Koska yleinen asumistuki ja opintotuki ovat kaksi erillistä ja erilaista tukea, muutoksen vaikutus vaihtelee paljon opiskelijasta riippuen, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto STT:lle.

Tuomiston mukaan tyypillinen tilanne on, että pienituloisen opiskelijan kuukausittainen tuki laskee joillain kymmenillä euroilla. Suurimmillaan menetys voi olla miltei sata euroa kuussa.

-  Tässä on selkeä tulonjaollinen muutos, että pienituloisimmat opiskelijat ovat nyt läpeensä niitä häviäjiä, Tuomisto sanoo.

Entiseen verrattuna lisää rahaa voi saada esimerkiksi sellainen opiskelija, joka on aiemmin ylittänyt asumistuen tulorajat, muttei ylitä opintotuen tulorajoja. Asumistuen tuloraja on kuukausittainen ja opintotuen vuosittainen.

Vuositasolla opintotuen tuloraja on korkeammalla kuin asumistuen, joten pian opiskelija voi tienata enemmän ja silti saada asumisen tukea.

Toinen tilanteesta hyötyvä ryhmä ovat ne opiskelijat, jotka jakavat ruokakunnan esimerkiksi puolison kanssa, koska opintotuki on henkilökohtainen. Opiskelija, joka aiemmin ei ole saanut asumistukea siksi, että esimerkiksi puoliso on tienannut liikaa, voi pian saada opintotuen asumislisää.

Tuet eroavat toisistaan vielä siinä, että asumistukea on saanut vuoden ympäri, mutta opintotukea voi saada vain opiskelukuukausilta. Aiemmin opiskelija on siis voinut saada asumistukea kesälomallakin, mutta opintotukeen sidottua asumislisää ei saa, ellei suorita opintoja kesällä.

Opiskelijoiden yleinen asumistuki päättyy nyt heinäkuuhun, mutta useimmilla korkeakouluopiskelijoilla syksyn ensimmäinen opintotukikuukausi on syyskuu. Silloin asumisen tukea saa elokuussa nolla euroa.

VAIKKA ASUMISLISÄ on osa opintotukea, niille on kaksi erillistä hakemusta. Muutos ei tapahdu automaattisesti, muistuttaa Kelan opintotukiryhmän suunnittelija Sari Miettunen STT:n haastattelussa. Opiskelijan on itse muistettava hakea asumislisää, vaikka opintotukea jo saisikin.

Toisin kuin asumistukea, asumislisää on ruokakunnan jokaisen opiskelijan haettava itselleen.

Hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, jos syksyn asumiskuviot ovat jo selvillä. Takaraja on kuitenkin ensimmäisen tukikuukauden, eli esimerkiksi monelle korkeakouluopiskelijalle syyskuun, loppu.

Isojen opiskelijamäärien siirto tuelta toiselle voi aiheuttaa Kelaan ruuhkaa, joten hakemusten käsittelyssä saattaa olla viiveitä.

Miettusen mukaan sumaa helpottaakseen opiskelijan kannattaa tehdä hakemus hyvissä ajoin ja olla soittelematta sen perään. Ajoissa hakemuksensa tehnyt opiskelija saa kyllä hänelle kuuluvat rahat, vaikka päätös viivästyisikin.

-  Ratkaisevaa on se, että hakemus tulee Kelaan ajoissa, Miettunen sanoo.

Aloittava opiskelija voi hakea asumislisää haettuaan ensin opintotukea.

-  Ei kannata jäädä odottelemaan sitä, että tekisi kerralla molemmat, vaan opintotukihakemus kannattaa tehdä heti ja asumislisähakemus sitten myöhemmin, kun asuminen alkaa olla selvillä, Miettunen suosittelee.

ASUMISLISÄÄ voi saada sellainen opintotukeen oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa.

Asumislisän määrä riippuu asuinkunnasta ja asumismenoista. Se on enintään 80 prosenttia asumismenoista. Jos asumismenot ovat Kelan määrittämää rajaa korkeammalla, asumislisä lasketaan maksimimenoista.

Asuinkunnat on jaettu kolmeen ryhmään. Pääkaupunkiseudulla opiskelija voi saada asumislisää enintään 296 euroa kuukaudessa. Toiseen ryhmään kuuluu 24 kuntaa, joissa saa enintään 248 euroa. Näitä ovat esimerkiksi isot opiskelijakaupungit Tampere, Jyväskylä, Oulu ja Turku. Lopuissa kunnista saa maksimissaan 216 euroa kuussa.

Vanhempien omistamassa asunnossa asuva opiskelija voi jatkossa saada enintään 83 euroa asumisen tukea kuussa. Ulkomailla opiskeleva voi saada enintään 210 euroa kuussa.

Aivan kaikkien opiskelijoiden tuet eivät muutu. Yleistä asumistukea voivat edelleen saada esimerkiksi sellaiset opiskelijat, jotka eivät saa opintotukea. Näin voi olla esimerkiksi siksi, että opintotukikuukaudet ovat loppu tai opiskelija saa opintojen aikana jotakin toista etuutta.

Myös oman tai puolisonsa lapsen kanssa asuva opiskelija voi yhä saada asumistukea entiseen tapaan.

JOS OPISKELIJA saa nyt elokuusta lähtien vähemmän rahaa, on vaihtoehtona esimerkiksi ottaa lainaa, tehdä töitä tai karsia menoja.

Ylioppilaskuntien liiton Sakari Tuomiston mukaan resurssit ja mahdollisuudet tehdä töitä opintojen ohella vaihtelevat opiskelijoiden keskuudessa paljon. Kaikilla niitä ei ole. Esimerkiksi oppimisvaikeudet tai mielenterveyden haasteet voivat vaikuttaa siihen, että voimavaroja sekä työntekoon että opiskeluun on vähemmän.

-  Tällaisessa tilanteessa se on ihan varmasti se hyvinvointi, joka sitten joustaa huonompaan suuntaan, Tuomisto sanoo.

Myös valmistuminen voi venyä tavoiteajan yli, jos olemassa olevat resurssit on käytettävä opiskelun sijaan siihen, että tekee toimeentulonsa eteen töitä, Tuomisto kertoo.

Kesäopintojen suosio saattaa myös kasvaa muutoksen myötä, jotta tukia saisi kesälläkin. Sekä Tuomiston että Kelan Sari Miettusen mukaan kesäopinnot ovat usein opiskelijalle kakkosvaihtoehto, jos kesätöitä ei saa. Opintotuen nostaminen kesällä kuluttaa opintotukikuukausia normaalisti.

Opiskelijat siirtyivät opintotuen asumislisästä yleiseen asumistukeen vuonna 2017. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan silloinen muutos lisäsi yksin asumista, kun opiskelijat alkoivat saada aiempaa enemmän asumisen tukea. Miettunen arvelee, että nyt solu- ja kimppa-asumisen suosio saattaa taas kasvaa, jos moni pyrkii vaihtamaan edullisempaan asuntoon.

SUOMEN opiskelija-asunnot SOA ry:stä kerrotaan sähköpostitse STT:lle, että ainakaan vielä suurta kasvua soluhakemusten määrässä ei ole nähty. Yhdistyksen mukaan tämä voi johtua siitä, että tukien lisäksi asunnon valintaan vaikuttavat esimerkiksi haun hektisyys ja asuntojen rajallinen tarjonta.

Kuluvan kesän tilannetta on myös vielä hankala arvioida, koska moni opiskelija vielä odottaa tietoa opiskelupaikastaan.

Sakari Tuomiston mukaan asuminen on opiskelijoiden suurin kuluerä ja sieltä myös säästetään, mikäli mahdollista. Monilla paikkakunnilla edullisia opiskelija-asuntoja ei kuitenkaan riitä kaikille halukkaille. Tuomisto kertoo, että esimerkiksi soluasunnoissa on monin paikoin jo nyt melko täyttä.

-  Se, mitä ehkä poliittisella puolella tai julkisessa keskustelussa on tullut kehotuksena, että etsikää halvempi asunto, niin suurimmalle osalle opiskelijoista realiteetti on, että sitä ei ole tarjolla.

Teksti: STT / Eevi Grönlund