Tutkimuksen mukaan tällä hetkellä 38 prosenttia venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti, 25 prosenttia kielteisesti ja 38 prosenttia ei osaa tai halua ottaa kantaa. Vuosi sitten Suomeen suhtautui myönteisesti 40 prosenttia vastaajista ja vuotta aiemmin 37 prosenttia. Pienet erot mahtuvat kyselyn virhemarginaaliin, joka on 3,4 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan Suomen maine venäläisten keskuudessa on pysynyt viimeiset kolme vuotta samalla tasolla, mutta pidemmällä tarkastelujaksolla se on laskenut selvästi.

Venäläisten suhtautuminen muuttui selkeästi kielteisemmäksi Suomen käynnistettyä Nato-jäsenyysprosessin vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vuonna 2021 Suomeen suhtautui myönteisesti 68 prosenttia vastaajista ja vuonna 2019 peräti 71 prosenttia vastaajista.

Vastaavasti yli 65-vuotiaista venäläisistä, jotka elävät vahvimmin valtiollisen median vaikutuspiirissä, myönteisesti Suomeen suhtautuu vain 23 prosenttia.

Niiden venäläisten osuus, jotka eivät osaa tai halua ilmaista Suomea koskevaa kantaansa, on lisääntynyt selvästi Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aikana.

Suomen Moskovan-suurlähetystön tilaaman haastattelututkimuksen toteutti tutkimuslaitos Levada-Center heinäkuun lopulla. Tutkimukseen vastasi hieman yli 1 600 täysi-ikäistä venäläistä eri puolilla maata. Levada-Center on riippumaton tutkimuskeskus, jonka Venäjän oikeusministeriö julisti vuonna 2016 niin sanotuksi ulkomaiseksi agentiksi.

Ulkoministeriö on selvittänyt vuodesta 2017 alkaen säännöllisesti venäläisten Suomea koskevia asenteita. Tänä vuonna toteutettu tutkimus oli seitsemäs.