Kotimaa

Naisten osallistuminen kunniavartioon puhututtaa: ”Minna Canth kääntyisi haudassaan” – Antti Kaikkonen Sanna Marinille: Kaatuneissa 137 miestä ja yksi nainen. Siksi.

Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Kunniavartio sankarihaudoilla, Pyhän Laurin kirkon edustalla Vantaalla.
Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Kunniavartio sankarihaudoilla, Pyhän Laurin kirkon edustalla Vantaalla.
Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Kunniavartio sankarihaudoilla, Pyhän Laurin kirkon edustalla Vantaalla.

Osana Suomi 100 -juhlavuotta itsenäisyyspäivänä järjestetään sotien sankarihaudoilla erityisiä kunniavartiohetkiä. Valtioneuvoston kanslian suomifinland100-verkkosivuilla ohjeistetaan, että tapahtuman järjestämiseksi esitetyn ehdotuksen mukaan ”kunkin haudan kohdalla seisoo vartiossa vainajan kanssa saman ikäinen ja samaa sukupuolta oleva henkilö”.

Joillain paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Kuopiossa, saman sukupuolen -vaatimuksesta on luovuttu. Kuopiossa kunniavartiota järjestää Pohjois-Savon liitto ja siitä vastuussa on Jari Sihvonen.

Sihvosen mukaan Kuopiossa oli alusta alkaen selvää, että kunniavartioon otetaan sekä miehiä että naisia sukupuoleen katsomatta. Tämä siitä huolimatta, että sankarihaudoissa lepää lähes yksiomaan miehiä.

– En edes aluksi tietoisesti ajatellut asiaa valintana, vaan se tuli automaattisesti. En tiedä onko sitten Minna Canthin ja tasa-arvon kaupungissa Kuopiossa tasa-arvoinen ajattelu jo DNA:ssa, Sihvonen toteaa Demokraatille.

Linjaus helpottaa lisäksi käytännön toteutusta. Sihvonen arvelee, että paikalle itsenäisyyspäivän aamuna on helpompi saada yli 600 miestä sekä naista, kuin jos vartioon haluttaisiin pelkästään nuoria miehiä.

– Mutta olen kyllä myös sanonut, että jos Minna Canth saisi kuulla, ettei kunniavartioon haluta naisia mukaan, niin kyllä hän kääntyisi haudassaan, Sihvonen huomauttaa.

– Jos vuonna 2017 tehtäisiin valintoja sukupuolen perusteella, niin olisi se minusta kummallinen ajatus.

Sihvosen mukaan kunniavartioon tällä hetkellä ilmoittautuneista noin puolet ovat miehiä ja puolet naisia. Kuopion Sankaripuiston sankarivainajien määrä on tarkalleen 638. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on 590.

Kaatuneissa 137 miestä ja yksi nainen. Siksi.

Keskustelu kunniavartioista nousi esiin eilen sosiaalisessa mediassa, kun Antti Kaikkonen (kesk.) etsi Twitterissä nuoria miehiä Tuusulassa järjestettävään kunniavartioon.

Kansanedustaja Sanna Marin (sd.) kysyi Kaikkoselta miksi hän etsii vain miehiä, kun Tampereella kunniavartiossa on myös armeijan käyneitä naisia. Kaikkonen vastasi Tuusulassa pyrittävän ”autenttisuuteen”.

– Kaatuneissa 137 miestä ja yksi nainen. Siksi, Kaikkonen totesi Marinille.

Ilta-Sanomien aiheesta tekemästä uutisesta ilmeni, että eri paikkakunnilla tapahtumasta on tehty erilaisia linjauksia.

Olemassa ei ole juhlatoimikuntaa, joka asettaa määräyksiä.

Vaikka valtioneuvoston sivuilla esitetyssä ohjeistuksessa todetaan suoraan, että ”haudan kohdalla seisoo vartiossa vainajan kanssa saman ikäinen ja samaa sukupuolta oleva henkilö” Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen korostaa Demokraatille kyseessä olevan ehdotus, ei määräys.

– Lähdemme siitä, että kaikki kunniavartiot ovat hyviä, ei ole ehdottoman oikeaa tai ehdottoman väärää tapaa toteuttaa vartiota. Kaikki tavat osoittaa kunniaa ovat hyviä, Timonen luonnehtii.

Timonen nostaa esiin, että koko juhlavuosi on kansalaislähtöinen. Olemassa ei siis ole juhlatoimikuntaa, joka asettaa määräyksiä siitä, kuinka tulisi toimia.

– En näe ongelmana, että asioita toteutetaan eri tavoin. Ehdotus on pohjakonsepti, josta tapahtuma on lähtenyt kasvamaan valtavan nopeasti. Tästä olen iloinen.

– Tärkeintä on kaunis ele ja se, että tärkeää historiallista jaksoa muistetaan.

Timonen toteaa, että aiheesta nousseen keskustelun syntyminen on omalla tavallaan myös hyvä asia.

– Alkuperäisenä ideana oli pyrkiä historialliseen autenttisuuteen. Sodissa kuoli 94 269 miestä ja 403 naista. Ohjeistus siis toistaa historiallista kuvaa, joka sota-aikana oli.

Timonen kuitenkin korostaa, ettei tarkoitus ole nostaa mitään sukupuolta jalustalle tai vähätellä kenenkään osallisuutta. Hänestä ei ole lainkaan epäselvää, etteikö koko suomalainen yhteiskunta olisi se, kenen ansiosta sodista selvittiin. Hänen mukaansa valtioneuvoston kanslia ei myöskään ole muuttamassa sivuiltaan löytyvää ohjeistusta.

– Kaikki tavat muistaa ovat hyviä. En ala arvottamaan niitä. Jos tämä nostaa kiinnostusta Suomen historiaan ja sen käännekohtiin niin hyvä niin.

Olisi ollut aika hölmöä heiltä kieltää myös tämä kunnia.

Alkuperäisen idean isä on Tampereella asuva kenraalimajuri Kalervo Sipi. Tampereella kunniavartion pääjärjestäjänä toimii suomalainen klubi Sipin toimiessa vastuuhenkilönä.

Idean alkuperän hän kertoo Demokraatille olleen siinä, että Suomen satavuotispäivänä halutaan kunnioittaa nimenomaan sankarivainajia, jotka ovat Suomen vapauden eteen töitä tehneet.

Ehdotuksen Sipi muotoili alun alkaen juuri siihen muotoon, joka valtioneuvoston kanslian sivuille on päätynyt. Siis iän ja sukupuolen merkitystä korostavassa muodossa.

– Mutta kun tieto alkoi levitä, niin naiset ottivat minuun aika paljon yhteyttä. Valtaosa yhteyttä ottaneista naisista olivat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen ja he olivat sitoutuneita maakuntakomppanioihin.

– Täten ajatukseni muuttui. Totesin olevan nykypäivää, että naiset ovat mukana maamme puolustamisessa. Olisi ollut aika hölmöä heiltä kieltää myös tämä kunnia.

Tampereella luovuttiinkin sukupuolivaatimuksesta. Sipi kertoo, ettei tapahtuman autenttisuus kärsi hänen mielestään vaikka kunniavartiossa on molempien sukupuolien edustajia.

– En näe minkäänlaista ristiriitaa, että naiset ovat mukana.

Ehdotus kuitenkin kirjattiin eteenpäin Sipin alkuperäisen idean mukaisesti, ja nyt sitä noudatetaan valtaosissa paikkakuntia, kuten Tuusulassa ja Oulussa.

Kun linjaus oli saatu, niin ehdotuksen mukaisesti edettiin.

Oulussa kunniavartiosta vastaavan tapahtumakoordinaattorin Vesa Pynttärin mukaan valtioneuvoston kanslian ”ohjeistus” antoi vankat suuntaviivat kaupungissa järjestettävälle vartiolle.

– Keskustelu käytiin alkuvaiheessa ja kun linjaus oli saatu, niin ehdotuksen mukaisesti edettiin. Tässä on jouduttu etenemään aika nopeasti.

Hän kertoo, että työryhmässä ei ollut suuria kantoja puolesta eikä vastaan. Pynttärin oma kanta oli myönteinen suuntaan mihin tahansa. Valtioneuvoston tekemä kirjaus ehdotuksesta olikin siis ratkaisevassa roolissa. Ja nyt kun päätös on tehty, ei Pynttärin mukaan muutoksia voida tehdä.

– Jos muutoksia aletaan tehdä, vedetään mattoa alta.

Ei juolahtanut mieleenkään.

Antti Kaikkosen kotikunnassa vartion järjestelyistä vastaa puolestaan Matti Kulmala. Kulmala kertoo idean taustalla olleen se, että olisi hienoa kunnioittaa sotaan lähteneitä veteraaneja näyttämällä autenttisesti kunniavartion kautta minkä ikäisiä ja näköisiä sotaan lähteneet miehet olivat.

– Puhtaasti ajatus oli se, että kun miehet lähtivät rintamalle, niin nähtäisiin, minkälainen se lähtenyt poika oli. Sain valtioneuvostosta sen ehdotuksen, jonka mukaan lähdimme toteuttamaan.

Kulmalalta kysyttäessä hänen suhtautumistaan naisten mahdolliseen osallistumiseen partioon, hän vastaa aidosti hämmentyneenä, ettei asia tullut mieleenkään.

– Ei juolahtanut mieleenkään. Meillä on sankarihaudattuna sodan ajalta yksi nainen. Olisin tyytyväinen, jos vartioon saataisiin edes tämä.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat