– Miten tähän vastaavat perinteiset kansanpuolueet? Miten työväenliike kykenee kirkastamaan sanomaansa tässä ajassa? Ja miten demokratiamme toimintakyky säilyy, kun liikkeellä on kasvavasti voimia, joiden mielestä demokratia ei kykene ratkaisemaan aikamme isoja kysymyksiä – kuten vaikkapa maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta, Eloranta pohti puhuessaan SAK:n edustajiston kokouksessa.

Työmarkkinaneuvottelut ovat käynnistyneet, ja Elorannalla oli viesti työnantajille:

– Talousennusteita reivataan jo ylöspäin eikä suomalaisen työn kilpailukyky vaadi massiivisia heikennyksiä työehtoihin. Miksi siis työnantajat tuovat neuvottelupöytiin rajuja heikennyslistoja, Eloranta ihmetteli.

– Onhan tätä yritetty jo hyvän aikaa, mutta yritykset käyvät yhä röyhkeämmiksi ja läpinäkyvimmiksi.

– Työehtosopimuksen vaihdolla pyritään romuttamaan pienipalkkaisten työehtoja entistä heikommiksi. PAU:n ja ay-liikkeen vastaus on ollut selvä – työehtodumppaus ei käy.

SAK:n hallitus on linjannut omia periaatteitaan neuvottelukierrokselle. Keskusjärjestö linjaa, että ilmaisen työn tekeminen kiky-tunneilla loppuu, tavalla tai toisella, ja jokaisen liiton tulee saada säälliset sopimukset. Elorannan mukaan SAK arvioi työnantajan pyrkivän siihen, että kierroksen avauksesta ei enää muodostuisi sopimusten lattiaa, vaan avausta heikompia sopimuksia pyritään tekemään, ehkäpä jopa kovien otteiden kautta.

– Hyvän avauksen aikaansaaminen on tärkeää, koska se hyödyttää kaikkia myöhemmin neuvottelevia. Ei ole tärkeää saada enemmän kuin joku toinen. Tärkeää on, että jokainen saa kunnollisen sopimuksen ja lopputuloksen, jolla jäsenistön ostovoimaa turvataan ja työoloja kehitetään. Siksi avaajan tukeminen on kaikille tärkeää ja merkityksellistä, SAK:n puheenjohtaja painotti.

SAK:laisen palkkapolitiikan ytimessä on ollut matalapalkkaisten aseman parantaminen. Eloranta muistutti, että SAK:ssa on matalapalkkaisia kaikilla sopimusaloille – teollisuudessa, kuljetuksessa, rakentamisessa sekä julkisella ja yksityisellä sopimusaloilla.

– Matalampien palkkojen euromääräiset korotukset sekä korjaavat matalapalkkaongelmaa että kaventavat naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Erilaisia pidempikestoisia ansiokehitysohjelmia on tarpeen neuvotella aloille, joissa palkkojen jälkeenjääneisyys on merkittävää.

Eloranta kummeksui työnantajien intoa irtautua molempia osapuolia huomioivasta ja kunnioittavasta työehtosopimustoiminnasta. Työelämän muutoksen hallinta nimenomaan vaatii hyvää sopimus- ja yhteistoimintaa osapuolten kesken. Tämän totesi viimeksi kehittyneiden maiden talousjärjestö OECD maanantaina julkaistussa raportissaan.

– Siinä ay-järjestäytymisen ja työehtosopimustoiminnan rapautuminen nähtiin uhkana tasapainoiselle ja taloudellisesti kestävälle työelämälle.

Hänestä onkin mielenkiintoista, että maailmalla rikkaat ja kuuluisat ja heidän sanansaattajansa käyvät tällaista keskustelua.

– Sen sijaan täällä kotoisessa Suomessa sama joukko koittaa ajaa työntekijöitä, heidän suojaverkkojaan ja työehtosopimuksiaan sekä heidän järjestöjään mahdollisimman ahtaalle ja mieluummin heikentää niitä mahdollisimman paljon. Siis täysin päinvastoin kuin mitä maailmalla tapahtuu. Mutta ehkä se on niin, että Suomen pussinperälle kaikki, ideatkin, saapuvat maitoautolla, vaikka digiaikaa elämmekin.

Hän painotti, että työllisyyden parantaminen on kaikkien etu ja SAK on sitoutunut hallituksen tavoitteisiin muun muassa työllisyystyöryhmien kautta. Työryhmissä joissain kysymyksissä on ollut helpompi löytää yhteinen kieli kuin toisissa. Työttömyysturvan heikennyksen suhteen SAK on ollut tiukkana.

– Julkisuudessa työllisyyden hopealuodiksi on noussut työttömyysturvan porrastus. Erityisesti työnantajapuoli ja porvarioppositio ovat vaatineet kovia työllisyystoimia ja työttömyysturvan porrastus eli leikkaus on noussut lempilapseksi. SAK on vastustanut ja vastustaa työttömyysturvan porrastusta, myös niin sanottua kustannusneutraalia mallia.

Eloranta muistuttaa, että SAK:laisen työttömän päiväraha on keskimäärin 1 240 euroa kuukaudessa.

– Jos siitä siivuja leikataan, niin toimeentulo vaikeutuu ja samalla muiden sosiaalitukien kuten asumistuen ja toimeentulotuen käyttö lisääntyy. Se tuskin on kenenkään etujen mukaista.

SAK onkin valmistellut omaa näkemystä työttömyysturvasta, joka perustuu ihmisten kannustamiseen koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin.

– Kustannusneutraalikin porrastusmalli on leikkaus pidemmän aikaa työttömäksi joutuvalla. Näin siksi, että päivärahan korotus työttömyyden alussa hyödyttää suurta joukkoa ja kulut kasvavat. Kasvaneiden kulujen kustannukset on sitten säästettävä pienemmältä pidempiaikaiseen työttömyyteen joutuvalta joukolta. Tämä ei ole SAK:n mielestä reilua eikä oikein, Eloranta perusteli.

Eloranta kiinnitti huomiota yhteiskunnassa laajasti näkyvään ideologiseen vääntöön ay-liikkeen asemasta. Porvarien ja elinkeinoelämän suunnitelma järjestelmän vaihtamisesta Suomessa etenee hänen mukaansa nyt siis työnantajapuolen voimin. Eloranta huomautti, että vaikka nykyinen hallitus ei hyökkää ay-liikkeen kimppuun, kuten edellinen hallitus teki, on hyvä huomata, ettei kamppailu ole kadonnut, vain rintamasuunta on vaihtunut.

– Nyt Rinteen hallitus ei työnantajan vankkureita vedä, joten ideologista taistelua käydään Etelärannan työnantajapalatsista käsin. Kokoomusvetoiset työnantajaliitot käyvät ideologista taisteluaan veronmaksajien ja osakkeenomistajien rahoilla, tavoitteenaan nujertaa ay-liike ja palkansaajien edunvalvonta.

– Tämän tavoitteen rehellisesti ääneen ja julkisuuteen ovat sanoneet esimerkiksi Nalle Wahlroos ja Juhana Vartiainen. Nämä herrat sanovat ääneen rinta rottingilla sen, että ay-liikkeen valtaa pitää vähentää, vaikka konfliktin kautta.

Eloranta kehotti lopettamaan ay-liikkeen alasajoon tähtäävät toimet ja keskittämään tarmon tuottavuuden kasvattamiseen. Hän otti esiin yritysten investoinnit, joita on helpotettu viime vuosina.

– Kustannuksia on leikattu niin verojen kuin työvoimakustannusten kautta. Myös toiminta- ja sääntely-ympäristöt ovat vakaat. Lisäksi korkotaso on historiallisen alhainen, eikä radikaalia muutosta ole näköpiirissä.

Myös inhimillisen pääoman kehittäminen pitäisi Elorannan mielestä olla yritysten mielissä, sillä vain kouluttamalla saadaan investoinneista paras hyöty irti.

– Tässä on ilmainen tuottavuusvinkki elinkeinoelämälle – kouluttakaa koko henkilöstöänne ja satsatkaa työntekijälähtöiseen innovaatiotoimintaan. Se tuottaa paljon enemmän tulosta viivan alle kuin työntekijöiden kiusaaminen työehtojen leikkauksilla ja heidän edustajiensa toimintaedellytysten romuttamisella.

Työllisyyden edistämisen ja tes-kierroksen rinnalla keskustelu eläkkeistä on virinnyt.

–  Työeläkejärjestelmä on ollut vahvasti työmarkkinajärjestöjen kontrollissa ja muutokset järjestelmään on neuvoteltu niiden kesken. Työeläkelait säätää eduskunta, mutta tähän mennessä työmarkkinajärjestöjen yhteistä kantaa on kunnioitettu, Eloranta painotti.

Hänen mielestään parasta ja turvallisinta olisi jatkaa sillä periaatteella, joka työeläkejärjestelmällä on ollut alusta asti eli ansioperustaisuus.

– Silloin eläke kuvastaa työuran pituutta ja ansioita. Tuloerojen tasaamiseen työeläkejärjestelmästä ei ole. Käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttavat verot, tarjottavat palvelut, erilaiset palvelumaksut ja niihin valtiovalta voi omilla päätöksillään vaikuttaa.

SAK on kuitenkin valmis hallitusohjelmassa todettuun kolmikantaiseen selvitystyöhön.

– Eläkejärjestelmän tulevaisuuden kestävyys on tärkeää järjestelmän luottamuksen kannalta. Tiedämme, että alhainen syntyvyys ja eliniän pidentyminen asettavat paineita järjestelmän kestävyydelle. Työmarkkinajärjestöjen tulee yhdessä huolehtia siitä, samoin kuin kaikkien osapuolten luottamuksesta järjestelmään, Eloranta muistutti puheessaan.