Pöysti pitää kuitenkin tärkeää, että perustuslakivaliokunta arvioi vielä huolellisesti esityksen.

Sovittelijan olisi hallituksen esityksen mukaan kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.

Oikeuskanslerin mukaan hallituksen esitys avaa Suomessa uudenlaisen lainsäädäntökäytännön, jota ei ole aikaisemmin myöskään perustuslakivaliokunnassa valtiosääntöisesti arvioitu.

Hänen mukaansa ehdotus ja sen edustama sääntelymalli ovat kuitenkin jännitteisessä suhteessa perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden kanssa, ILO:n sääntelyn, EU:n perusoikeuskirjan 28 artiklan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan kanssa.

”Esityksellä puututtaisiin ainakin epäsuorasti sovittelijan riippumattomuuteen ja tasapuolisuuteen ja sitä kautta välillisesti vaikutettaisiin myös osapuolten sopimusvapauteen.”

Oikeuskansleri pitää myös yleisesti epätyydyttävänä sääntelytekniikkaa, jossa lainsäädännön tarkoitus kirjoitetaan pykälien sijaan perusteluihin.

Pöysti kirjoittaa, että sovittelun puolueettomuuden ja työmarkkinaosapuolten kollektiivisen sopimusautonomian suojaamiseksi sekä työmarkkinoiden toimivuuden ja luottamuksen kannalta on perusteltua suhtautua nyt ja tulevaisuudessakin pidättyvästi sovittelun sisältöä koskevaan sääntelyyn.