Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen työrauhaesityksen voimaantulosta on syntynyt vilkas julkinen keskustelu. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi maaliskuussa, että hallituksessa haluttaisiin muun muassa poliittista lakko-oikeutta rajoittavat pykälät voimaan jo vappuna, pari kuukautta alkuperäistä aikataulua aikaisemmin.

Poliittisessa vasemmistossa ja ay-liikkeessä ajatus vapulle ajoitetusta voimaantulosta on herättänyt voimakasta vastustusta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on esittänyt pääministeri Petteri Orpolle (kok.) toiveen, että ajatuksesta luovuttaisiin.

Orpo lupasikin pääministerin haastattelutunnilla Ylellä, että lakkolakeja pyritään aikaistamaan mutta ne eivät tule voimaan vappuna. Monet kommentoivat, että ajankohdasta päättäminen on viime kädessä eduskunnan asia.

– Valtioneuvosto esittää ajankohtaa ja tasavallan presidentti sen lopulta siihen laittaa lakiesityksestä ilmenevän voimaantuloajan puitteissa, Pöysti sanoo.

– Se riippuu miten eduskunta sen tekisi. Jos eduskunta haluaa sen päättää ja valiokunta laittaa päivämäärän mietinnön lakitekstiin, niin valtioneuvosto ja presidentti eivät voi sitä muuttaa. Jos valiokunta sen sijaan jättää päivän auki mutta ottaa vahvan ja yksiselitteisen kannan milloin lain olisi määrä tulla voimaan, silloin valtioneuvoston on vaikea sitä peukaloida ilman olosuhdemuutosta tai vastaavaa. Jos voimaantulo on ilmaistu vain yleisesti ja väljästi, valtioneuvostolla on mahdollisuus tehdä esityksensä.

Presidentti Mauno Koivisto lykkäsi arkipyhistä suivaantuneena helatorstain palauttavan lakiesityksen voimaantuloa viidellä vuodella vuodesta 1987 vuoteen 1992. Tällaista valtaa ei taida nykyään enää presidentillä olla?

– Teoriassa on. Perustuslaki ei ole siltä osin muuttunut. Jos eduskunta ei ota kantaa, se on sitten presidentin harkinnassa. Tosin useampi valtiosääntöoikeuden asiantuntija oli silloin sitä mieltä, että presidentti oli toimivaltansa äärirajoilla tai jopa ylitti sen. Muodollisesti ottaen sama toimivalta on edelleen voimassa. Jos eduskunta ei lainsäädäntövaltaansa käytä, presidentti on lainsäätäjä ja voi määrätä.

TYÖRAUHALAISTA mietintöä tekevän eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) on voimaantulopäivää koskevista säännöksistä tietoinen.

– Olen koko ajan kommentoinut, että voimaantulon ajankohta on viimeinen asia, mikä ratkaistaan tässä lainsäädäntöprosessissa. Niin kauan, kun ei ole mitään muunlaista päätöstä tai linjausta, edetään hallituksen esityksen mukaisesti, niin kuin olemme nyt tehneet.

– Käytännössä ymmärtääkseni on niin, että esitykset valmistuttuaan eduskunnasta ovat vielä ilman täsmällistä päivää. Lopullinen tieto voimaantulopäivästä sinetöityy, kun valtioneuvosto käsittelee eduskunnasta tullutta hyväksyttyä muistiota, Sirén sanoo.