Esimerkiksi nuorisotakuu toi alueelliset toimijat yhteen, tukemaan nuorta osaamisen kehittämisessä ja työllistymisessä. Suomi toimi malliesimerkkinä koko EU:lle ja Suomen nuorisotakuuta esiteltiin myös EU:n ulkopuolella ratkaisuna laajana globaaliin ongelmaan eli nuorisotyöttömyyteen. On suuri sääli, ettei istuva hallitus ole halunnut jatkaa nuorisotakuuta samassa mittakaavassa.

Nyt on aika suunnata katse tulevaan ja koota ajattelumme työn ja koulutuksen ympärillä. Näissä jos missä kysymyksissä SDP voi olla vahva uudistus- ja tulevaisuuspuolue.

Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvään tahtiin. Vaikka muutoksista ja työn murroksen vaikutuksista on jatkuvasti esillä ristiriitaisia arvioita, yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että tärkeimmät välineet muutoksen hallinnan kannalta ovat koulutus, monitaitoisuus ja osaaminen.

Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työelämää suuntaan, joissa ihmisiltä tarvitaan ensisijaisesti kykyä vuorovaikutukseen, ongelmanratkaisuun ja luovaan kokonaisuuksien hahmottamiseen. Tämä tulee ymmärtää ja sisäistää koulutuspolussa varhaiskasvatuksesta ylimpiin korkeakoulutututkintoihin asti.

Ensisijaisen tärkeää on, että tulevaisuudessa koulutusjärjestelmä ei nojautuisi pelkästään tutkintoihin, vaan oppimisesta tulisi aidosti jatkuvaa, työntekoa ja inhimillistä kehittymistä tukevaa. Korkeakoulujen rahoitusmallia tulee muuttaa siten, että oppilaitoksilla on aidot kannusteet tarjota jatkuvaa, lyhyttäkin muuntokoulutusta työuran oheen ja katvealueisiin. Avoin korkeakoulu tarjoaa tähän yhden hyvän väylän.

Työstä työhön siirryttäessä työttömillä tulisi olla oikeus päivittää osaamistaan vapaasti. Vuonna 2019 käyttöön otettava tulorekisteri tarjoaa tähän mahdollisuuden: työttömien oikeutta etuuksiin voidaan seurata reaaliaikaisesti tulojen kautta, työttömän toimeliaisuuden muodon byrokraattisen hallinnoinnin sijaan.

Merkittävä uudistus olisi toisen asteen tutkinnon liittäminen osaksi kaikille itsestään selvästi kuuluvaa koulupolkua. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työurat jäävät tutkitusti merkittävästi lyhemmiksi, 25 vuoden tuntumaan. Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaminen pidentää työuraa jo kuudella vuodella.

Hiljattain saimme tavoitteellemme tukea talouspolitiikan arviointineuvostolta, joka suosittelee, että kaikki suomalaiset suorittaisivat toisen asteen tutkinnon. Peruskoulun ja toisen asteen yhdistävä 12-vuotinen peruskoulutus loisi nuorille turvallisen, omien valintojen painottamisen mahdollistavan mallin, joka suojaisi etenkin koulutuksen nivelvaihessa tapahtuvilta koulutuksen ulkopuolelle tippumisilta.

Ensimmäinen askel olisi oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ja toisen asteen maksuttomuus. Sitä olemme ajaneet vaihtoehtobudjeteissa koko tämän vaalikauden. Myös varhaiskasvatuksen nivominen osaksi maksutonta koulupolkua on looginen sosiaalidemokraattinen pitkän linja tavoite.

Nykymaailmassa joudumme vastaamaan jatkuvan muutoksen haasteeseen. On ilmastonmuutos, teknologinen muutos, elinkeinoelämän rakennemuutos, globaalien valtasuhteiden muutos. Kaikki siis muuttuu, mutta mikään ei muutu itsestään. Muutosta täytyy kyetä hallitsemaan. Helpoimmin se tapahtuu, kun muutokselle ei pelkästään alistuta, vaan rakennetaan sitä itse.

Jatkossakin Suomen menestys perustuu mahdollisuuksien tasa-arvolle, korkealle työllisyysasteelle ja laaja-alaiselle osaamiselle.

Jenni Karjalainen on Insinööriliiton johtava asiantuntija ja Pilvi Torsti SDP:n kansanedustaja sekä sivistys- ja tulevaisuusvaliokuntien jäsen.