Noudatamme Pariisin ilmastosopimusta ja olemme sitoutuneet ilmastolakiin ja tavoitteeseen hiilineutraaliuden saavuttamisesta viimeistään vuonna 2035. Tilanne on silti haastava, koska uusien tutkimustulosten mukaan maamme hiilinielut eivät ole niin suuria kuin mitä olemme aiemmin arvioineet. Siksi meidän on nopeasti löydettävä ratkaisuja. Sen takia hallitus on sopinut energia- ja ilmastostrategian valmistelemisesta ja päästövelan lyhentämisohjelman laatimisesta, Ollikainen sanoi.