Näin Lontoon hyökkäykseen on reagoitu – Macron: ”Ranska on enemmän kuin koskaan Britannian tukena”

Kuva: Lehtikuva
Emmanuel Macron ja useat valtionjohtajat ovat osoittaneet tukea Britannialle.

Lontoossa ainakin 48 ihmistä on haavoittunut eilisissä veriteoissa, kertovat pelastusviranomaiset. Lisäksi paikan päällä on hoidettu runsaasti lieviä vammoja saaneita.

Kolmen hyökkääjän tekemissä iskuissa kuoli kuusi ihmistä. Poliisi ampui hyökkääjät. Hyökkääjät ajoivat ihmisten päälle autolla ja puukottivat heitä.

Näin Lontoon hyökkäykseen on reagoitu:

– Lontoon pormestari Sadiq Khan tiedotteessa: Tämä on tahallinen ja pelkurimainen hyökkäys viattomia lontoolaisia javierailijoita kohtaan, jotka olivat nauttimassa lauantai-illasta. Tällaiselle barbaariselle teolle ei ole mitään perusteluja.

– Ranskan presidentti Emmanuel Macron Twitterissä: Tämän uuden tragedian myötä Ranska on enemmän kuin koskaan Britannian tukena. Ajatukseni on uhrien ja heidän rakkaidensa luona.

– Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Twitterissä: Mitä tahansa Yhdysvallat voi tehdä auttaakseen Lontoossa ja Britanniassa, olemme siellä. OLEMME TEIDÄN KANSSANNE. JUMALAN SIUNAUSTA!

– Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Twitterissä: Olen järkyttynyt ja surullinen Lontoon uutisista. Tuomitsen hyökkäykset voimakkaasti. Ajatuksemme ovat niiden luona, joita hyökkäykset koskettavat.

– Ulkoministeri Timo Soini (ps.) ulkoministeriön Twitterissä: Surullisia uutisia Lontoosta. Tuomitsen voimakkaasti nämä pahantahtoiset iskut. Syvimmät osanottoni kaikille, joita isku koskettaa.

– Presidentti Sauli Niinistö: Suomi tuomitsee Lontoon järkyttävän iskun sekä kaiken terrorismin ja ääriliikehdinnän jyrkästi. Emme taivu emmekä turru toistuvienkaan terroritekojen edessä, sillä demokratia ja vapaus ovat vihaa vahvempia voimia.

Syyria syyttää Turkkia hallituksen joukkojen tulittamisesta – Turkki kuittaa varoituslaukauksina

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Omar Haj Kadour
Turkin tukemia syyrialaiskapinallisia 19. helmikuuta Salwahin kaupungissa alle 10 kilometrin päässä Syyrian ja Turkin rajasta.

Turkin joukot ovat tulittaneet Syyrian hallinnon joukkoja Afrinissa Syyrian pohjoisosassa, kertovat Syyrian valtiolliset tiedotusvälineet.

Turkin mukaan se on ampunut ”varoituslaukausia” Syyrian hallituksen joukkoja vastaan Afrinin alueella.

Aiemmin tänään Syyrian kurdit ilmoittivat Syyrian hallintoa tukevien joukkojen saapuneen Afrinin alueelle ja sijoittuvan Turkin vastaisen rajan tuntumaan.

Turkki käynnisti Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan suunnatun maa- ja ilmaoperaation viime kuussa.

Keskustelua aiheesta

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan – selvitysmies: Liki 17 miljardia euroa lisää 2030 mennessä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MICHAELA LINGE / FÖRVARSMAKTEN
Kaksi Ruotsin ja Suomen aluksista harjoituksen ensimmäisenä päivänä Ruotsin ja Suomen merivoimien yhteisessä Swefinex-2016 -harjoituksessa Gotlannin merialueilla toukokuussa 2016.

Ruotsin pitäisi kasvattaa puolustusmenojaan vuoteen 2030 yhteensä 168 miljardilla kruunulla (lähes 17 miljardilla eurolla), suosittelee puolustuksen tarpeita tutkinut selvitysmies.

Selvitysmies Ingemar Wahlberg arvioi, että jos puolustusmenot pysyvät nyt kaavaillulla tasollaan, tulee maan puolustuskyky heikentymään.

Nyt vuodelle 2020 on varattu noin 53 miljardia kruunua. Wahlberg esittää tämän päälle kolmivaiheista kehitysohjelmaa, jonka loppulaskuksi tulisi 168 miljardia. Loppusummaan ei ole laskettu mukaan henkilöstökuluja.

Lisäksi puolustusmäärärahojen jakoa pitäisi Wahlbergin mukaan painottaa uudelleen, jotta suorituskyvyn heikentymistä saataisiin hidastettua. Maavoimien puolella uusimista kaipaavat muun muassa panssarivaunut ja kuljetuskalusto, samoin kuin viestintä- ja johtamisjärjestelmät. Merivoimilla on useita aluksia, joiden tekninen ja operatiivinen elinaika on lähivuosina loppumassa. Myös ilmavoimien suorituskykyä on tarvetta parantaa.

Määrärahat pienenivät kylmän sodan jälkeen

Ruotsin puolustusmenot suhteessa bkt:hen ovat laskeneet tasaisesti kylmän sodan päättymisen ajoista lähtien, todetaan selvitysmiehen raportissa. 1990-luvun alussa taso oli 2,5 prosentin luokkaa, mutta tästä luvusta tultiin alas seuraavina vuosikymmeninä. 2010-luvulla lasku hidastui, ja nykyään luku on ollut 1 prosentin luokkaa. Nyt ehdotettu lisäys veisi määrärahat takaisin 2000-luvun alun tasolle.

Ruotsissa julkaistiin joulukuussa puolustusselonteko, jonka linjattiin, että Ruotsin pitäisi kyetä puolustamaan itseään itsenäisesti kolmen kuukauden ajan.

– Lähtökohta on, että puolustusvoimien tulee kyetä kohtamaan suorituskykyisen vastustajan toimeenpanema aseellinen hyökkäys, Wahlberg sanoi.

Hän ei ottanut kantaa siihen, riittävätkö nyt ehdotetut muutokset takaamaan tämän.

– Se riippuu siitä, miltä hyökkäys näyttää. En osaa sanoa, onko kysymys kolmesta kuukaudesta vai viikosta, hän sanoi.
Suorituskyky paranisi kuitenkin tuntuvasti, jos ehdotetut toimet toteutuvat, hän sanoi.

Keskustelua aiheesta

”Kaikkiaan 26 tapausta on tullut julki” – Oxfam tutkii lukuisia uusia epäilyjä epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam tutkii 26:ta uutta epäilyä epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä. Tapaukset ovat tulleet ilmi sen jälkeen kun brittilehti The Times paljasti pari viikkoa sitten, että järjestön työntekijät olivat ostaneet seksiä Haitilla vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen.

Epäillyistä tapauksista 16:n kerrotaan tapahtuneen Oxfamin kansainvälisissä toiminnoissa.

Oxfamin pääjohtajan Mark Goldringin mukaan järjestössä toivotaan, että ihmiset paljastavat kaikki tietonsa mahdollisesta epäsopivasta seksuaalisesta käyttäytymisestä järjestössä.

– Kaikkiaan 26 tapausta on tullut julki. Osa niistä on tapahtunut äskettäin, osa taas kauan sitten, Goldring sanoi parlamentaariselle komitealle, jonka kuultavana hän kävi tiistaina Lontoossa.

Goldring pahoitteli komitealle Oxfamissa paljastuneita epäsopivan käyttäytymisen tapauksia.

Hyväntekeväisyysjärjestö on erottanut neljä työntekijäänsä epäsopivan käyttäytymisen vuoksi, minkä lisäksi kolme työntekijää on itse eronnut järjestön palveluksesta.

SPD:n 460 000 jäsentä ratkaisevat miten Saksan hallitussovussa käy – jäsenäänestys käynnistyi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksan sosiaalidemokraattinen SPD-puolue käynnisti tiistaina jäsenäänestyksen lähtemisestä hallitukseen yhdessä liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa.

SPD:n 460 000 jäsentä voivat ottaa kantaa hallitukseen menoon postitse tai netin välityksellä. SPD:n johto toivoo puolueen jäsenkunnan hyväksyvän pitkällisten hallitusneuvottelujen tuloksen, mutta etenkin puolueen nuorison ja vasemmistosiiven keskuudessa on vastustusta niin sanotulle suurelle koalitiolle.

Jäsenäänestyksen tuloksesta kerrotaan sunnuntaina 4. maaliskuuta.

Jos SPD:n jäsenet asettuvat äänestyksessä vastustamaan suurta koalitiota, saattaa se merkitä pikaisesti järjestettäviä uusia vaaleja ja mahdollisesti myös Angela Merkelin 12 vuotta jatkuneen valtakauden päättymistä.

Uudet vaalit eivät ole myöskään SPD:lle houkutteleva vaihtoehto, sillä puolueen suosio on rypenyt viime aikoina pohjamudissa.

Syyskuussa järjestetyissä vaaleissa SPD sai vain 20,5 prosenttia annetuista äänistä, mikä on puolueen kehnoin vaalitulos toisen maailmansodan jälkeen. Puolueen tilannetta ei helpota maanantaina julkistettu mielipidekysely, jossa SPD jäi 15,5 prosentin kannatuksellaan ensimmäistä kertaa maahanmuuttovastaisen AfD-puolueen taakse.

Puolueen turbulentin tilanteen kypsyttämä puheenjohtaja Martin Schulz erosi viime viikolla tehtävästään oltuaan puheenjohtajana vain vajaan vuoden.

SPD:n ja CDU:n kokemat vaikeudet ovat innoittaneet saksalaismedian puhumaan suurten puolueiden ajan lopusta. Der Spiegel -lehden mukaan muutos heijastelee yhteiskunnan sirpaloitumista, individualismin lisääntymistä, perinteisten sosio-ekonomisten ryhmien hajoamista ja sosiaalisen median esiinmarssia.

Juttua päivitetty klo 15:48.

Lähes seitsemän vuotta sitten Utøyalla surmattiin kymmeniä nuoria – nyt ensi-iltansa sai elokuva Utøya 22. juli

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Erik Poppe.

22. heinäkuuta 2011. Kyseinen päivämäärä on norjalaisille murheen murtama. Lähes seitsemän vuotta sitten tuona päivänä Anders Breivik avasi tulen Utøyan saarella, jossa oli käynnissä Norjan työväenpuolueen nuorten kokousleiri. 69 ihmistä sai surmansa, pääosa heistä oli nuoria.

Aikaisemmin samana päivänä Breivik räjäytti pommin Oslon keskustassa surmaten kahdeksan ja haavoittaen yli 200.

Nyt ohjaaja Erik Poppe ja käsikirjoittajat Anna Bache-Wiigin sekä Siv Rajendram Eliassenin ovat tehneet kyseisen päivän traagisista tapahtumista elokuvan, joka sai ensi-iltansa maanantaina Berlinale-elokuvafestivaalilla Saksassa.

Elokuvan nimi on Utøya 22. juli, suomennettuna Utøya 22. heinäkuuta.

Uhrien vanhempien ja sisarusten ei tarvitse miettiä onko kyseessä lapseni, veljeni tai siskoni.

Ohjaaja Poppe myönsi elokuvan ensinäytöksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että jotkut ovat pitäneet elokuvan ajankohtaa liian aikaisena.

– Sanoisin itse, että jos elokuvan katsominen ei satuta, se on tehty liian myöhään. Joten toteaisin, että elokuva on varmasti hyvin rankka kokemus, mutta se on myös osa tapahtumista selviämistä, Poppe sanoi Reutersin uutisen mukaan.

Hän kertoi tiedotustilaisuudessa, että elokuva on fiktio eettisistä syistä.

– Näin uhrien vanhempien ja sisarusten ei tarvitse miettiä onko kyseessä lapseni, veljeni tai siskoni.

Elokuvassa näyttelee pääosin amatöörinäyttelijöitä. Poppe kertoi, että kuvauspaikalla oli mukana psykologeja tukemassa näyttelijöitä sekä paikallisia asukkaita.

– Kun katsoo ympäriinsä Euroopassa, missä uusfasismi kasvattaa suosiotaan päivästä toiseen, meidän tulee muistaa mitä tapahtui kyseisellä saarella, miltä äärioikeistolainen terrorismi näyttää, Poppe perusteli elokuvan tärkeyttä.

Utøyalta selvinnyt Ingrid Marie Vaag Endrerud kertoi puolestaan tiedotustilaisuudessa elokuvan tarinan olevan sellainen, jonka moni norjalainen kokee mahdottomaksi kertoa.

– Kun yritän selittää mitä koin, kykenen puhumaan siitä vain suurpiirteisesti. Elokuva puolestaan voi kertoa tarinan siten, miten siihen ei pystytä kirjoittamalla tai puhumalla, hän totesi.

– Tapahtumat olivat vihaa sen puhtaassa muodossa. Yhteiskuntana meidän tulee taistella sitä vastaan.

Elokuva on haluttu kuvata nuorten näkökulmasta.

Elokuva on haluttu kuvata nuorten näkökulmasta, Episodin artikkelista selviää. Iskujen tekijän nimeä ei elokuvassa mainita lainkaan ja hänet näytetään vain muutamaan otteeseen etäällä olevana tummana hahmona.

– Kun Norjassa puhutaan aiheesta, puhe koskee yleensä esimerkiksi iskun tekijää, tämän oikeuskäsittelyä, vahinkojen korjaamista tai muistomerkin rakentamista. Vuosien aikana muisto itse tapahtumista on tuntunut hälvenevän, Poppe puolestaan totesi Helsingin sanomien mukaan.

– Utøyan saarelta selvinneet ihmiset ja heidän vanhempansa, joiden kanssa olen keskustellut, ovat olleet siitä huolissaan.

Elokuvan Suomen levityksestä ei ole vielä tietoa.