Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen pitää hallituksen antamaa lupausta myönteisenä. Yt-prosessia poliisi ei Kolehmaisen mukaan voi perua ennen kuin lisärahasta on mustaa valkoisella.

– Siitä tulla päätös, että rahoitusta on ensi vuonna tulossa. Muuten jatkamme sopeuttamisen valmistelua. Yt-menettely on muotosidonnaista. Niitä toimia on pakko tehdä valmistelevasti, Kolehmainen sanoo Demokraatille.

Ilman lisärahaa poliisin sopeutus ohjautuu henkilöstökuluihin. Kolehmaisen mukaan säästökohteita on vuoden alkuun mennessä vaikea muuten löytää.

Kolehmainen kertoo olevansa pahoillaan julkisuudessa esitetystä kritiikistä, jonka mukaan poliisin budjettihuolien taustalla olisi jatkuvasti paisuva hallinto. Kritiikkiä on esittänyt muun muassa lokakuussa poliisin hallintouudistuksista väittelevä Heikki Mansikka-aho.

– Kysyisin, että näyttäkää kuka Poliisihallituksesta on turha työntekijä, jonka minä voin irtisanoa? Henkilöstöä loukkaavat kommentit, että siellä on kahvia ja donitseja syöviä turhia ihmisiä, kun jokainen tekee töitä itseään säästämättä, Kolehmainen sanoo.

Poliisin ylijohdossa oli 147 työntekijää vuonna 2011. Nyt työntekijämäärä on Kolehmaisen mukaan 152. Kymmenessä vuodessa poliisin ylijohto on siis kasvanut viiden henkilötyövuoden verran. Poliisihallituksen kokonaistyöntekijämäärä on noin 400. Mukana on valtion tietotekniikkakeskuksesta poliisin it-keskukseen siirrettyjä työntekijöitä. Myös poliisin tekniikkakeskus lakkautettiin ja työntekijät siirrettiin Poliisihallituksen alaiseen poliisin materiaalikeskukseen.

Kolehmaisen mukaan budjettia ovat kasvattaneet myös uudet kansainväliset velvoitteet ja poliisin tietohallinto.

– Valtaosa on joko poliittiseen päätöksentekoon tai kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia muutoksia.

– Pitäisi ensin tutkia lukuja ennen kuin lähtee arvostelemaan poliisin hallinnon paisumista. Totta kai olen valmis ja pitääkin tutkia rakenteita ja koittaa löytää onko siellä klappia, mutta aika kuiviin tämä sieni on puristettu.

– Luovutaanko työsuojelusta, työterveydestä, laillisuusvalvonnasta, tulosohjaustehtävästä, valiokuntien lausuntopyyntöihin vastaamisista tai kuulemisista, joita on kymmeniä tai satoja vuodessa? Kuka ne tekisi, jos Poliisihallitusta ei olisi tai meillä ei olisi kapasiteettia tehdä tätä?

Vääntö kenttätyötä tekevien poliisien määrästä on jatkunut koko 2000-luvun. Sanna Marinin hallitusohjelmassa tavoite on asetettu 7500:aan mikä on sata poliisia nykyistä enemmän. Pitkän aikavälin tavoite on 8200. Ilman lisärahaa poliisit vähenevät Kolehmaisen mukaan jo ensi vuonna.

Tutkija Mansikka-aho on esittänyt poliisien määrän kirjaamista lainsäädäntöön. Kolehmaiselle sekin sopisi, jos se parantaisi poliisin operatiivista toimintakykyä.

– Mikäpäs siinä. Toisaalta hallitusohjelmassa on lukittu tuo 7500 ja nyt näyttää silti, että siihen ei päästä. Mitä apua siitä lukitsemisesta on, jos se ei toteudu? Kyse on siitä että meillä ei ole rahoitusta tarpeeksi sen toteuttamiseen.

Kustannusten nousemisen taustalla on Kolehmaisen mukaan kolme asiaa. Kasvaneet ICT-kustannukset ja poliisin yli 100 tietojärjestelmää, joita ei ole edellytyksiä uudistaa. Toinen asia on toimitilakustannukset, jotka olivat vuonna 2016 60 miljoonaa euroa. Parhaillaan toimitilat vievät Kolehmaisen mukaan 82 miljoonaa euroa ja 114 miljoonaa vuonna 2027.

Vuokrat nousevat koko ajan, mutta miksi?

Poliisi on suurimmaksi osaksi valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen asiakas. Kolehmaisen mukaan kustannusten nousua selittää tilojen huono kunto ja mittavat peruskorjaukset, joihin on ajauduttu, koska poliisi ei ole saanut rahoitusta tiloja ylläpitäviin remontteihin.

– Vuokra on ollut esimerkiksi 10 euroa neliö ja korjauksen jälkeen 30 tai 45 euroa neliö. Senaatti menee sen taakse, että totta kai vuokra nousee kun tilat paranevat. Miksi ei ole annettu rahaa tilojen ylläpitämiseen?

Myös remontin väistötiloista koituu erilliskustannuksia. Poliisin toimitiloista kahdessatoista on lisäksi vakava sisäilmaongelma.

Kolmantena budjettia kasvattavana syynä Kolehmainen listaa poliisin uudet lakiin kirjatut tehtävät ja kansainväliset velvoitteet. Poliisin rahoituksen pohja on Kolehmaisen mukaan rapautumassa.

– Saamme pistemäisiä rahoituksia vuodeksi kerrallaan esimerkiksi ihmiskaupan tai vihapuheen torjuntaan. Sen jälkeen rahaa ei ole. Rahoituksen peruspohja hapertuu temppupolitiikalla, mutta hapertuvaa peruspohjaa ei ole tarkasteltu.

– Poliisi joutuu aina hattu kourassa rukoilemaan rahoitusta. Sitten sitä annetaan vuodeksi, että pikkuisen pysyy nenä pinnalla. Koen sen tosi kiusalliseksi, epäreiluksi ja alentavaksi. En ole poliisi oy:n toimitusjohtaja vaan meidän veronmaksajien palveluksessa.

Kolehmainen pitää tervetulleena julkista keskustelua poliisin rahoituksesta.

– On tervettä keskustella. Nyt se perataan läpinäkyvästi, että mistä kaikki johtuu.

Lisäselvitysten suhteen hän on epäilevällä kannalla. Asiaa on selvitetty monta kertaa aikaisemminkin.

– Jos ihmiset vaivautuisivat lukemaan jo tehtyjä selvityksiä. Rahoitusta on selvittänyt parlamentaarinen työryhmä ja viimeksi eduskunnan hallintovaliokunta, joka totesi yksimielisesti raportissaan vuonna 2019, että poliisin rahoitus on alimitoitettu. Totta kai olemme valmiita osallistumaan selvityksiin mutta mielestäni aika paljon on jo selvitetty. Sillä saadaan tietysti pelattua aikaa.

Sisäministeriön hallinnon alaan kuuluva valtion ensi vuoden budjetti on tänään eduskunnan lähetekeskustelussa.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri Akseli Koskela pitää tutkija Heikki Mansikka-ahon ajatusta poliisiorganisaation niin kutsutusta yhden viraston mallista esiselvityksen arvoisena.

– Olen esiselvityksen ja laajan keskustelun kannalla, mutta en pysty lupaamaan, että sellainen käynnistetään. Täytyy katsoa plussat ja miinukset ja pohtia voiko organisaatiota rationalisoida. Monella muulla viranomaisella tällainen on, Koskela sanoi 24.9. Demokraatille.