Naisten osallistuminen kunniavartioon puhututtaa: ”Minna Canth kääntyisi haudassaan” – Antti Kaikkonen Sanna Marinille: Kaatuneissa 137 miestä ja yksi nainen. Siksi.

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Kunniavartio sankarihaudoilla, Pyhän Laurin kirkon edustalla Vantaalla.

Osana Suomi 100 -juhlavuotta itsenäisyyspäivänä järjestetään sotien sankarihaudoilla erityisiä kunniavartiohetkiä. Valtioneuvoston kanslian suomifinland100-verkkosivuilla ohjeistetaan, että tapahtuman järjestämiseksi esitetyn ehdotuksen mukaan ”kunkin haudan kohdalla seisoo vartiossa vainajan kanssa saman ikäinen ja samaa sukupuolta oleva henkilö”.

Joillain paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Kuopiossa, saman sukupuolen -vaatimuksesta on luovuttu. Kuopiossa kunniavartiota järjestää Pohjois-Savon liitto ja siitä vastuussa on Jari Sihvonen.

Sihvosen mukaan Kuopiossa oli alusta alkaen selvää, että kunniavartioon otetaan sekä miehiä että naisia sukupuoleen katsomatta. Tämä siitä huolimatta, että sankarihaudoissa lepää lähes yksiomaan miehiä.

– En edes aluksi tietoisesti ajatellut asiaa valintana, vaan se tuli automaattisesti. En tiedä onko sitten Minna Canthin ja tasa-arvon kaupungissa Kuopiossa tasa-arvoinen ajattelu jo DNA:ssa, Sihvonen toteaa Demokraatille.

Linjaus helpottaa lisäksi käytännön toteutusta. Sihvonen arvelee, että paikalle itsenäisyyspäivän aamuna on helpompi saada yli 600 miestä sekä naista, kuin jos vartioon haluttaisiin pelkästään nuoria miehiä.

– Mutta olen kyllä myös sanonut, että jos Minna Canth saisi kuulla, ettei kunniavartioon haluta naisia mukaan, niin kyllä hän kääntyisi haudassaan, Sihvonen huomauttaa.

– Jos vuonna 2017 tehtäisiin valintoja sukupuolen perusteella, niin olisi se minusta kummallinen ajatus.

Sihvosen mukaan kunniavartioon tällä hetkellä ilmoittautuneista noin puolet ovat miehiä ja puolet naisia. Kuopion Sankaripuiston sankarivainajien määrä on tarkalleen 638. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on 590.

Kaatuneissa 137 miestä ja yksi nainen. Siksi.

Keskustelu kunniavartioista nousi esiin eilen sosiaalisessa mediassa, kun Antti Kaikkonen (kesk.) etsi Twitterissä nuoria miehiä Tuusulassa järjestettävään kunniavartioon.

Kansanedustaja Sanna Marin (sd.) kysyi Kaikkoselta miksi hän etsii vain miehiä, kun Tampereella kunniavartiossa on myös armeijan käyneitä naisia. Kaikkonen vastasi Tuusulassa pyrittävän ”autenttisuuteen”.

– Kaatuneissa 137 miestä ja yksi nainen. Siksi, Kaikkonen totesi Marinille.

Ilta-Sanomien aiheesta tekemästä uutisesta ilmeni, että eri paikkakunnilla tapahtumasta on tehty erilaisia linjauksia.

Olemassa ei ole juhlatoimikuntaa, joka asettaa määräyksiä.

Vaikka valtioneuvoston sivuilla esitetyssä ohjeistuksessa todetaan suoraan, että ”haudan kohdalla seisoo vartiossa vainajan kanssa saman ikäinen ja samaa sukupuolta oleva henkilö” Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen korostaa Demokraatille kyseessä olevan ehdotus, ei määräys.

– Lähdemme siitä, että kaikki kunniavartiot ovat hyviä, ei ole ehdottoman oikeaa tai ehdottoman väärää tapaa toteuttaa vartiota. Kaikki tavat osoittaa kunniaa ovat hyviä, Timonen luonnehtii.

Timonen nostaa esiin, että koko juhlavuosi on kansalaislähtöinen. Olemassa ei siis ole juhlatoimikuntaa, joka asettaa määräyksiä siitä, kuinka tulisi toimia.

– En näe ongelmana, että asioita toteutetaan eri tavoin. Ehdotus on pohjakonsepti, josta tapahtuma on lähtenyt kasvamaan valtavan nopeasti. Tästä olen iloinen.

– Tärkeintä on kaunis ele ja se, että tärkeää historiallista jaksoa muistetaan.

Timonen toteaa, että aiheesta nousseen keskustelun syntyminen on omalla tavallaan myös hyvä asia.

– Alkuperäisenä ideana oli pyrkiä historialliseen autenttisuuteen. Sodissa kuoli 94 269 miestä ja 403 naista. Ohjeistus siis toistaa historiallista kuvaa, joka sota-aikana oli.

Timonen kuitenkin korostaa, ettei tarkoitus ole nostaa mitään sukupuolta jalustalle tai vähätellä kenenkään osallisuutta. Hänestä ei ole lainkaan epäselvää, etteikö koko suomalainen yhteiskunta olisi se, kenen ansiosta sodista selvittiin. Hänen mukaansa valtioneuvoston kanslia ei myöskään ole muuttamassa sivuiltaan löytyvää ohjeistusta.

– Kaikki tavat muistaa ovat hyviä. En ala arvottamaan niitä. Jos tämä nostaa kiinnostusta Suomen historiaan ja sen käännekohtiin niin hyvä niin.

Olisi ollut aika hölmöä heiltä kieltää myös tämä kunnia.

Alkuperäisen idean isä on Tampereella asuva kenraalimajuri Kalervo Sipi. Tampereella kunniavartion pääjärjestäjänä toimii suomalainen klubi Sipin toimiessa vastuuhenkilönä.

Idean alkuperän hän kertoo Demokraatille olleen siinä, että Suomen satavuotispäivänä halutaan kunnioittaa nimenomaan sankarivainajia, jotka ovat Suomen vapauden eteen töitä tehneet.

Ehdotuksen Sipi muotoili alun alkaen juuri siihen muotoon, joka valtioneuvoston kanslian sivuille on päätynyt. Siis iän ja sukupuolen merkitystä korostavassa muodossa.

– Mutta kun tieto alkoi levitä, niin naiset ottivat minuun aika paljon yhteyttä. Valtaosa yhteyttä ottaneista naisista olivat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen ja he olivat sitoutuneita maakuntakomppanioihin.

– Täten ajatukseni muuttui. Totesin olevan nykypäivää, että naiset ovat mukana maamme puolustamisessa. Olisi ollut aika hölmöä heiltä kieltää myös tämä kunnia.

Tampereella luovuttiinkin sukupuolivaatimuksesta. Sipi kertoo, ettei tapahtuman autenttisuus kärsi hänen mielestään vaikka kunniavartiossa on molempien sukupuolien edustajia.

– En näe minkäänlaista ristiriitaa, että naiset ovat mukana.

Ehdotus kuitenkin kirjattiin eteenpäin Sipin alkuperäisen idean mukaisesti, ja nyt sitä noudatetaan valtaosissa paikkakuntia, kuten Tuusulassa ja Oulussa.

Kun linjaus oli saatu, niin ehdotuksen mukaisesti edettiin.

Oulussa kunniavartiosta vastaavan tapahtumakoordinaattorin Vesa Pynttärin mukaan valtioneuvoston kanslian ”ohjeistus” antoi vankat suuntaviivat kaupungissa järjestettävälle vartiolle.

– Keskustelu käytiin alkuvaiheessa ja kun linjaus oli saatu, niin ehdotuksen mukaisesti edettiin. Tässä on jouduttu etenemään aika nopeasti.

Hän kertoo, että työryhmässä ei ollut suuria kantoja puolesta eikä vastaan. Pynttärin oma kanta oli myönteinen suuntaan mihin tahansa. Valtioneuvoston tekemä kirjaus ehdotuksesta olikin siis ratkaisevassa roolissa. Ja nyt kun päätös on tehty, ei Pynttärin mukaan muutoksia voida tehdä.

– Jos muutoksia aletaan tehdä, vedetään mattoa alta.

Ei juolahtanut mieleenkään.

Antti Kaikkosen kotikunnassa vartion järjestelyistä vastaa puolestaan Matti Kulmala. Kulmala kertoo idean taustalla olleen se, että olisi hienoa kunnioittaa sotaan lähteneitä veteraaneja näyttämällä autenttisesti kunniavartion kautta minkä ikäisiä ja näköisiä sotaan lähteneet miehet olivat.

– Puhtaasti ajatus oli se, että kun miehet lähtivät rintamalle, niin nähtäisiin, minkälainen se lähtenyt poika oli. Sain valtioneuvostosta sen ehdotuksen, jonka mukaan lähdimme toteuttamaan.

Kulmalalta kysyttäessä hänen suhtautumistaan naisten mahdolliseen osallistumiseen partioon, hän vastaa aidosti hämmentyneenä, ettei asia tullut mieleenkään.

– Ei juolahtanut mieleenkään. Meillä on sankarihaudattuna sodan ajalta yksi nainen. Olisin tyytyväinen, jos vartioon saataisiin edes tämä.

Jo 21. joulukinkku luovutetaan presidenttiparille – Päivän avaa Lucia-neito

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Lucia-neidoksi kruunattu Anna-Kajsa Edström Helsingissä Lucian päivänä 13. joulukuuta 2017. Hän tuo terveisensä presidenttiparille tiistaina.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottavat vastaan perinteiset joulutervehdykset. Esimerkiksi joulukinkku on jo järjestyksessään 21.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottavat vastaan joulutervehdyksiä Mäntyniemessä tiistaina 19. joulukuuta 2017.

Päivän aloittaa Lucia-neito, joka esittää kuoronsa kanssa laulutervehdyksen. Vuoden 2017 Lucia-neito on Anna-Kajsa Edström. Mäntyniemen lisäksi hän vierailee kuoroineen noin 100 tilaisuudessa joulukuussa ja tammikuussa, muun muassa sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

Lucia-neidon jälkeen Suomen Kukkakauppiasliitto tuo joulukukan ja eläinsuojelu- ja luonnonsuojelujärjestöt luovuttavat luomukasviskorin. Samassa yhteydessä Metsäylioppilaat toimittavat presidenttiparille joulukuusen.  Kuusenluovutuksella on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen joulukuusi luovutettiin jo vuonna 1963 presidentti Urho Kekkoselle.

Maataloustuottajain Vehmaan yhdistys tuo presidenttiparille järjestyksessä jo 21. joulukinkun. Tämän jälkeen Korpo Kulturgille antaa jouluhauen. Aamupäivän päätteeksi Karjalan Liitto luovuttaa presidenttiparille karjalaisia piiraita.

 

Jokajouluinen varoitus: älä laita näitä suosikkileluja pukinkonttiin

Kuva: Lehtikuva
Vieterivetoisessa ralliautossa on tukehtumisvaara, koska siitä voi irrota pieniä paloja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on löytänyt neljästä joulun suosikkilelusta vakavia vaaroja. Tukesin mukaan kolmessa puulelussa oli niin pieniä osia, että pieni lapsi voi tukehtua niihin. Lisäksi yhden rooliasun huomattiin syttyvän liian herkästi tuleen.

Tukes testasi yhteensä 20 myynnissä olevaa joulun suosikkilelua. Tukehtumisvaaran Tukes havaitsi vieterivetoisessa ralliautossa, City Tour Bus -autossa ja ABC-nuppipalapelissä. Palovammariski on Ryhmä Haun Sampan rooliasussa. Lisäksi rooliasu on pakattu Tukesin mukaan liian ohueen muovipussiin, johon lapsi voi tukehtua.

Tukes kehottaa kuluttajia poistamaan vaarallisiksi havaitut tuotteet käytöstä.

Lisäksi Tukes huomauttaa, että Crystal-kiteidenkasvatussarjassa ei ole käyttöohjeita tai kemikaalien luetteloa suomeksi ja ruotsiksi.

Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi kertoo olevansa tyytyväinen, että yhdestäkään testatusta lelusta ei löytynyt kiellettyjä muovin pehmentämiseen käytettyjä ftalaatteja.

– Euroopassa ftalaattien takia on tänä vuonna kielletty useita leluja, hän toteaa tiedotteessa.

Sebastian Tynkkyselle ankara takaisku – KKO hylkäsi hakemuksen

Kuva: Lehtikuva

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt perussuomalaisten nuorten puheenjohtajana toimineen Sebastian Tynkkysen valituslupahakemuksen asiassa, joka koski Tynkkysen oikeutta valittaa hovioikeuteen Oulun käräjäoikeudesta saamastaan tuomiosta.

Käräjäoikeus oli viime tammikuussa tuominnut Tynkkysen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Tynkkynen haki tuomioon muutosta Rovaniemen hovioikeudelta, joka ei kuitenkaan myöntänyt hänelle jatkokäsittelylupaa. KKO:ssa kysymys oli siitä, olisiko hovioikeuden tullut myöntää Tynkkyselle jatkokäsittelylupa.

Nyt kyllä ottaa pattiin! – nuoret miehet pahastuvat eniten, jolleivät pääse joulusaunaan

Miestä ottaa pattiin, jollei pääse joulusaunaan.

Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Monien joulumieleen tulee vähintäänkin särö, mikäli jouluna ei ole saunomismahdollisuutta. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosenttia harmistuu, jos eivät pääse saunomaan jouluna. Kokonaisuudessaan suurin osa suomalaisista haluaa saunoa jouluna omassa kodissa. Joulusauna on perheen yhteinen hetki. Vain kolmasosa kertoo nauttivansa joululöylyt yksin. Tulokset selviävät saunayhtiö Harvian teettämästä joulusaunakyselystä, johon vastasi 1041 suomalaista.

Saunaperinne kuuluu suomalaiseen jouluun. Perinne on vähintään yhtä vanha kuin joulusiivous ja
-koristeet. Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Saunakiintymyksen kääntöpuolena on mielipaha, joka uhkaa, jos jouluna ei olekaan löylyjä tarjolla. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Naisista puolestaan selkeästi yli joka toinen ei erityisemmin tarvitse joulusaunaa. Tiedot selviävät maailman johtavan saunatuotevalmistajan Harvian teettämästä  joulusaunakyselystä.

– Sauna tärkeä osa suomalaisuutta. Vaikka ajat muuttuvat, joulusauna pysyy keskeisenä osana suomalaisten tyyliä viettää vuoden rakastetuinta juhlaa, Harvian markkinointipäällikkö Jussi Valkonen pohtii.

Joulusauna näyttää kyselyn tulosten valossa olevan perinteenä tärkeämpi miehille kuin naisille. Ja nuorille miehille tärkeämpi kuin varttuneemmille. Alle 40-vuotiaista miehistä vähintään 73 prosenttia kertoo sen itselleen tärkeäksi. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosentille joulu saisi vähintäänkin särön, jos ei pääsisi saunomaan. Saunaton jouluaatto on peräti pilaantunut jouluaatto heistä 60 prosentin mielestä.

– Tuossa näkyy varmaankin myös nuoruuden into, mutta silti kyselytulos ennakoi hyvää tulevaisuutta suomalaiselle saunakulttuurille. Nuoret tahtovat edelleen rentoutua löylyissä, Valkonen sanoo.

Nuorista miehistä 84 prosenttia käy jouluaattona saunassa. Ahkerimpia joulusaunojia suomalaisista ovat 31–40-vuotiaat miehet, joista 87 prosenttia saunoo jouluna.

Ei ole oman kodin saunan voittanutta

Suurin osa suomalaisista joulusaunoo omassa kodissa. Harvian Joulusaunakyselyn vastaajista 54 prosenttia kertoo, että oma koti on paras saunapaikka. Seuraavaksi suosituinta on saunoa sukulaisilla, näin kertoo joka viides. Myös taloyhtiöiden saunat lämpenevät jouluna. Joka kymmenes nautiskelee löylyistä taloyhtiön yleisellä joulusaunavuorolla. Mökkijouluun sauna kuuluu niin ikään joka kymmenennellä. Sen sijaan hotelleissa jouluaan viettävien ohjelmaan saunominen kuuluu erittäin harvoin.

– Suomessa on maailman suurin saunatiheys. Meillä on 5 miljoonaa ihmistä ja noin 3 miljoonaa saunaa. Sauna siis löytyy erittäin suurella todennäköisyydellä, viettää joulun sitten missä tahansa kotimaassa, Valkonen toteaa.

Vastaajista yli 40 prosenttia kertoo saunovansa puolison kanssa. Lauteille yhdessä koko perheen kanssa suuntaa joka viides. Vain kolmannes suomalaisista nautiskelee joulusaunasta omassa rauhassaan.

Saunayhtiö Harvian teettämään kansalliseen joulusaunakyselyyn vastasi yhteensä 1041 suomalaista, joista miehiä oli 546 ja naisia 495.

Näillä nikseillä ehdit vielä varmistamaan parhaat joululöylyt:

– Tarkista puukiukaan arinan kunto.

– Vaihda vääntynyt tai halkeillut arina ennen jouluaattoa.

– Tarkista kiuaskivien kunto lyömällä niitä yhteen. Jos ne murenevat tai lohkeilevat, kivet on syytä vaihtaa.

– Murenemisen lisäksi myös kivien värin muuttuminen kertoo, että on vaihtamisen aika.

– Sitten vain saunan pesu, ja riittävän pitkä lämmitysaika, niin rentouttavat joulusauna on valmis.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimatainen opiskeli DDR:ssä, ja se muutti hänen elämänsä: ”Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen”

Kuva: Jari Soini

Hylätty, ränsistynyt Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulu seisoo Itä-Berliinin lähellä metsän keskellä. Piha on villiintynyt. Tämä näky kohtasi elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimataista hänen mennessään katsomaan 20 vuoden jälkeen vanhaa Saksan demokraattisen tasavallan aikaista opiskelupaikkaansa.

– Oli hirveä shokki nähdä se koulu. Tuli karsea olo. Oli ihan musertavaa.

Liimatainen toivoi sisimmässään tapaavansa jonkun vanhoista, kansainvälisistä opiskelukavereistaan koulun ystävätapaamisessa. Kukaan heistä ei tullut – vain entisiä DDR:läisiä.

Kaipaus ja kysymykset jäivät.

Liimataiselle syttyi ajatus elokuvan tekemisestä. Hän penkoi arkistoja tuloksetta. Monet ulkomaalaiset opiskelijat olivat tulleet kouluun suoraan taisteluiden keskeltä ja joutuivat käyttämään peitenimiä.

Muutamaa vuotta myöhemmin hän matkusti Boliviaan, Nicaraquaan, Etelä-Afrikkaan, Chileen ja Libanoniin löytääkseen heidät.

– Minun piti saada Egyptin kommunistipuolue vakuuttuneeksi syistä, miksi halusin tietää joidenkin nimiä. Nicaraquassa ei haluttu puhua koko DDR:stä, Liimatainen luonnehtii.

En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin.

Istumme Kahvila Rytmissä Hakaniemessä. Kaikesta näkee Liimataisen puhuvan itselleen merkityksellisestä ajanjaksosta. Vuodesta, joka muutti hänen elämänsä. Sen pohjalta syntyi myös dokumentti Toveri, missä olet nyt?. Elokuva sai vasta Saksan ohjaajaliiton METROPOLIS 2017 ”paras dokumentin ohjaus”-palkinnon.

Liimataisen toiveena on ollut vaikuttaa maailmaan taiteen tekemisen kautta. Siinä hän on mielestään onnistunutkin.

– En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin. Lähden ajatuksesta, että me olemme kaikki yhtä suurta perhettä. En osaa olla toisenlainen, eikä se kiinnosta.

Liimatainen on parhaillaan suunnittelemassa maahanmuuttopolitiikkaa, poliittista oikeistoa ja suvaitsemattomuutta käsittelevää elokuvaa ja näytelmää. Viidenkymmenen ikävuoden rajapyykki on lähestymässä.

– Pitää laittaa nasta lautaan. Minulla on hirveästi kerrottavaa.

Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa?

Karl Marxin ajatus ”tuotantosuhteet ovat ristiriidassa tuotantovälineiden kanssa” on Liimataisesta yhä totta. Vaikka DDR:n sosialismi osoittautui utopiaksi, unelma paremmasta maailmasta on säilynyt.

– On toivoa, koska maailman solidaarinen liike on jälleen nousussa. On paljon rasismin ja vihan aaltoa vastustavia ihmisiä. Se on tehnyt minuun vaikutuksen.

Suomen vasemmisto ei kaipaa Liimataisesta pirstaloitumista enää yhtään lisää. Yhtenäisyys, yhteiset kannanotot ja mielenosoitukset olisivat hänestä jotain. Liimatainen järkyttyi uusnatsien lokakuisesta marssista Tampereella, sekä ihmisten MV-lehden juttujen jakamisesta somessa kritiikittömästi.

– Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa? Sitä en ymmärrä. Suomesta puuttuu poliittinen kasvatus.

Ohjaaja ei vaihtaisi kokemustaan Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulusta mistään hinnasta pois.

– Meissä kansainvälisissä opiskelijoissa oli hirveän paljon samaa, vaikka olimme ihan eri olosuhteissa. Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen, hän sanoo.

Lue koko laaja Kirsi Marie Liimataisen haastattelu torstain 14. joulukuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta