Karon nimi on muutettu tätä juttua varten.

Osakeyhtiölle oli kuitenkin luvattu iso projekti, ja siitä rohkaistuneena Karo nosti pankista yhteensä 47 000 euron lainat.

– Kuvittelin, että pystyn maksamaan sen pois suhteellisen nopeasti, koska töitä riittäisi.

– Luotin vääriin ihmisiin, olin liian kiltti ja sinisilmäinen, hän kertaa vuosikymmenen alun tapahtumia.

Pankki maalaili Karon mielestä liian kauniin kuvan lainaa otettaessa. Rasti ruutuun ja pankki saa konkurssipesästä rahansa pois – jos huonosti käy.

Yritysneuvonnassa Karoa neuvottiin laittamaan konkurssipaperit vireille.

– Tein työtä käskettyä ja sitten vietiinkin kuin pässiä narussa. Totuus oli toista kuin pankki oli maalaillut ja pesänhoitaja repi kaiken irti, mitä lähtee. Minun lainani taas kasvaa koko ajan 18 prosentin korkoa. Käytännössä velka ei lopu ikinä.

Karo myöntää olevansa turhautunut ja vihainen. Hän on hakenut apua joka paikasta, niin viranomaisilta kuin velkojilta korkojen keventämiseksi. Turhaan. Huonoja neuvoja on satanut. Velkajärjestelyssä asianajaja neuvoi Karoa olemaan maksamatta paria käyttöluottoa – ne menivät sitten ulosottoon.

Yrittäjälle velkajärjestelyssä ei ole Karon mielestä järkeä.

– En minä mikään ennustaja ole. En voi tietää, maksaako asiakas ajoissa. Jos ei maksa, olen kusessa.

Karolla on kaikkinensa velkaa edelleen noin 66 000 euroa – kiitos korkojen – vaikka hän on maksanut niitä takaisin yli 17 000 euroa.

– Minä odotan, että velat vanhenevat lopullisesti. Siihen menee vielä 8–10 vuotta. Ja kyse oli alun perin vain yhden kuukauden palkanmaksusta työntekijöille, hän huomauttaa.

Karo sanoo yrittävänsä elää mahdollisimman normaali elämää. Hän on aina halunnut olla oman itsensä pomo, mutta työntekijöitä hän ei enää palkkaa. Karo vaihtoi uudelle alalle alihankintatöihin – uusi yritys on nyt hyvällä alulla.

Velallisten tuki ry:n varapuheenjohtaja Hilkka Laikko on vihainen Karon kohtalosta.

– Tämä on aivan käsittämätöntä.

Yhdistyksen Facebook-ryhmä perustettiin tammikuussa vuonna 2015, ja moni mukana oleva on 1990-luvun talouslaman velkauhri ja lisää tulee koko ajan. Laikko pitää erityisesti perintätoimistoja täysin moraalittomina, joista jokainen pitäisi laittaa tiukkaan syyniin.

Velkataakan alle voi nujertua monin eri tavoin. Se voi syntyä jopa yksittäisestä muutaman kympin terveyskeskuslaskusta, jos sitä ei ole varaa maksaa.

– Pahin, mihin olen törmännyt, oli tapaus, jossa 32 euron maksu oli perintälaskussa muuttunut 952 euroksi. Asiakasmaksulain mukaan kunnan pitäisi kuitenkin neuvotella maksuvaikeuksiin mahdollisesti joutuvan ihmisen kanssa maksujärjestelystä. Miksi ihmeessä kunnat käyttävät pääosin veroparatiiseista toimivia perintäyhtiöitä saataviensa perimiseen, Laikko puuskahtaa.

– Koin, että eduskunnassa pitää puhua enemmän ulosottoon joutuneiden ongelmista ja löytää niihin ratkaisut, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) sanoo.

Taavitsainen on vuosi sitten perustetun Ulosottoon joutuneiden tukijat eduskunnassa -ryhmän perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hän on ajanut voimallisesti velkaantuneiden asiaa muun muassa kirjoittamalla, lakialoitteita tekemällä sekä asian kanssa työskenteleviä osapuolia tapaamalla.

– Sipilän ja Orpon kaudella Suomeen on synnytetty massatyöttömyyden rinnalle massaulosotto- ja maksuhäiriöongelma. Yli puoli miljoonaa ihmistä kamppailee vuosittain ulosoton kanssa, Taavitsainen sanoo.

Hän muistuttaa, että ulosottoon joutuminen ahdistaa henkilön itsensä lisäksi myös hänen läheisiään.

– Palkkoja ja eläkkeitä ulosmitataan joka päivä ja ihmisiä häädetään kodeistaan. He ovat usein tavallisia ihmisiä, jotka yrittävät vastuuntuntoisesti huolehtia asioistaan, mutta ovat ajautuneet talousvaikeuksiin esimerkiksi sairastuttuaan, lapsen sairastumisen tai avioeron myötä. Heitä ei saa ajaa umpikujaan ulosoton toimenpitein.

Satu Taavitsainen.

Taavitsainen toteaa, ettei tilapäinen rahapula, sairastuminen tai työttömyys saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen. Nyt tapahtuu niin. Hän pitää suorastaan järkyttävänä, että viime vuonna 386 471 ulosottoasiaa kohdistui sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin.

– Nykyiset asiakasmaksut ovat aivan liian korkeat ja ne aiheuttavat köyhyyttä, perintää ja ulosottoa. Sairaalan osastolla vuorokausimaksu on 50 euroa ja vanhukset rukoilevat henkilökunnalta, että pääsisivät jo pois, koska heillä ei ole varaa olla siellä.

Taavitsaisen mukaan suomalainen maksaa velkansa, mutta kenenkään rahat eivät riitä, jos varsinainen velka kasvaa perintäyhtiöiden toimien takia kaksin- tai kolminkertaiseksi.

– Esimerkiksi viivästyskorkoa pitää alentaa ja ulosottomiesten provisiopalkka pitää poistaa, Taavitsainen ehdottaa.

Hänen mukaansa myös ulosoton suojaosuutta on nostettava ja estettävä velan vanhentumisen pitkittäminen. Lisäksi on oikaistava käräjäoikeuksien virheelliset, perusteettomasti määrätyt velkatuomiot ja virheet.

Taavitsainen sanoo, että moni ulosottoon joutunut on maksanut velkansa moninkertaisesti korkoina ja perintäkuluina.

Hän kertoo helsinkiläisestä työssäkäyvästä miehestä, joka joutui ulosottoon vuonna 2009. Alkuperäinen velka oli
63 000 euroa. Yhdeksän vuoden maksamisen jälkeen ulosotto on saanut häneltä 65 000 euroa, mutta pääoma on lyhentynyt vain 5 000 euroa. Maksamatta on yhä 58 000 euroa.

– Ei tällaisissa menettelyissä ihmisten elinikä riitä vapautumaan velkahelvetistä. Tilanne on järjetön ja kohtuuton.

Myös maksuhäiriömerkinnän myötä elämä hankaloituu monella eri tavalla.

– Velan maksaminen ei poista rekisterimerkintää, vaan maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekistereissä 2–4 vuotta. Tämä pitää muuttaa ja olen osa sitä yli 100 kansanedustajan joukkoa, joka vaatii lain muuttamista niin, että merkintä poistuu heti kun lasku on maksettu.

Lue koko artikkeli ja muun muassa laskutus-ja perintäyhtiö Lowellin kommentit Demokraatista 5/19.

Toimittajat: Johannes Ijäs ja Marja Luumi