Hallituksen selonteko esittelee 2040-luvulle ulottuvan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetilan ja toimet, joilla luodaan merkityksellisen elämän edellytykset kaikille. Tiekartan avulla voidaan Elorannan mukaan varmistaa, että Suomen menestys ja globaali asema myös jatkossa perustuu koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Tiekartta-ajatus on samansuuntainen SDP:n Osaamispolku 2030 -näkemyksen kanssa.

Elorannan mielestä selonteko antaa yhteisen tilaisuuden hakea laajaa poliittista yhteisymmärrystä tavoitteista ja myös keinoista, joilla tavoitteisiin päästään.

– On välttämätöntä, että eduskunta voi yhdessä sitoutua koulutus- ja osaamistason nostamisen ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisen tavoitteisiin sekä siihen, että niitä varten tarvittaviin toimiin ryhdytään. Niin tiukkaa paikkaa ei ole, että säästölistalle kannattaa laittaa tulevaisuus, hän painotti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa, kun eduskunta käsitteli selontekoa lähetekeskustelussaan.

– Koulutuksellinen eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut Suomessa monella mittarilla 2000-luvun aikana. Sosioekonomiset erot ja alueelliset erot mahdollisuuksissa ovat tulleet esille oppimistuloksissa ja ne näkyvät myös koulutusuran pituudessa. Näihin epäkohtiin on puututtava voimakkaasti.

Peruskoulun päättävien osaamisen taso on Pisa-tutkimuksissa laskenut jo vuoden oppimista vastaavan määrän reilussa vuosikymmenessä. Peruskoulun päättävistä nuorista 11 % nuorista ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa.

– Tämä suunta on välttämätöntä muuttaa, kun teemme suomalaisesta koulusta parempaa, sillä esimerkiksi lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja yhteiskunnassa toimimisen perusta. Hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia sekä kasvaa potentiaaliinsa ja tasapainoiseksi aikuiseksi, Eloranta painotti.

Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin pitää hänen mukaansa löytää tukea ja apua mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla. Näitä ovat etenkin mielenterveysongelmien ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki ja hoito.

– Ainoastaan näin voimme huolehtia siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus tasavertaiseen oppimiseen.

Eloranta pitää keskeisenä jatkuvan oppimisen tavoitteiden lisäksi koulutustasoa nostetaan niin, että koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon. Se avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään.

– Eduskunnan jo hyväksymä oppivelvollisuuslaki vie tätä tavoitetta ison askeleen eteenpäin – ja se, että vuonna 2030 vähintään puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon.

Tärkeäksi Suomen edelläkävijäosaamiselle hän nostaa myös TKI-menojen nostamisen neljän prosentin tasolle bruttokansantuotteesta.

– Tavoitteen saavuttaminen on haastavaa, mutta äärimmäisen tärkeää Suomen tulevaisuudelle. Vaikka hallitus 2020 lisäsi merkittävästi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja, niitä tarvitaan vielä lisää, jos halutaan päästä lähemmäs tavoitetta. Tämä, kuten TKI-menojen kasvattaminenkin, vaatii merkittäviä resursseja. Mutta ne ovat myös tärkeitä tulevaisuusinvestointeja, joita meillä ei ole varaa olla tekemättä.