Keskusjärjestön mallissa työttömyysetuuksia on vain kaksi eli ansio- ja perusturva. Omavastuupäivistä luovuttaisiin kokonaan.  SAK:n mukaan mallissa luotetaan työttömään mutta kannustetaan työntekoon. Samalla byrokratiaa halutaan purkaa.

– Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden ongelmien paikkailu ei enää riitä. Työttömyysturva on uudistettava ensi vaalikaudella kokonaisuutena, ei vain pienissä paloissa, sanoo SAK:n johtaja Saana Siekkinen.

– Työttömän on vaikea tietää, kuinka toimia niin, ettei menetä etuutta. Tämä on iso asia.

SAK kohtuullistaisi karensseja niin, että ne ovat alussa lieviä, mutta kasvavat jos laiminlyönnit toistuvat. Toisaalta työtön voi välttää ne korjaamalla laiminlyöntinsä tai olemalla esimerkiksi töissä, yrittäjänä, koulutuksessa tai muussa työllistymistä edistävässä palvelussa.

– Nykyään työtön voi menettää kuukauden tai kahden toimeentulon tahattoman laiminlyönnin vuoksi. Pelkkä varoitus ensimmäisellä kerralla riittää. Aktiivimalli on toinen esimerkki viime vuosien turhista muutoksista, jotka lisäävät pelkoa ja monimutkaistavat työttömyysturvaa, Siekkinen sanoo.

SAK:n mukaan palvelut ovat työllistymisturvan toinen puoli. SAK esittää muun muassa, että jokaiselle työttömälle on tehtävä henkilökohtainen työllistymissuunnitelma.

“Puhelinsoitto ei riitä, työtön on tavattava kasvotusten heti työttömyyden alussa. Tapaamisia oltava vähintään kolmen kuukauden välein, jos työttömyys jatkuu. Palveluiden rahoitusta on lisätty ja palvelut on turvattu maakuntauudistuksessa”, keskusjärjestö listaa.

SAK haluaa, että Suomi ottaa askelia kohti Pohjoismaista tasoa palveluiden rahoituksessa.

– Maakuntien rahoitukseen on varattava osuus työttömien palveluille, jotta työllisyyden hoito toimii myös maakuntauudistuksen jälkeen.

Keikkatyöntekijöiden toimeentuloa SAK parantaisi lopettamalla työaikojen tarkastelun ja selkeyttämällä eroa palkkatyön ja yrittäjyyden välillä.

– Monet keikkatyöntekijät kokevat joutuneensa byrokratialoukkuun, jossa toimeentulon turvaaminen edellyttää lukemattomien selvitysten toimittamista eri tahoille. Tulevaisuudessa etuuden kannalta kaikki olennaiset tiedot olisi saatava automaattisesti vuoden alussa käyttöön tulleesta tulorekisteristä.

SAK:n mallissa työssäoloehto ja soviteltu työttömyysturva määräytyvät tulojen mukaan, eikä enää entiseen tapaan työajan ja tulojen mukaan.

– Lisäksi se helpottaa sellaista työntekoa, jossa työaikaa ei voi määritellä.

Siekkinen myöntää, että asia vaatii vielä lisätarkastelua.

SAK:n mukaan byrokratian purkamiseen kannustaa myös keikkatyöntekijöiden toimeentulon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen haasteita käsittelevä tutkimus, jonka SAk tilasi osana työttömyysturvan uudistamishanketta.

– Ansiotyötä on keikkatyössä ajallisesti ja taloudellisesti usein vähän. Työntekijöiden aikaa kuluttavat valtavasti töiden hakeminen, työttömyysturvan yhteensovittaminen ja erilaisten ongelmien ratkaiseminen, raportin tehnyt työllisyystutkija Mikko Kesä kommentoi tutkimusta tiedotustilaisuudessa.

Kesän mukaan ns. aktiivimalli on esimerkki siitä, kuinka huonosti yleisvelvoitteet soveltuvat keikkatyöntekijöille.