Asiantuntijat ovat arvioineet, että lambda ja myy eivät tule syrjäyttämään maailmalla ja Suomessa kiertävää deltamuunnosta.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kertoo STT:lle, että kaikkien muiden virusmuunnosten osuus uusissa koronatartunnoissa on laskenut maailmanlaajuisesti. Deltasta on tullut valtalinja kaikkialla.

– Delta on niin tehokas, että se ikään kuin on tähän mennessä vienyt tilan näiltä muilta varianteilta. Näyttää siltä, että deltavariantti on tässä voittaja, ja muista ei ole tällä hetkellä samanlaista uhkaa, Vapalahti kuvailee.

Deltaa on todettu tähän mennessä yli 185 maassa, ja se on luokiteltu huolestuttavaksi virusmuunnokseksi. Perussa joulukuussa ensimmäisen kerran havaittua lambdamuunnosta ja tammikuussa Kolumbiassa havaittua myymuunnosta on puolestaan löydetty yli 40 maassa, pääasiassa Etelä-Amerikassa. Lambda ja myy ovat tehostetun seurannan alaisia virusmuunnoksia.

Virusmuunnoksia seuraavan Gisaid-tietokannan mukaan Suomessa on todettu kolme myyn aiheuttamaa koronatapausta. Lambdaa ei Suomessa tietokannan mukaan ole todettu.

Viruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan. Maailmalla kiertää useita eri koronan virusmuunnoksia ja uusia syntyy jatkuvasti. Valtaosa varianteista ei kuitenkaan aiheuta syytä huoleen.

Huolestuttavat variantit syntyivät ennen rokotuksia

Rokotusten edetessä on selvitetty myös rokotteiden suojatehoa uusia variantteja vastaan. Tutkimusten mukaan käytössä olevat koronarokotteet suojaavat hyvin vakavalta koronataudilta myös tunnettujen varianttien aiheuttamissa tartunnoissa.

Vapalahti muistuttaa, että kaikki huolestuttavat variantit ovat syntyneet jo ennen rokotuksia. Alfamuunnoksen epäillään syntyneen pitkittyneestä infektiosta, kun muut taas siitä, että virus on kiertänyt väestössä runsaasti.

– Isossa kuvassa näyttää siltä, että silloin kun virus kohtuullisen estoitta ja rajoituksitta päässyt runsaasti lisääntymään infektion osin jo saaneessa väestössä, näitä variantteja on syntynyt. Sen sijaan rokotusten lisääntyminen ei ole johtanut varianttien syntyyn samalla tavalla. Rokotteet näyttävät rajoittavan uusien varianttien syntymistä, Vapalahti sanoo.

Mahdollista on kuitenkin, että kehittyy variantti, joka kiertää nykyistä deltavarianttia enemmän rokotteiden antamaa suojaa vakavaa tautia vastaan. Vapalahden mukaan sellaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä ja tällaiseen skenaarioon löytyy ratkaisuja esimerkiksi säätämällä rokotuksia.

Vapalahden mukaan nyt on ajankohtaista tutkia sitä, kuinka kauan rokotteesta saatu immuniteetti kestää ja keille mahdollisia tehosteannoksia olisi hyvä tarjota. Se tiedetään jo, että immuniteetti hiipuu jonkin verran puolen vuoden jälkeen erityisesti riskiryhmissä. Eri maissa tehosteiden tarpeelle on eroja esimerkiksi käytettyjen rokotusaikataulujen takia.

– Tässä vaiheessa tärkeintä on se, että ihmiset ottaisivat ne toiset annokset ja ne, joilta puuttuu, ne ensimmäisetkin. Se auttaa sekä yksilöä itseään että koko yhteiskuntaa palaamaan paremmin normaaliin, Vapalahti sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että Afrikan alhainen rokotuskattavuus voi johtaa siihen, että mantereesta tulee rokotuksille vastustuskykyisten virusmuunnosten lisääntymisalueeksi. WHO:n Afrikan-yksikön mukaan vain 17 prosenttia maanosan väestöstä saadaan rokotettua vuoden loppuun mennessä.

Vapalahden mukaan tuleekin miettiä, missä rokoteannokset ovat kaikkein eniten hyödyksi, jotta pandemiasta päästään maailmanlaajuisesti eroon.

Lambda ja myy ovat WHO:n tehostetussa seurannassa

WHO seuraa virusmuunnosten evoluutiota ja leviämistä maailmanlaajuisesti. Virusmuunnoksia tunnistetaan sekvensoimalla näytteitä eli määrittelemällä viruksen perimä. Esimerkiksi Suomessa kaikista koronalöydöksistä valitaan sekvensointiin viikoittain otos.

WHO jaottelee koronamuunnokset kolmeen luokkaan: huolestuttaviin, tehostetun seurannan alaisiin sekä seurattaviin. Huolestuttavissa varianteissa on tehostunut leviämiskyky tai muu epidemiaan vaikuttava ominaisuus. Tehostetussa seurannassa on variantit, jotka voivat mahdollisesti alkaa levitä helpommin tai aiheuttaa vakavampaa tautia. Seurattavat variantit ovat sellaisia, joiden arvellaan voivan vaikuttaa pandemiaan, mutta globaalista vaikutuksesta ei ole vielä tietoa.

Huolestuttaviksi varianteiksi luokitellaan deltan lisäksi alfa-, beeta- ja gammamuunnokset. Alfaa on havaittu yhteensä 193:ssa, beetaa 142:ssa ja gammaa 96:ssa maassa.

Lambda ja myy ovat puolestaan tehostetun seurannan alaisia virusvarianttilinjoja. Lambdan luokitus nostettiin tehostettuun seurantaan kesäkuussa, myyn luokitus elokuun lopussa.

WHO:n mukaan alfa-, beeta- ja gammamuunnokset ovat uusissa koronatartunnoissa selvässä vähemmistössä ja deltamuunnos on tällä hetkellä hallitseva variantti maailmassa.

– Tällä hetkellä kiertää alle yksi prosentti kutakin alfaa, beetaa ja gammaa. Delta on hallitsevana ympäri maailmaa, sanoi WHO:n tekninen johtaja Maria Van Kerkhove tiistaina.

Variantit nimetään nykyään kreikkalaisten aakkosten mukaan. Aiemmin niitä kutsuttiin niiden lähtömaiden mukaan: alfa tunnettiin brittimuunnoksena, beeta Etelä-Afrikan muunnoksena, gamma brasilialaismuunnoksena ja delta Intian varianttina.