Hallituksen esitysten peruslähtökohdat säilyisivät ennallaan, mutta valiokunta ehdottaa lukuisia muutoksia useisiin pykäliin. Valiokunta ei ollut yksimielinen, mutta vastalauseita ei opposition toimesta voitu vielä ensimmäisessä käsittelyssä jättää.

Sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa mietintöluonnoksista, sosiaali- ja terveysvalio-kunta jatkaa vielä uudistuksen käsittelyä. Mietinnöt valmistuvat sosiaali- ja terveysvaliokunnan toisen käsittelyn jälkeen.

Seuraaviin keskeisiin kohtiin tuli muutoksia:

Riittävän rahoituksen varmistaminen

Maakuntien rahoituksessa säilytetään kustannusten kasvua rajoittavat säännökset (ns. budjettirajoite), mutta maakunnan oikeutta saada valtiolta lisärahoitusta vahvistetaan. Maakuntien tehtävien rahoitus perustuu pääsääntöisesti valtion rahoitukseen. Perustuslakivaliokunta edellytti hallituksen esitykseen sisältyneiden rahoitussäännösten muuttamista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että valtion olisi korotettava kaikkien maakuntien kokonaisrahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa tai laajalle väestölle (vähintään kahdeksan maakuntaa tai yli 40 prosenttia väestöstä) riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi yksittäisellä maakunnalla on oikeus saada lisärahoitusta silloin, jos rahoituksen taso vaarantaisi maakunnassa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sote-järjestämislakiin täydennyksiä

Valiokunta ehdottaa järjestämislakiin perustuslakivaliokunnan edellyttämiä täsmennyksiä muun muassa maakuntien yhteistyöalueiden muodostamisen edellytyksiin. Järjestämislakia muutettaisiin siten, että maakunnalla voi olla sote-liikelaitoksen lisäksi yksi tai useampia liikelaitoksia asiakkaan valinnanvapauslaissa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyskeskusta sekä suun hoidon yksikköä varten.

Valiokunta korostaa maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä terveyden edistämisessä ja ehdottaa järjestämislain täydentämistä maakunnan yhteistyöstä järjestöjen kanssa. Maakunnan on osaltaan tuettava sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua, luovuttamalla toimitiloja järjestöjen käyttöön ja maakunnan harkinnan mukaan myös myöntämällä avustuksia järjestöille.

Kuntakompensaatiot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa voimaanpanolakia täsmennettäväksi uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnille aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi siten, että korvauksen myöntämistä arvioidaan omaisuusjärjestelyistä aiheutuvan kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen perusteella. Korvauksen määrässä otettaisiin huomioon myös kunnan kokonaistaloudellinen tilanne maksettavan korvauksen porrastamisen avulla.

Valinnanvapauslaki

Asiakassuunnitelma

Valinnanvapauslain mukainen asiakassuunnitelma ehdotetaan laadittavaksi vain laaja-alaisesti palveluja tarvitseville. Se sisältää yhteenvedon muista sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmista, joiden sääntelyä ei muuteta.

Asiakassuunnitelma ei loisi asiakkaalle juridista oikeutta palveluihin eikä se olisi valituskelpoinen hallintopäätös. Asiakassuunnitelma ei myöskään olisi palveluntuottajaa juridisesti velvoittava päätös, vaan suunnitelma, joka toimisi asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin sekä palvelujen suunnittelun ja yhteensovittamisen työkaluna.

Tietosuojasäännöksiä täsmennetään

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon vuoksi täsmennyksiä henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskeviin säännöksiin valinnanvapauslaissa. Säännökset liittyvät muun muassa asiakassuunnitelman käsittelyyn sekä suoran valinnan palveluntuottajille maksettavan kiinteän korvauksen suuruuden määrittämiseen (ns. profilointi). Kiinteän korvauksen laskennasta ja maksatuksesta vastaavan Kansaneläkelaitoksen tietojensaantioikeutta on tarkennettu.

EU:n valtiontukisääntelyn soveltuminen

Perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään sellaisena, että se edellyttää valtiontukisääntelyyn liittyvää ennakkoilmoitusta (ns. notifikaatio) EU:n komissiolle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuullut useita asiantuntijoita siitä, missä määrin ehdotettu järjestelmä on luonteeltaan taloudellinen ja tulisiko siitä mahdollisesti tehdä ennakkoilmoitus. Valiokunta yhtyy ministeriöiden arvioon ja katsoo ettei notifikaatiota tarvita. Valiokunta ehdottaa kuitenkin eräitä täsmennyksiä valinnanvapauslain pykäliin, jotta varmistettaisiin maakunnan mahdollisuudet turvata palvelut silloinkin, kun riittävää palvelutarjontaa ei muutoin synny (mm. mahdollisuus ns. SGEI-velvoitteen asettamiseen).

Voimaantulo

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistus toteutetaan maakuntien erilaiset olosuhteet huomioon ottaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu sekä muut tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapauden toimeenpanoa ehdotetaan vaiheistettavaksi ja siihen varataan aikaa siten, että sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa maakunnissa 1.1.2023. Maakunta voi kuitenkin valtioneuvoston luvalla aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2021, jos se täyttää aloittamiselle asetettavat edellytykset. Tarvittaessa maakunnan pitää hakea määräajan pidentämistä enintään 1.1.2024 asti.

Suunhoidossa valinnanvapaus tulee valiokunnan ehdotuksen mukaan voimaan 1.1.2023 alkaen.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022.

Palveluntuottajalaki

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annettavalla lailla perustetaan uusi palveluntuottajien rekisteri, johon nykyisestä poiketen myös julkisten palveluntuottajien on rekisteröidyttävä. Valinnanvapausjärjestelmään kuuluvien palveluntuottajien tulee olla rekisterissä ja liittyneinä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa tarkoitettuihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin.

Valiokunta on poikkeuksellisesti päättänyt julkistaa mietintöluonnokset.