Turva – Hymy
Tyomies

Nasima Razmyarin Helsinki on asukkaistaan huolehtiva kansainvälinen metropoli

– Tässä työssä saan edistää kaikkea sitä, mikä minulle on politiikassa tärkeää, Nasima Razmyar sanoo.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyarin (sd.) kasvoille leviää iloinen hymy, kun häneltä kysyy, mikä on parasta hänen uudessa tehtävässään.

– Tässä työssä saan edistää kaikkea sitä, mikä minulle on politiikassa tärkeää. Voin rehellisesti sanoa, että saan tehdä unelmieni työtä.

Razmyar vaihtoi kesäkuun alussa kansanedustajan työn apulaispormestarin tehtävään. Helsinki siirtyi kuntavaalien jälkeen pormestarijärjestelmään ja kaupunginvaltuusto valitsi ensimmäistä kertaa Helsingille poliittisen johdon – Jan Vapaavuoren (kok.) pormestariksi ja Nasima Razmyarin, Pia Pakarisen (kok.), Anni Sinnemäen (vihr.) ja Sanna Vesikansan (vihr.) apulaispormestareiksi.

Johtoviisikko on saanut aloittaa työnsä pienen myllerryksen keskellä, sillä johtamisjärjestelmän lisäksi kaupunki uudisti myös koko hallintorakenteensa. Kymmenet virastot yhdistyivät neljäksi toimialaksi, joista Razmyar sai johdettavakseen kulttuurin ja vapaa-ajan. Toimiala on hänelle entuudestaan tuttu valtakunnan politiikasta. Hän on johtanut SDP:n kulttuuri- ja liikuntatyöryhmää sekä toiminut eduskunnan sivistysvaliokunnassa.

– Helsingissä asioihin pääsee kiinni kuitenkin ruohonjuuritasolla. On ollut hienoa päästä tutustumaan siihen valtavaan määrään kulttuurin ja vapaa-ajan palveluja, joita Helsingissä tuotetaan. Toimialaan kuuluu laaja skaala asioita aina liikuntapoluista sinfoniaorkesteriin ja taidemuseosta eläintilaan.

Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta

Mikä tätä kaikkea sitten yhdistää? Razmyar sanoo toimialansa olevan hyvinvoinnin toimiala, koska kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut ovat ihmisten hyvinvoinnille välttämättömiä.

– Ilman kulttuuria, liikuntaa, kirjastoja ja nuorisotyötä helsinkiläisten elämä olisi henkisesti köyhää. Helsingissä tuotetaan maailman luokan taidetta, mutta myös maailman luokan taiteen opetusta. Minulle on tärkeää, että kulttuuri kattaa koko kaupungin ja on aidosti kaikkien helsinkiläisten saatavilla, Razmyar sanoo.

Kulttuurin lisäksi myös liikunta on Razmyarin sydäntä lähellä. Hän kertoo, että Helsingin tuoreeseen strategiaan kirjattiin liikkumisen edistäminen yhdeksi merkittävimmistä tavoitteista.

– Liikkumattomuus murentaa hyvinvointia. Ihmisten liikkumisen edistäminen ei kuitenkaan ole yksin liikuntapalveluiden varassa, vaan esimerkiksi asuinalueiden ja liikenteen suunnittelussa on edistettävä ihmisten arkiliikuntaa. Kouluilla ja päiväkodeilla on tietysti keskeinen rooli siinä, että lapset löytäisivät liikkumisen ilon.

Suurkaupungin haasteet

Kuntavaalikausi on vasta aluillaan, ja Razmyar sanookin ensimmäisten kuukausien menneen vauhdilla perehtyessä ja eri toimijoihin tutustuessa. Apulaispormestarina hän toimii myös kaupunginhallituksen jäsenenä, joten pelkkä oman toimialan tuntemus työssä ei riitä.

– Helsinki on valtavan kokoinen toimija ja olen innostunut siitä, mitä kaikkea Helsingissä on parhaillaan meneillään. Suurkaupungilla on suurkaupungin haasteet, mutta samanaikaisesti valtava potentiaali olla edelläkävijä esimerkiksi digitalisaatiossa, koulutuksessa, älyliikenteessä ja ylipäänsä uudenlaisissa palveluissa kaupunkilaisten parhaaksi. Olen onnellinen siitä, että saan olla päättämässä Helsingin tulevaisuudesta aikana, jolloin kaupunkien merkitys kasvaa koko ajan.

Millaisena apulaispormestari Razmyar sitten näkee Helsingin neljän vuoden kuluttua, kun vaalikausi on päättynyt?

– Neljässä vuodessa Helsinki on kasvanut jälleen yhden suomalaisen pikkukaupungin verran. Toivon, että Helsinki on onnistunut pysäyttämään segregaatiokehityksen, kaupunginosien väliset erot ovat tasoittuneet, kaikki nuoret pääsevät opiskelemaan ja saattavat opintonsa loppuun, ja jokainen ikäihminen saa ansaitsemansa arvokkaan hoivan.

– Uskon, että menestyvä Helsinki houkuttelee yhä enemmän matkailijoita ja yrityksiä, ja kaupungissa luovuus ja kulttuuri kukoistavat. Kansainvälinen, turvallinen, asukkaistaan huolen pitävä metropoli – sellainen minun Helsinkini.

Keskustelua aiheesta

Työväki messuaa Malmin kirkossa – Ilkka Kantola saarnaa

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Helsingin Malmin kirkossa vietetään ensi sunnuntaina Työväen kirkkopyhää. Messuun on kutsuttu SDP:n eturivin vaikuttajia erilaisiin tehtäviin.

Saarnan pitää kansanedustaja, arkkipiispaksi ehdolla oleva Ilkka Kantola (kuvassa). Tekstinlukijana toimii kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Messu alkaa Malmin kirkossa 21. tammikuuta kello 10, jonka jälkeen juodaan kirkkokahvit.

Keskustelua aiheesta

Tar­ja Ha­lo­nen Hel­sin­gin yli­opis­ton hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­jak­si

Kuva: Jari Soini
– Si­vis­tyk­seen, kou­lu­tuk­seen ja tut­ki­muk­seen teh­tä­vät pe­rus­si­joi­tuk­set ovat eh­dot­to­man tär­kei­tä, Tarja Halonen sanoo.

Helsingin yliopiston hallitus valitsi tänään järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen presidentti Tarja Halosen. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Teija Tiilikainen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta, 1.1.2018–31.12.2021.

Halonen näkee yliopiston merkityksen yhteiskunnassa monella tasolla.

– Suomella on mahdollisuus pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja pitää huolta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Opetuksella, tutkimuksella ja innovaatioilla on tässä työssä iso merkitys, hän toteaa.

– Vaikka ajan tasalla pysyminen ja kilpailussa selviäminen ovat tärkeitä asioita, toivon, että yliopiston puolella voidaan pitää näköalaa tätä laajempana. Tämän vuoksi sivistykseen, koulutukseen ja tutkimukseen tehtävät perussijoitukset ovat ehdottoman tärkeitä. Toivon myös, että suomalaisten perinteinen suuri kunnioitus tätä sektoria kohtaan säilyy, Halonen lisää.

”Hallituksen puheenjohtajana koetan käyttää hyväkseni sitä kansainvälistä kosketuspintaa ja kokemusta, jota minulla on.”

Yksi ensimmäisistä tehtävistä uudella hallituksella on päättää keväällä 2018 yliopiston seuraavasta rehtorista. Helsingin yliopiston hallitus näkyy myös yliopiston ulkopuolella.

– Helsingin yliopistolla on jo tunnustettu asema sekä suomalaisessa tiede- ja kulttuurielämässä että kansainvälisesti. Yliopiston hallitus kattaa hyvin yhteiskunnan eri sektoreita ja voi verkottua sekä Suomessa että kansainvälisesti entistä aktiivisemmin. Hallituksen puheenjohtajana koetan käyttää hyväkseni sitä kansainvälistä kosketuspintaa ja kokemusta, jota minulla on, Halonen sanoo.

”Ei kaatunut islamofobiaan eikä rasismiin” – Abdirahim Hussein kirjoittaa Helsingin suurmoskeijahankkeesta US-puheenvuorossa

Kuva: Jari Soini

Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein (sd.) kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuorossaan Helsingin suurmoskeijahankeesta, joka kaatui jo ennen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi pääsyään.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta esitti viime viikolla kaupunginhallitukselle, ettei se varaa tonttia suurmoskeijahanketta varten.

Husseinille tämä ei ollut yllättävää: suunnitelmalla oli alusta saakka enemmän vastustajia kuin puoltajia.

– Suurimmaksi kynnyskysymykseksi näyttää julkisessa keskustelussa nousseen ulkomaalaisen rahoituksen suuri rooli ja pelko siitä, miten se altistaisi moskeijan mahdolliselle ulkoapäin tulevalle ideologiselle vaikuttamiselle, Hussein kirjoittaa.

– Olen itsekin pyytänyt hankkeen vetäjiltä vastauksia erinäisiin selventäviin kysymyksiin. Osaan on vastattu, osaan ei, hän toteaa.

Husseinin mukaan ilmeisesti nekään tahot, jotka näitä keskusteluja ovat virallisella tasolla käyneet, eivät ole olleet tyytyväisiä niihin vastauksiin, joita heille on suotu.

– Haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei minkään fundamentalisti-ideologian leviäminen Suomeen ole meidän muslimienkaan toiveissa. Käytännössä esimerkiksi kaikki tänne pakolaisina päätyneet muslimit ovat paenneet juuri sitä ja sen varjolla harjoitettavaa politiikkaa.

Asiasta on valtuustokollegojen kanssa keskusteltu koko syksy. Myös suurin osa heistä on Husseinin mukaan ilmaissut huolensa ulkomaalaisen rahoituksen suuresta osuudesta, mutta sitäkin enemmän oltu huolissaan moskeijan vuosittaisista, 6-7 miljoonan euron käyttökustannuksista.

– Muslimina, helsinkiläisenä ja kaupunginvaltuutettuna olen kuitenkin sitä mieltä, että muslimeilla pitäisi olla oma tehtäväänsä rakennettu, sen toimivuus mielessä suunniteltu rukoushuone. Eli moskeija.

Hankkeen vetäjillä on nyt siis paikallaan alkaa miettiä suunnitelmaa B.

Hussein huomauttaa, että Helsingissä ei ole ainoatakaan kunnollista moskeijaa.

– Suurmoskeijahankkeen vetäjillä on nyt siis paikallaan alkaa miettiä suunnitelmaa B. Luovutaanko koko suurmoskeijaunelmasta? Tuleeko sen tilalle suunnitelma pienemmästä/ pienemmistä moskeijoista? Aletaanko uutta rakennuspaikkaa etsiä jostain Helsingin ympäryskunnista? Toivon todella, että näin ei käy: suurin osa muslimiyhteisöstä asuu nyt ja tulee asumaan myös tulevaisuudessa täällä pääkaupungissa.

Hussein jatkaa, että muslimiväestö maassamme kasvaa. Ja sen myötä myös heidän osallisuutensa, näkyvyytensä ja vaikuttavuutensa politiikassa.

– Uskonkin, että jossain vaiheessa Helsinki tulee havahtumaan siihen, että veronmaksajia ovat muslimitkin. Ehkäpä tällöin myös kaupungin halukkuus heidän tarpeidensa huomioon ottamiseen tulee kasvamaan, hän pohtii US-kirjoituksessaan.

Helsingin ympäristölautakunta torppasi yksimielisesti suurmoskeijahankkeen

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen
Suurmoskeijalla ja sen monitoimikeskuksella on tonttivaraus Hanasaaren alueelle.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, ettei se varaa tonttia suurmoskeijahanketta varten.

Lautakunta päätti asiasta kokouksessaan tänään. Päätös oli yksimielinen, kertoo lautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok.) STT:lle.

Syyksi lautakunta nimeää hankkeen laajuuden ja siihen liittyvät avoimet kysymykset ja epävarmuustekijät, kuten hankkeen rahoituksen alkuperä sekä mahdolliset rahoituslähteiden vaikutukset.

Kaupunginhallituksen on määrä päättää asiasta ensi maanantaina.

Lautakunta perustelee kantaansa muun muassa hankkeen laajuudella tai edelleen avoinna olevilla kysymyksillä ja erilaisilla epävarmuustekijöillä etenkin rahoituksen osalta. Moskeijan lisäksi rakennukseen on ollut tarkoitus rakentaa monitoimitiloja, esimerkiksi uimahalli.

Rahoitusta koordinoi alkuvaiheessa Bahrainin kuningaskunta, Lähi-idässä sijaitseva öljyvaltio, jolla on tiiviit yhteydet muun muassa sunnalaiseen Saudi-Arabiaan. Kysymyksiä on herättänyt muun muassa, minkälaista uskontulkintaa moskeijassa harjoitettaisiin, missä määrin rahoittajat ohjailisivat moskeijan toimintaa ja onko olemassa esimerkiksi riskiä toiminnan radikalisoitumisesta.

Myös ulkoministeriön mukaan rahoitus- ja taustatiedot ovat pahasti puutteelliset, ja sen tekemän arvion mukaan eri uskontokuntien jännitteet voisivat heijastua tämänkaltaisten hankkeiden kautta myös Suomeen.
STT kertoi jo eilen, että enemmistö lautakunnan jäsenistä vastustaa niin kutsuttua suurmoskeijahanketta.

STT:n kyselyssä seitsemän lautakunnan kolmestatoista jäsenestä suhtautui hankkeeseen kielteisesti puoluetaustasta riippumatta. Yksi ei halunnut lähteä ennakoimaan kantaansa. STT sai kyselyä varten kiinni kahdeksan kolmestatoista lautakunnan jäsenestä. Vastaajia oli kaikista lautakunnan puolueryhmistä.

Juttua päivitetty lisätiedoin.

 

 

Presidenttiehdokas muistutti itsenäisyyspäivän aaton juhlassa: Suomalaisten vahvuutta on sopimisen kulttuuri ja yhteistyö

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Tuula Haataiselle Suomi ei ole Suomi ilman tasa-arvoa.

SDP:n Helsingin piiri järjesti itsenäisyyspäivän aaton juhlat tiistaina Paasitornin juhlasalissa.

Tilaisuuden juhlapuhujana oli SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

– Kunnioitus itsenäisyyspäivää kohtaan kertoo, että tiedämme jokainen etteivät vapaus, itsenäisyys ja tasa-arvo ole itsestäänselvyyksiä, Haatainen sanoi.

Suomalaisten tarina on Haataisen mukaan Suomi-neidon selviytymistarina.

– Maamme itsenäisyyteen on liittynyt myös kipeitä ajanjaksoja. Kun olin valmistunut ensimmäiseen ammattiini sairaanhoitajaksi ja tulin Helsinkiin, sain työpaikan Invalidisäätiön sairaalasta Ruskeasuolta. Mieleeni jäi elävästi potilaaksi tullut veteraani. Hän oli menettänyt sodassa toisen jalkansa. Olin vaihtamassa sidettä hänelle, tämä veteraani kysyi Minkäs ikäinen se tyttö on? Vastasin, että 21-vuotias. Jaa, mies sanoi, piti tauon ja katsoi minua silmiin. Sinun ikäisenäsi minä menetin rintamalla tämän jalkani.

– Sillä hetkellä sota tuli todelliseksi minulle. Lähisuvussani oli toki ollut sodankäyneitä miehiä, mutta tämän veteraanin katse ja rauhallinen toteamus iästäni ja omasta kokemuksestaan toi sodan lähelle, jatkoi Haatainen.

Suomen satavuotisen itsenäisyyden kertomus on ainutlaatuinen.

Haatainen sanoi, että suomalaisten vahvuutta on sopimisen kulttuuri ja yhteistyö. Sadan vuoden aikana olemme nousseet kehitysmaan tasolta maailman kärkimaihin monellakin mittarilla luettuna, hän muistutti.

– Tämä on suomalaisten vahvuutta, joka on noteerattu maailmallakin. Tässä toimimme esimerkkinä muille: miehet ja naiset on otettava mukaan konfliktien ratkaisuihin ja päätöksentekoon, sekä yhtä lailla jälleenrakentamiseen. Tästä suomalaisilla on vahvaa näyttöä. Tähän perustuu meidän hieno vientituotteemme konfliktien ratkaisuissa.

Nyt elävät nuoret sukupolvet tarvitsevat oman tarinansa Suomesta, joka yhdistää vaikeina aikoina.

Haataisen mukaan puolustamisen arvoista yhteiskuntaa tulee vaalia ja rakentaa huolella.

– Yhtenäinen ja eheä yhteiskunta on myös vahvempi ulkopuolelta tulevia uhkia vastaan. Nyt elävät nuoret sukupolvet tarvitsevat oman tarinansa Suomesta, joka yhdistää vaikeina aikoina.

Suomi ei ole Suomi ilman tasa-arvoa, Haatainen muistutti.

– Voimme olla ylpeitä siitä, että olemme ajaneet läpi kaikille lapsille maksuttoman peruskoulun ja muut hyvinvointipalvelut. Se ei ole tullut itsestään, vaan kovan poliittisen väännön kautta. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Haatainen sanoi myös, että hyvän elämän edellytykset päätetään tänään, tässä ja nyt.

– Suomen satavuotisen itsenäisyyden kertomus on ainutlaatuinen. Tänään meillä on hyvä syy iloita siitä yhdessä, tillsammans, together, hän toivotti kaikille salissa oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja hauskaa iltaa.