Toimituksen kommentit
22.5.2022 12:46 ・ Päivitetty: 22.5.2022 13:11
Naton kello tikittää, sanoi Pekka Haavisto, ja alkoi puhua “viikoista” – mitä tästä kaikesta tulisi ajatella?
Suomen ja Ruotsin Nato-tielle ilmestynyt mutka tuli vastaan ennen kuin osa Suomea ehti edes kunnolla juhlia maan Nato-hakemusta. Mutkan nimi on Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, joka hämmentävää kyllä on syyttänyt Suomea ja Ruotsia muun muassa ”terroristien majoittamisesta” ja sanonut, ettei Turkki voi hyväksyä maiden Nato-hakemuksia.
Mutkassa on jyrkkyyttä ainakin sen verran, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) joutui sunnuntaina täsmentämään Turkin penseydestä johtuvia aikatauluja. “Jossain kohdassa sanoin, että päiviä tai viikkoja, ehkä nyt varovaisuusperiaatteella sanotaan, että viikkoja”, Haavisto vastasi STT:lle vihreiden puoluekokouksessa Joensuussa sunnuntaina kiistan ratkaisusta.
TURKIN HALLINTOA lähellä oleva Sabah-lehti julkaisi aiemmin viikolla Turkin vaatimukset Suomelle ja Ruotsille. Kohtia oli kaikkiaan kymmenen. Lehden mukaan Suomen ja Ruotsin tulisi ensinnäkin ”selventää kantansa” Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon ja siihen liittyviin muihin terroristijärjestöihin. Turkki vaatii myös, että kaikenlainen tuki Pohjois-Syyriassa toimivalle, PKK:hon liittyvälle kurdien YPG-järjestölle tulee katkaista. Lisäksi PKK:n, YPG:n ja niihin liittyvien muiden järjestöjen palautettaviksi vaaditut edustajat on lehden mukaan palautettava Turkkiin nopeasti.
Viimeksi Haavisto painotti tänään STT:lle, että Suomeakin rajoittaa oma lainsäädäntö, perustuslaki, kansalaisten oikeudet ja laki, joka määrittelee oikeuslaitokset täysin erillisiksi poliittisista päätöksentekijöistä. Ministeri, hallitus tai eduskunta ei voi puuttua oikealaitoksen toimintaan. Turkki ei ole Suomi, mutta jopa Erdogan tämän varmasti Suomesta ja Ruotsista ymmärtää.
Presidentti Sauli Niinistö kävi puolestaan eilen lauantaina puhelinkeskustelun Turkin presidentin kanssa. Niinistö kuvasi keskustelua ”avoimeksi ja suoraksi”. Ratkaisua yksi puhelu ei kuitenkaan tuonut. Ilta-Sanomat uutisoi Erdoganin ilmaisseen Niinistölle tyytymättömyytensä tavasta, jolla Suomi suhtautuu Turkin terroristeiksi pitämiin organisaatioihin. Erdogan korosti Turkin presidentinkanslian antaman lausunnon mukaan Niinistölle muun muassa sitä, ettei Naton sisällä uhkaa aiheuttavien terroristijärjestöjen huomiotta jättäminen sovi yhteen ystävyyden ja liittolaisuuden hengen kanssa.
ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN Turkki-asiantuntija Toni Alaranta arvioi perjantaina Apu-lehdelle, että Turkki käyttää tilaisuutta hyväkseen ajaakseen omia etujaan Nato-maiden joukossa ja vaatiakseen vastapalveluksia. Hänen mukaansa Turkki kaipaa tukea taistelussa kurdeja vastaan ja haluaa lieventää maahan kohdistuvaa asevientikieltoa.
Alarannan voi tulkita kehottavan suomalaisiakin parempaan itsereflektioon.
“Olen viime päivinä huomannut, että Suomessa ei juurikaan ymmärretä kuinka vahvaa epäluottamusta & antipatiaa Turkin johto kokee suhteessa länsimaihin. Maan Nato-jäsenyys on hyvin välineellinen, ei pidä kuvitella, että se pohtisi jotakin liittoutuman ‘yleistä etua’, hän kirjoittaa Twitterissä.
Alaranta viittaa myös Mehmet Barlasiin, “yhteen Erdoganin pää-propagandistiin”, joka Alarannan mukaan sanoo suoraan, että Turkin varsinainen ongelma on Yhdysvallat.
‘Erdoganin mukaan Ruotsi ja Suomi hyysäävät teroristeja. Kuten kaikki tietävät, näiden terroristien varsinainen tukija on Yhdysvallat. Jos Nato on Turkin liittolainen, tämä ratkaistava’, Alaranta siteeraa Barlasia Twitterissä.
Ulkoministeri Haavisto arvioi tänään, että Naton huippukokous kesäkuun lopussa antaa Natolle yhden sisäisen päivämäärän, jolloin sotilasliitto varmasti mielellään toivottaisi tervetulleeksi uudet jäsenet.
“Siinä mielessä Naton sisällä varmasti kello tikittää, mutta Nato-jäsenmaihin ja heidän aikatauluihinsa emme voi suoraan vaikuttaa”, Haavisto pohti STT:lle.
TILANNE LUULTAVASTI edelleen näyttää vaikeammalta kuin se on. Ehkä työmarkkinavertauskin on paikallaan: mitään ei ole ratkaistu ennen kuin kaikki on ratkaistu.
Erdogan pelaa nyt korteilla, jotka sai käteen ja koettaa lypsää maksimaalista etua. Sijaiskärsijöinä ovat Suomi ja Ruotsi. Kuten Alarantakin sanoo, teoriassa Turkki voi estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, mutta käytännössä se on yhä epätodennäköistä. Niin paljon ovat sekä Yhdysvallat että Britannia mutta myös Nato pääsihteerinsä suulla pannut sekä keskeisten Nato-maiden että koalition kollektiivista arvovaltaa peliin, että sen mureneminen panisi jo itse Natonkin kovien kysymysten eteen.
Siksi kiista ratkeaa, tavalla tai toisella, jos ei päivissä tai viikoissakaan, niin ratkeaa kuitenkin. Suomen odotus ei ole ikuinen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.