Stoltenberg ennakoi, että keskustelussa nousee esiin Suomen mahdollinen Nato-hakemus sekä se, millaisia järjestelyjä voidaan tehdä sille väliajalle, joka jää hakemuksen jättämisen ja jäseneksi hyväksymisen väliin.

Stoltenbergin mukaan sekä Suomi että Ruotsi toivotettaisiin lämpimästi tervetulleiksi Natoon, jos maat päättävät hakea jäsenyyttä. EU-parlamenttiin vierailulle saapunut Stoltenberg toisti aiemman kantansa siitä, että hakemuksen käsittely sujuisi Natossa nopeasti.

Suomessa mahdollista Nato-jäsenyyttä käsitellään tällä hetkellä eduskunnassa. Hallitus antoi pääsiäistä edeltävällä viikolla eduskunnalle selonteon, jossa käytiin läpi mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksia, vaihtoehtoja ja Suomen turvallisuusympäristön muutosta.

Keskeinen kysymys keskustelussa mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on ollut se, millaista tukea Suomi voisi saada ajalle, joka jää hakemuksen jättämisen ja lopullisen jäseneksi hyväksymisen välille.

Hakemus käsitellään ensin Naton neuvostossa, minkä jälkeen jäsenyyssopimus pitää myös ratifioida kansallisella tasolla 30 Nato-maassa.

Stoltenberg on aiemmin arvioinut, että Naton neuvoston päätös voidaan tehdä varsin nopeasti. Ratifiointiin voi kuitenkin kulua kuukausia.

Nyt Stoltenberg sanoo, että neuvoston mahdollinen päätös toivottaa Suomi ja Ruotsi tervetulleiksi lähettää jo itsessään vahvan poliittisen viestin siitä, että kaikki Nato-maat välittävät Suomen ja Ruotsin turvallisuudesta.

-  Olen luottavainen, että löytyy keinoja väliajan kattamiseen sellaisella tavalla, joka on tarpeeksi hyvä ja toimii sekä Suomelle että Ruotsille, Stoltenberg sanoi.

Stoltenbergin mukaan järjestelyillä halutaan taata se, ettei ole mitään epävarmuutta Suomen ja Ruotsin oikeudesta valita omaa tietään.

-  Kun Venäjä yrittää uhkailla ja pelotella Suomea ja Ruotsia olemaan hakematta (Naton jäsenyyttä), se vain osoittaa, miten Venäjä ei kunnioita jokaisen valtion perusoikeutta valita omaa tietään.