Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Suomessa pitää puuttua nyt

iStock

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen vakava ongelma, joka vaatii konkreettisia toimia välittömästi.

Helsingin Demarinaiset

Väkivalta on naisiin kohdistuva ihmisoikeusloukkaus, jonka vaikutukset ulottuvat yksilöiden lisäksi perheisiin, yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan.

Naisiin kohdistuvan väkivallan kitkeminen edellyttää meiltä kaikilta konkreettisia tekoja. Lainsäädäntöä tulee vahvistaa uhrien suojelun ja rikosten ennaltaehkäisyn osalta, kuten tekemällä lähestymiskielloista tehokkaampia ja lisäämällä resursseja turvakoteihin.

On tärkeää puuttua väkivaltaan ajoissa. Jokaisen on tärkeää tunnistaa väkivallan merkit ja auttaa uhreja saamaan apua.

Suomessa seksuaalista häirintää tapahtuu etenkin julkisissa tiloissa, joten vaadi omassa kunnassamme selvitystä, missä sitä on, keiden toimesta ja miten se voidaan lopettaa.

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vain yksittäisten tapahtumien summa, vaan osa laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista ilmiötä.

SUOMI on yksi Euroopan toiseksi vaarallisimmista maista naisille. Suomessa lähes joka kolmas nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa, niin henkistä kuin fyysistä.

Monissa tapauksissa väkivallan tekijä on kumppani tai entinen kumppani. Myös perhesurmat ja parisuhdetapot ovat Suomessa suhteellisesti yleisempiä kuin muualla Euroopassa.

Suomi on tehnyt lainsäädännöllisiä edistysaskelia, kuten lähestymiskieltojen vahvistaminen ja väkivallan ennaltaehkäisyyn panostaminen, mutta käytännön toteutuksessa on edelleen puutteita, esimerkiksi turvakoteja on edelleen liian vähän.

Suomessa naisiin kohdistuvan väkivallan uhriksi joutuvat naiset eivät yleensä uskalla tai pysty ilmoittamaan kokemastaan väkivallasta.

Yhteiskunnan asenteet ja väkivallan väheksyntä voivat myös osaltaan estää väkivallan täysimääräisen tunnistamisen ja käsittelyn.

VUODEN 2024 alussa julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimus osoitti, että lähes joka kolmas suomalainen nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa.

Esimerkiksi parisuhteissa toistuva väkivalta jää usein piiloon viranomaisilta.

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vain yksittäisten tapahtumien summa, vaan osa laajempaa kulttuurista ja yhteiskunnallista ilmiötä.

On tutkittu, että väkivallan uhrit kokevat usein yhteiskunnan välinpitämättömyyden ja resurssien puutteen väkivallan uhreille tarjottavissa palveluissa.

Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat naiset, kuten maahanmuuttajanaiset, kokevat moninkertaista syrjintää ja vaikeuksia päästä avun piiriin.

On selvää, että väkivallan ehkäiseminen edellyttää laajempaa yhteiskunnallista muutosta ja resurssien kohdentamista entistä tarkemmin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE