Gnss-järjestelmien eli satelliittipaikannusjärjestelmien häirintä näkyy kuluttajalle todennäköisimmin niin, että häirintäalueen paikannuksissa alkaa olla entistä enemmän virheitä tai ajoittaisia katkoja, arvioi vanhempi tutkija Mika Saajasto Maanmittauslaitoksesta. Maailman neljästä Gnss-järjestelmästä tunnetuin on Yhdysvaltojen puolustushallinnon ylläpitämä GPS.

Häirintä ei välttämättä ole hänen mukaansa niin äärimmäistä, että satelliittipaikannusjärjestelmä olisi kokonaan pois käytöstä.

- Alkaa tulla enemmän ja enemmän virheitä, sanoo Saajasto STT:lle.

Vastaavaa häiriötä on Suomessa ollut aiemminkin. Toisinaan, esimerkiksi vuonna 2018, valtionjohto on epäillyt häirinnän olevan peräisin Venäjältä.

Saajasto kertoo STT:lle yleisellä tasolla, että tahallista häirintää on kahdenlaista. Peittohäirinnässä lähetetään satelliittipaikannusjärjestelmän käyttämälle radiotaajuusalueelle voimakkaampana häiritsevää signaalia, mikä estää alkuperäisen paikkatietosignaalin läpimenon.

- Ulkomaalaisista verkkokaupoista pystyy kyllä tilaamaan sellaisen (auton) tupakansytyttimeen laitettavan laitteen, hän sanoo.

Häirintälaitteet ovat Suomessa laissa kiellettyjä.

Teknisesti vaativampaa sen sijaan olisi hänen mukaansa tehdä harhauttavaa häirintää, jossa lähetettäisiin virheellistä paikkatietoa sisältävää signaalia.

GPS:N lisäksi maailmassa on kolme muutakin satelliittipaikannusjärjestelmää: eurooppalaisten Galileo, venäläisten Glonass ja kiinalaisten BeiDou.

Joidenkin järjestelmien radiosignaalit kulkevat Saajaston mukaan samoilla taajuusalueilla, joten useamman järjestelmän signaali voi estyä samalla häirinnällä.

Moni moderni kuluttajalaite käyttää paikantamiseen muitakin tapoja kuin satelliittia. Esimerkiksi matkapuhelimet hyödyntävät esimerkiksi ainakin televerkkoa. Monet nykypuhelimet, kuten Applen iPhonet, ovat pystyneet vuosien ajan hyödyntämään useita gnss-järjestelmiä.

- Pääsääntöisesti mitä vähemmän vaihtoehtoisia järjestelmiä on käytössä, niin sitä enemmän häirinnästä on laitteelle haittaa, sanoo Saajasto.

Ilmailussa satelliittipaikannuksen lisäksi on käytössä myös muita navigointitapoja. Gnss-järjestelmien välittämää aikatietoa puolestaan hyödyntävät esimerkiksi pankit, koska satelliittien avulla voi saada aikatiedot synkronoitua eri puolilta maailmaa. Näilläkin järjestelmillä on Saajaston mukaan todennäköisesti varajärjestelmät.

HERÄÄ kysymys, kuka hyötyisi tahallisesta laajamittaisesta satelliittisignaalin häirinnästä.

Oulun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen kyberturvallisuuden professori Kimmo Halunen kertoo, että sotilaiden käytössä vastapuolta todennäköisesti häiritsee, jos sotkee sijaintisignaalia. Siviilipuolella motiivi voisi hänestä olla rahallinen hyöty esimerkiksi niin, että hyökkääjä vaatii lunnaita vastineeksi häirinnän lopettamisesta.

Halunen ei kuitenkaan ole huomannut, että mahdollisia lunnasvaatimuksia olisi tullut julkisuuteen Suomea viime aikoina kohdanneessa häirinnässä.

- Varmasti voi olla taustalla valtiollinen toimija. Ei kai sitä voi tässä poissulkea, hän sanoo.

STT / Markku Uhari

Venäjä on kertonut asevoimiensa harjoitelleen joulunpyhien alla Kaliningradissa elektronista sodankäyntiä, johon kuuluu myös paikannushäirintää. Uudenvuoden ajan häiriöiden syistä ei kuitenkaan ole tietoa.