10.8.2024 06:00 ・ Päivitetty: 8.8.2024 13:56
Näpit irti Ylestä – politiikka jyllää yhtiön kurittamisessa
Parhaillaan hallituksessa valmistellaan Yle-veron alentamista. Asia on vahvasti poliittinen. Jotkut poliitikot moittivat Ylen toimintaa siitä, että se on poliittisesti puolueellista. Erityisesti perussuomalaiset ovat moittineet Yleä vasemmistopropagandan tekemisestä.
Kritiikki on sikäli erikoista, että kansalaiset tutkimusten mukaan ovat Yleen kovin tyytyväisiä. Sitä pidetään luotettavimpana mediana. Mainittakoon myös, että Yle Areena on suosituin audiopalvelu. Tutkimusten mukaan kansalaisista 70 prosenttia on Yle-veron tasoon tyytyväisiä!
Yle on julkisen palvelun yleisradioyhtiö, jonka tehtävä perustuu Yleisradiolakiin. Toiminta rahoitetaan Yle-verolla. Tämä on 2,5 prosenttia tuloista, maksimissaan 163 euroa vuodessa. Vähävaraiset, joiden ansiot jäävät alle
14 000 euron, ja alle 18 -vuotiaat evät joudu veroa maksamaan.
MITÄ tuolla, joidenkin mielestä isolla, rahamäärällä saa: Radion puolella: Ylen Radio 1, Radio Extrem, Radio Peili, Radio Suomi, Radio Vega, Klassinen YleX, Sámi Radio, X3M ja Mondo.
Ohjelmaa tulee lähinnä suomen ja ruotsin kielellä, mutta myös saameksi, englanniksi viroksi ja espanjaksi. Radio-ohjelmien rinnalle ovat tulleet podcastit. Monet kansalaiset ovat uskollisia radion kuuntelijoita.
”Näköradion” puolella Yle toimii kanavilla TV1, TV2 ja Yle Teema & Fem ja oikeastaan lisäksi Areena. Näistä riittäisi kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon. Keskeistä ohjelmistossa ovat uutiset ja ajankohtaisohjelmat, dokumentit, urheilu ja luonto-ohjelmat.
Asiaohjelmista mainittakoon Ykkösaamu, Puoli seitsemän, MOT, A-studio, Ylen aamu, Viimeinen sana, Perjantai, Itse asiassa kuultuna, monille tärkeä jumalanpalvelus…
Yle-kritiikki on sikäli erikoista, että kansalaiset tutkimusten mukaan ovat Yleen kovin tyytyväisiä.
EIKÄ tässä kaikki. Vielä voisi palata Areenaan. Sen tarjonta on valtavan laajaa ja monipuolista suorista lähetyksistä urheiluun, uutisiin, Lasten Areenaan ja podkasteihin, yle.fi:hin ja jopa Youtubeen. Lisäksi pitää muistaa yle.fi.
Kaikkea ei voi tässä tuoda esille. Mainittakoon vielä Elävä arkisto, alueelliset televisio- ja radio-ohjelmat. Eikä unohtaa pidä myöskään Radion sinfoniaorkesteria.
Tuo kaikki maksaa 163 euroa vuodessa. Hinta on käsittämättömän alhainen.
MUTTA vielä käsittämättömämpää on, että eduskuntaan valittu henkilö, jonka pitäisi olla fiksu, pitää hintaa liian korkeana ja esittää sitä alennettavaksi.
Mikäli hintaan pitää puuttua, olisi sitä mieluummin korotettava.
MIKSI Yleä ja erityisesti Yle-veroa pitää arvostella? Yksi negaatiota aiheuttava asia on se, että kyse on julkisesta palvelusta. Bisneksen pitäisi päästä enemmän esille.
Toinen asia on nimi, ”Yle-vero”. Joillekin kaikkinainen vero on myrkkyä. Nimi pitäisi muuttaa Yle-maksuksi. Kansalaisilta kerättävä Yle-maksu on korvamerkittyä rahaa. Sitä ei pidä sotkea valtion budjettiin.
Valtion talouden kohentamiseen verolla ei ole vaikutusta. Veron alentaminen ei paranna työllisyyttä – päinvastoin. On otettava huomioon, että Yle työllistää useita yhtiön ulkopuolisia henkilöitä, yhtiöitä ja organisaatioita.
Verratkaapa Yle-maksua mihinkä tahansa muuhun mediaan, vaikkapa Helsingin Sanomiin, niin voinette päätyä johtopäätökseen, että Yle on lähes ilmainen.
Kirjoittaja on lietolainen eläkeläinen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.